Avoin data Suomessa 10 vuotta: arkea ja juhlaa

Syksyllä 2009 lausuttiin HRI:n syntysanat ja käytiin ensimmäinen avoimen datan sovelluskilpailu Apps For Democracy. Avoimen datan ensimmäistä vuosikymmentä Suomessa juhlitaan 8.-10.10.2019. Kymmenessä vuodessa avoimen datan pioneerien palava into on tehnyt datan avaamisesta arkea, mutta tekemistä riittää vielä tulevaisuudessakin.

Kesällä 2009 avoimen datan monitoimimies Antti Poikolalla oli kiire. Aalto-yliopiston tutkija oli ottanut vastuulleen ensimmäisen avoimen datan sovelluskilpailun järjestelyt. Apps For Democracy -kilpailuun saattoi osallistua sovelluksilla, jotka hyödynsivät julkisia datalähteitä. “Sponsorirahaa kyllä löytyi, mutta kävikin ilmi, ettei meillä ollut avointa dataa”, nykyisin Teknologiateollisuuden datatalouden asiantuntijana työskentelevä Poikola muistelee.

Open Knowledge Finlandin ensimmäinen kokoontuminen marraskuussa 2011
Open Knowledge Finlandin ensimmäisessä kokoontumisessa marraskuussa 2011 oli koolla Suomen avoimen tiedon ydinjoukko.

Vaikka Suomen edistyksellinen julkisuuslainsäädäntö takasi asiakirjojen julkisuuden, ei dataa löytynyt verkosta ainakaan koneluettavassa muodossa.

Jotain kuitenkin löytyi. Kilpailusta innostunut arkkitehtiopiskelija Peter Tattersall viimeisteli Veropuu-työtään kilpailun ideasarjaan. “Kävin läpi kaikki löytämäni datalähteet. Huomasin, että talousdata muodostaa hierarkisen rakenteen, jonka voi esittää puun muodossa”, tiedon visualisointiin ja jalostukseen erikoistuneen Hahmota Oy:n vetäjä Tattersall kertoo.

Avoimen datan puute oli huomattu myös mittavat tietovarannot omistavissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja Asta Manninen oli saanut pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajilta toimeksiannon seututietovisiosta vuodelle 2020. Kesällä 2009 valmistunut visiopaperi ehdotti kaupunkien julkisen tiedon avaamista maksutta yleiseen käyttöön. “Tiiviissä visiossa päädyin ehdottamaan kaupunkien yhteisen Helsinki Region Infoshare -palvelun perustamista”, nykyisin eläkepäiviään viettävä Manninen kertoo.

Avoimen datan vuosi nolla

Antti Poikola
Antti Poikola työskentelee nykyisin Teknologiateollisuus ry:n datatalouden asiantuntijana.

Vuosi 2009 oli Suomessa lähtölaukaus avoimen tiedon liikkeelle. Suomessa vierailleen Peter Corbettin mainospuhe Washingtonin data-avauksista ja menestyksekkäästä Apps for Democracy -sovelluskilpailusta innosti tekemään saman Suomessa. Antti Poikolalle silmiä avaava kokemus tiedon avoimuudesta oli päätyminen Somus-tutkimushankkeen palkkalistoille. Sosiaalisen median hyödyntämistä julkishallinnossa tutkineen hankkeen tutkimussuunnitelmassa mainittiin myös termi ”avoin data”. Poikola törmäsi hankkeeseen suomalaisen mikroviestipalvelu Jaikun kanavalla. “Jos hankehakemus olisi tehty perinteiseen tapaan, en olisi koskaan kuullut siitä.”

Suomalaisten some-pioneerien yhdessä verkossa kirjoittama tutkimussuunnitelma oli sen sijaan avoimesti kaikkien nähtävillä, ja hankkeesta järjestyi tutkijanpesti aiheesta kiinnostuneelle Poikolalle.

