Paikkatieto, määritelmä: tieto reaalimaailman asiasta tai ilmiöstä, jonka sijainti Maan suhteen tunnetaan (Geoinformatiikan sanasto).

Paikkatietoa, eli tietoa jolla on myös sijainti, hyödynnetään useilla aloilla sosiaali- ja terveydenhuollosta pelastustoimeen sekä maa- ja metsätaloudesta rakennus- ja ympäristöaloille. Tälle sivulle on koottu pääkaupunkiseudun avoimien paikkatietorajapintojen ja karttapalvelujen tiedot sekä vinkkejä niiden käyttöön. Lisäksi sivulta löytyy kirjallisia ja videomuodossa olevia ohjeita paikkatiedon hyödyntämiseen ja esimerkkejä paikkatiedon hyödyntämisestä.

Pääkaupunkiseudun avoimet paikkatietorajapinnat

Pääkaupunkiseudun avoimia paikkatietoja voi hyödyntää standardinmukaisten rajapintojen kautta. Muita Suomen avoimia paikkatietorajapintoja löytyy mm. Gispon listauksesta.

Karttapalvelut

• Helsingin karttapalvelu
• Espoon karttapalvelu
• Vantaan karttapalvelu
• Kauniaisten karttapalvelu
• Helsingin seudun liikenteen kartat
• Helsingin seudun ympäristöpalveluiden karttapalvelu
• Kansallinen karttapalvelu Paikkatietoikkuna

Kaupunkimallit

• Helsingin 3D-kaupunkimallin käyttöliittymä
• Helsingin Energia- ja ilmastoatlaksen käyttöliittymä
• Tietoa Espoon 3D-kaupunkimallista

Kirjallisia ohjeita paikkatiedon hyödyntämiseen

• Aloitteleville paikkatietojen hyödyntäjille käytännönläheinen opas Helsingin avoimien paikkatietojen hyödyntämiseen: Helsingin avoimet paikkatiedot – aloittelijan opas
• Ohje Helsingin WFS-rajapinnan käyttöön eri ohjelmistoilla ja perustietoa rajapinnasta: WFS-kohteiden haku
• Ohje Helsingin WMS-rajapinnan käyttöön eri ohjelmistoilla ja perustietoa rajapinnasta: Katselupalveluiden käyttö
• Ohje Helsingin WCS-rajapinnan käyttöön ja perustietoa rajapinnasta: Paikkatietopeitteen kyselypalveluiden käyttö
• Siviilipalvelusmies Juho Antikaisen kirjoittamassa Tiedosta kartta -blogisarjassa on paikkatiedon visualisointiin liittyviä ohjeita ja esimerkkejä

Video-ohjeita paikkatiedon hyödyntämiseen

• Ohje aloittelijalle: Näin tuot avointa dataa kartalle, kesto 5:42
• Kartat ja paikkatieto, kesto 25:46
• Paikkatieto Helsingin kaupungilla, kesto 27:59
• OpenStreetMap, kesto 30:29
• Paikkatiedon hyödyntäminen: käytännön harjoituksia, kesto 52:03

Hyödyntämisesimerkkejä

• Antti Aholan Paikkatieto-opas-blogi
• Jarno Kinnusen Paikkatietomies-blogi
• Esimerkkejä HRI:n sovellusgalleriassa

Paikkatieto-ohjelmistot

• ArcGIS on paikkatieto-ohjelmistojen markkinajohtaja
  • Ohjevideo ArcGIS Desktopin käyttöön: A Complete Beginner’s Guide to ArcGIS Desktop (Part 1), kesto 1:00:57
  • Lyhyt ohjevideo ArcGIS Pro:n käyttöön: Getting started with ArcGIS Pro, kesto 10:09
  • ArcGIS Online -versiota voi käyttää maksuttomasti selaimessa interaktiivisten karttaesitysten tekoon
• QGIS on monipuolinen paikkatietojen käsittelyyn ja analysointiin soveltuva ohjelmisto, jota voi käyttää käyttöjärjestelmästä riippumatta ja se lukee laajasti eri aineistoformaatteja niin kovalevyltä kuin tietokannoistakin
  • Ohjevideo QGIS 3:n käyttöön QGIS 3 for Absolute Beginners, kesto 32:58
• CARTO on näppärä työkalu karttavisualisointien tekoon
• Flourish-työkalulla voi visualisoida kartalle mm. pisteitä