Apps for Democracy -kilpailun palkintojenjaossa Tampereella kohtasi ensimmäistä kertaa moni tiedon avoimuudesta kiinnostunut. Peter Tattersallin idea visualisoida julkisten organisaatioiden tuloja ja menoja puu-metaforalla osoittautui voitokkaaksi. Tuloksena oli kilpailun ideasarjan ensimmäinen sija – ja alku alanvaihdokselle. Kolme vuotta myöhemmin arkkitehtuuri oli vaihtunut tiedon visualisointiin, ja Tattersall perusti yrityksen kaupallistamaan osaamistaan.

Peter Tattersall
Ensimmäisen Apps for Democracy -kilpailun voittaja Peter Tattersall on kerännyt vuosien varrella roppakaupalla palkintoja erilaisista innovaatiokilpailuista ja hackathoneista.

Kilpailun koordinaattori Antti Poikolan keskustelut voittajien kanssa vahvistivat aiemman havainnon: avoimen datan puute oli huutava. Poikola ei aikaillut, vaan ehdotti kilpailua sponsoroineelle Liikenne- ja viestintäministeriölle opaskirjan kirjoittamista. Rahoitus heltisi, ja tutkijakolmikko Antti Poikolan, Petri Kolan ja Kari A. Hintikan opaskirja Julkinen data – johdatus tietovarantojen avaamiseen ilmestyi keväällä 2010. Opas on ollut monelle ensikosketus avoimen datan maailmaan.

Helsingin kaupungin tilastoista, arkistoista ja tutkimustoiminnasta vastaavan tietokeskuksen johtajana Asta Manninen oli ehtinyt tutustua eri puolilla maailmaa puhaltaviin avoimuuden tuuliin. Australian tilastokeskus oli tehnyt tärkeää pioneerityötä selvittäessään, miten tiedon avoimuus istuisi virallisiin tilastoihin, joita säätelee joukko erilaisia lakeja, standardeja ja erittäin tiukka yksityisyyden suoja. “Avointa dataa hyödyntävien sovellusten kehittämisessä eturivissä taas olivat USA:n kaupungit, kuten Washington, New York ja Chicago”, Manninen kertoo.

Kun kaupunginjohtajien kokous näytti vihreää valoa seututietovisiolle, laittoi Asta Manninen toimeksi. Avuksi tuli digimaailmaa hyvin tunteva kaupungin kehitysyhtiö Forum Virium Helsinki, joka nimesi Ville Melonin HRI:n projektipäälliköksi. Asta Manninen taas kiinnitti tietokeskuksen omaa väkeä HRI-hankkeeseen.

Miksi seudun yhteinen datanavaushanke parkkeerattiin juuri Helsingin kaupungin tietokeskukseen? ”Helsingin tietokeskus oli yli sata vuotta vanha organisaatio, täynnä osaamista, tiedonhallinta ja tilastotietokannat hienossa kunnossa”, selittää Asta Manninen.

Asta Manninen
Asta Manninen ehdotti Helsingin seudun seututietovisio 2020:ssa Helsinki Region Infosharen käynnistämistä.

Monessa muussa maassa liikkeelle lähdettiin nollasta, kartoittamaan mitä tietoa organisaatiossa oikein on olemassa. “Tietokeskuksen osaaminen oli maailman kärkeä, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeilla oli niilläkin erinomaiset valmiudet datan avaamiseen ja meillä oli kaupunkien johdon kannustava tuki takana. Pääsimme äkkiä liikkeelle.”

HRI-palvelu nousi pystyyn vauhdilla. Ensimmäinen alpha-versio oli valmis puoli vuotta hankkeen käynnistämisestä, joulukuussa 2010. Ville Meloni ja tietokeskuksen Pekka Vuori esittelivät HRI:n datasisältöjä ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle palvelun virallisessa julkistustilaisuudessa Helsingin kaupungintalolla maaliskuussa 2011. Verkkoon ilmestynyt maan ensimmäinen avoimen datan katalogi toi sadat pääkaupunkiseutua koskevat datasetit maksutta kenen tahansa saataville. “Kokeilimme ensin pienessä skaalassa, sitten isommin. Julkaisimme HRI:n alpha- ja beta-versiot nopeassa tahdissa. Tämä oli aivan uusi toimintakulttuuri kaupungilla, ja se sopi meille hyvin”, Asta Manninen muistelee.

Helsingin seudun esimerkki julkisen tiedon avaamisesta sai pian seuraajia, kun Tampere ja Jyväskylä avasivat omat avoimen datan sivustonsa. Maan hallitus julkisti 2011 periaatepäätöksen julkishallinnon digiaineistoista: pääsääntö on, että julkishallinnon tietoaineistojen tulee olla avoimesti ja maksutta saatavilla.

Suomi nousi eturiviin

Vuonna 2012 avoin data lähti Suomessa huimaan nousukiitoon. Maailman suurin avoimen tiedon tapahtuma Open Knowledge Festival kokosi Helsinkiin yli tuhat kävijää sadasta eri maasta. Antti Poikola ja muut avoimen datan aktiivit perustivat Open Knowledge Finlandin, joka kokosi suomalaiset avoimen tiedon harrastajat ja asiantuntijat yhteen. OKF on osa maailman suurinta avoimen tiedon yhteisöä, Open Knowledge Foundationia.

Avoin data nousi puheenaiheeksi. Tietotekniikan liitto valitsi vuoden 2012 tietotekniikkavaikuttajaksi maanmittauslaitoksen Antti Rainion, joka on tunnettu avoimen datan puolestapuhuja.

Peter Tattersallin yritys paketoi Veropuun myytäväksi tuotteeksi, joka antaa nopean kokonaiskuvan kunnan, kaupungin tai valtion rahankäytöstä. Ensimmäinen maksava asiakas oli Hämeenlinnan kaupunki.

Open Knowledge Finlandin toiminta rönsyili pian uusille aloille ja innosti mukaan uusia ihmisiä. Yksi OKF:n spinoffeista oli MyData-liike, joka haluaa saada henkilökohtaiset datavarannot kansalaisten omaan hallintaan. Antti Poikolan ja muiden aktiivien organisoimat vuosittaiset MyData-konferenssit houkuttelivat pian Helsinkiin tuhannen osallistujan joukon maailman eri kolkilta.

Suomi ja eritoten Helsingin seutu sai roppakaupalla kansainvälistä huomiota. Asta Manniselle sateli kutsuja eurooppalaisiin kaupunkeihin ja kansainvälisiin konferensseihin kertomaan HRI-hankkeesta. “Me olimme ihan pää pyörällä kaikesta huomiosta”, Manninen kertoo.

HRI sai Euroopan komission innovaatiopalkinnon vuonna 2013
HRI sai vuonna 2013 EU:n innovaatiokilpailun pääpotin 100 000 euroa. Palkinnon vastaanottivat Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja Asta Manninen ja HRI:n projektipäällikkö Ville Meloni.

Antti Poikolan mieluisin muisto avoimen datan nousukaudelta on taistelu Suomen karttadatojen avaamisesta. Maanmittauslaitos oli tuolloin tiedon avaamisen pioneeri valtionhallinnossa. Se oli valmistellut Antti Rainion johdolla omien paikkatietojensa avaamista kansalaisten maksuttomaan käyttöön. Valtiovarainministeriön budjettiosasto kuitenkin vastusti hanketta, sillä se olisi merkinnyt datan myyntitulojen menetyksenä miljoonien eurojen lovea valtion kukkaroon. “Se oli avoimen verkoston voimannäyte. Valmistelimme verkostossa eduskunnan kyselytunnille kysymyksen siitä, miksi valtiovarainministeriö vastustaa hallitusohjelmassa sovittua asiaa ja teimme taustamuistiot.”

Joulukuussa 2011 taisteltiin karttatiedon maksuttomuudesta
Joulukuussa 2011 taisteltiin karttatiedon maksuttomuudesta. Kuvakaappaus Ylen uutisesta.