Helsingin paikkatietorajapintojen ja karttapalvelun vähemmän tunnetut vinkit

1. WFS-rajapinta tarjoaa muitakin toiminnallisuuksia kuin tiedostojen lataamisen. Tuetut funktiot ja operaatiot on kuvattu Get Capabilities -dokumentissa. Tässä muutama esimerkki:
   1. BBOX-haku mahdollistaa esim. kohteiden lukumäärän haun tietyltä koordinaatein määritellyltä alueelta (bounding box). Kiinteistötunnusten lukumäärää tietyllä alueella voisi hakea näin: https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs?SERVICE=WFS&VERSION=1.1.0&REQUEST=GetFeature&TYPENAME=avoindata:Kiinteisto_alue&BBOX=6677900,25493900,6678000,25494000&resultType=hits. Vastaus on numberOfFeatures=”12″.
   2. Palveluun asennettu Cross layer filter mahdollistaa useiden eri tasojen välillä tehtävät kyselyt. Kyselyllä voi selvittää esimerkiksi Viestitie 1 -osoitteessa sijaitsevan kiinteistön numeron: https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs?SERVICE=WFS&VERSION=1.1.0&REQUEST=GetFeature&TYPENAME=avoindata:Kiinteisto_alue&CQL_FILTER=CONTAINS(geom,querySingle(’avoindata:Helsinki_osoiteluettelo’,’geom’,’katunimi=”Viestitie” AND osoitenumero=”1”’))&PROPERTYNAME=kiinteisto
   3. Näppäilyvirheiden välttämiseksi kyselyt kannattaa selaimen osoiterivin sijaan muodostaa erillisellä alustalla, kuten Excel-taulukossa.
2. Paikkatieto-ohjelmassa WFS-rajapintaa käyttäessä kannattaa kiinnittää huomiota rajapinnan versionumeroon. WFS-rajapinnan versio 2.0. sisältää mm. kaaria, joita esim. kaikki QGIS:n versiot eivät osaa lukea. Ainakin uusin QGIS 3.16 (LTR) osaa lukea Helsingin WFS-rajapinnan 2.0.-versiota.
3. Tarvetta Helsingin kaikille osoitteille taulukkomuodossa? Haussa voi hyödyntää rajapintakyselyä, jolla saa tulokseksi CSV-tiedoston. Kysely: https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs?version=1.1.0&request=GetFeature&typeName=avoindata:Osoiteluettelo_piste_rekisteritiedot&outputformat=csv
4. Käytettäessä suuria rasteriaineistoja kannattaa kokeilla WMTS-rajapinnan käyttämistä WMS-rajapinnan sijaan. Ero on nopeudessa: WMTS-rajapinnassa taso latautuu valmiina tiilinä.
5. Helsingissä on koostettu ohjeet avoimien paikkatietojen käyttöön aloittelijoille sekä ohje WFS-kohteiden hakuun.
6. Ohjeita koodareille paikkatietorajapintojen tuomiseen osaksi sovelluksia.
7. Jos paikkatietorajapintoja käyttää osana palvelua, kannattaa tehdä Helsingin kaupunkimittauksen kanssa käyttösopimus. Avointen paikkatietojen käyttö on sopimuksesta huolimatta maksutonta, mutta sopimuksen avulla varmistetaan riittävä tiedotus huoltokatkojen ja päivitysten yhteydessä. Lisätietoa voi kysyä osoitteesta kaupunkimittaus [at] hel.fi.
8. Tarve arvioida nopeasti kohteiden määrä tietyllä alueella? Karttapalvelun rajaus-työkalu soveltuu myös kevyeen määräanalyysiin.
9. Karttapalvelusta saa ladattua karttalehtijaolla suuria aineistoja kuten laserpistepilvet, kolmioverkon ja maastomallin. Myös osa asemakaavojen CAD-tiedostoista on ladattavissa karttapalvelun kautta.