Kansanedustaja Oras Tynkkynen kysyi asiaa valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta joulukuussa 2011, samaan aikaan kun EU:n komissio oli juuri laskenut datan avaamisen hyödyiksi 140 miljardia euroa. Avoin data -verkoston yleläiset nostivat kyselytunnin päättäneen kysymyksen YLE Areenaan omaksi aiheekseen, ja Antti Poikolan kärjekäs blogikirjoitus aiheesta keräsi päivässä 5 000 lukijaa. Ministeri Jutta Urpilainen päätyi kannattamaan tiedon avoimuutta, ministeriön budjettiosaston pää kääntyi, ja Maanmittauslaitoksen paikkatiedot avattiin lopulta kaikkien maksuttomaan käyttöön.

Lisäpanoksia tarvitaan

Lokakuussa 2019 juhlitaan avoimen datan ensimmäistä vuosikymmentä Suomessa. Avoimesta datasta on tullut itsestäänselvä asia, eikä avoimen datan liike enää näy julkisuudessa takavuosien tahtiin. “Pioneeri-innostus on ehkä laantunut”, Poikola myöntää. Kun Suomi muutama vuosi sitten oli avoimen datan ihmemaa, ovat muut maat nyt kirineet rinnalle. “Suomi on menettänyt edelläkävijän asemaansa tiedon avaajana”, Antti Poikola toteaa.

Julkisten tietovarantojen avaaminen ei ole kaikilta osin edennyt siihen tahtiin kuin aktiivit muutama vuosi sitten toivoivat. “Alku oli vauhdikas, mutta puhti loppui kesken. Valtiolla oli avoimen tiedon ohjelma, mutta kun se päättyi, siihen ei ole laitettu sen koommin paukkuja”, arvioi Poikola. Poikola toivoo, että tällä hallituskaudella työhön tulee uutta virtaa. Uusi budjettiesitys näyttää tässä suhteessa hyvältä. Digitalisaation edistämiseen ja tiedon avaamiseen on vuodelle 2020 luvassa lisää rahaa.

Alan yrittäjänkään arki ei ole aina ollut hohdokasta. Peter Tattersall kertoo, että Veropuun Apps For Democracy -kilpailussa saamaa palautetta olisi kannattanut kuunnella tarkemmin. “Moni epäili, että onko julkishallinto valmis tällaiseen avoimuuteen, julkaisemaan taloustietojaan kaikkien nähtäville helposti ymmärrettävässä muodossa. Vaikka Veropuulle löytyi jonkin verran asiakkaita kunnista ja valtion virastoista, on paljon organisaatioita, joissa avoimuus ei ole ensisijainen toimintatapa.”

Veropuu-talousvisualisointi
Veropuu-talousvisualisointi näyttää, mistä julkishallinnon rahat tulevat ja minne ne menevät.

Veropuusta ei tullut odotettua hittituotetta, mutta Peter Tattersallille se oli ensimmäinen askel entistä kiinnostavampien projektien pariin. Hahmota Oy tekee nykyään työkaluja ja konsultointia, jossa määrällistä ja laadullista tietoa jalostetaan hallinnon päätöksenteon tueksi.

HRI:n vauhti ei hyytynyt

Helsingin seudulla vauhti ei kuitenkaan ole päässyt hyytymään. HRI on käynnistänyt lumipalloefektin, joka näkyy jopa Helsingin kaupunkistrategian visiossa. Matka maailman toimivimmaksi kaupungiksi ei onnistu ilman tukevaa digitaalista perustaa. “Helsinki aikoo olla maailman johtava kaupunki julkisen tiedon avaamisessa ja sen hyödyntämisessä. Se tuo meille aikamoisen positiivisen paineen jatkaa töitä tiedon avoimuuden eteen”, kertoo HRI:n projektipäällikkö Tanja Lahti.

Maailman parasta digikaupunkia rakennetaan kaupungin uudella digitalisaatio-ohjelmalla ja avaamalla rajapintoja kaupungin tietojärjestelmiin. Ne mahdollistavat tiedon sujuvan siirtelyn järjestelmien välillä ja julkisen datan avaamisen kaikkien käyttöön.

Tanja Lahden ja suunnittelija Hami Kekkosen havainto on, että kaupunkien datavarantojen avaaminen vaatii paljon jalkatyötä. Tiedon omistajat pitää vakuuttaa datan avaamisen hyödyistä. Yksi HRI:n menestyskonsepteista on ollut kaupunkien työntekijöille järjestetyt datanavauskoulutukset. “Hyvä toimintamalli on myös hyvien käytäntöjen jakaminen. Esimerkiksi HRI:n koulutusaineistoja on hyödyntänyt moni muukin, ja verkkosivuilla julkaistut artikkelit ovat lisänneet ymmärrystä avoimesta datasta.”

Avoin data arkikäytössä

WWW:stä se alkoi

30 vuotta sitten, vuonna 1989 käsitettä avoin data ei ollut olemassa, mutta pohjatyötä tehtiin jo ympäri maailmaa. Vuonna 1989 tutkimuslaitos CERNin tutkija, sittemmin World Wide Webin kehittäjänä tunnettu Tim Berners-Lee kirjoitti ensimmäistä kertaa työasemalleen http-alkuisen verkko-osoitteen. Maanmittauslaitoksen datavarantojen avaajana kunnostautunut Antti Rainio taas ehdotti Maankäyttö-lehdessä veronmaksajien kustantaman julkisen tiedon avaamista: “Tietoa ei pidä hinnoitella maksukykyisimpien asiakkaiden mukaan.”

Tutustu vuodesta 1989 alkavaan Suomen avoimen datan historiaan HRI:n sivuilla!

Vaikka välillä on tullut takapakkia, on tiedon avoimuus edennyt Suomessa kymmenessä vuodessa aimo harppauksin. “Nykyisin pidetään itsestäänselvyytenä, että dataa pitää olla saatavilla”, Peter Tattersall pohtii.

Avoimesta datasta on tullut arkea. Peter Tattersall käyttää tätä nykyä erilaisia avoimia datalähteitä monta kertaa viikossa. “Usein käytössä on Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito. Se on todella herkullinen datakokoelma.”

Kymmenen vuotta sitten data-avaukset olivat enimmäkseen isoja tiedostoja. “Nyt puhutaan paljon rajapinnoista”, Poikola toteaa.

Antti Poikola on hänkin avoimen datan kanssa tekemisissä vähintään viikoittain. Tärkeä osa Teknologiateollisuus ry:n edunvalvontaa on edistää uudenlaisen datatalouden toimintaedellytyksiä. “Teknologiateollisuus pyrkii kovasti edistämään esimerkiksi julkishallinnon rajapintojen syntyä.”

Asta Manninen veikkaa, että seuraavien kymmenen vuoden aikana avoimen datan maailma kehittyy jälleen pitkin harppauksin. “Tiedon avaaminen on silloin hyvin helppoa, samoin sen hyödyntäminen”, Manninen pohtii.

Myös Tanja Lahti on varma siitä, että tietojärjestelmät ja teknologia ovat kehittyneet entistä avoimempaan suuntaan. “Tärkeimmät julkiset tietovarannot ovat kaikkien hyödynnettävissä ja keskenään yhteentoimivia. Rajapinnat ovat silloin arkipäivää”, Tanja Lahti pohtii.

“Ei datan avaamisesta tarvitse odottaa miljardien liikevaihtoa. Uskon, että se on hyvä asia, joka jonain päivänä tuottaa merkittäviä hyötyjä yhteiskunnalle”, Tattersall toteaa.

Tervetuloa juhlimaan avoimen datan ensimmäistä vuosikymmentä Suomessa yhdessä Helsinki Region Infosharen, Open Knowledge Finlandin ja avoindata.fi:n kanssa 8.-10.10.2019! Osallistu kolmen päivän aikana työpajoihin sekä loppuhuipennuksena 10.10. juhlatilaisuuteen Helsingin kaupungintalolla.

Lisätietoa ja ilmoittautumislinkit