Avointa dataa hyödynnetään eniten yksittäisen tiedon hakemiseen, visualisointien tekoon sekä käyttämällä avointa dataa jo valmiiksi hyödyntäviä palveluja, ja kartat ja paikkatieto on kategoriana käyttäjien keskuudessa edelleen suosituin. HRI teki tammi-helmikuussa lyhyen kyselyn käyttäjilleen, ja saimme mukavat 29 vastausta. Kiitos kaikille vastaajille!

Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuosi sitten ja toistettiin nyt tänä vuonna. Viime vuoden vastausten yhteenvedon voit lukea täältä. Verkkokysely oli auki neljä viikkoa ja sitä mainostettiin hri.fi:n artikkelilla sekä HRI:n some-kanavilla. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin yksi HRI-sateenvarjo, jossa on niin ikään hyödynnetty avointa dataa, pääkaupunkiseudun ilmakuvaa.

Vastaajat saivat itse määritellä, missä roolissa he kyselyyn vastaavat ja rooleja sai valita useampia. Valtaosa kertoi olevansa harrastaja tai datasta kiinnostunut (22 vastaajaa), ja myös julkishallinnon työntekijöitä (9), opiskelijoita (7) ja yrityksen työntekijöitä (6) oli vastaajissa useampia. Loput vastaajat toimivat yrittäjinä, muina työntekijöinä, tutkijoina tai korkeakoulujen työntekijöinä.

Vastaajista valtaosa (23 vastaajaa, 79 %) oli hyödyntänyt hri.fi-sivuston kautta löytämäänsä avointa dataa. Selkeästi eniten avointa dataa oli hyödynnetty yksittäisen tiedon hakemiseen (12 vastaajaa) ja visualisointien tekoon (11). Lisäksi oli käytetty palveluita, joissa oli hyödynnetty avointa dataa (11). Avointa dataa oli myös hyödynnetty tutkimukseen (5) sekä toiminnan kehittämiseen (4). Avoimen datan käyttö uuden liikeidean keksimiseen (3), olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen (3), opinnäytetyön tekoon (3) tai sovelluksen luomiseen (3) oli harvinaisempaa, mutta näihinkin toimiin vastaajat olivat hyödyntäneet pk-seudun avointa dataa.

Eniten vastaajat olivat hyödyntäneet paikkatietoon ja karttoihin liittyvää dataa, mutta myös väestöön, liikenteeseen ja matkailuun, asumiseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä datoja oli käytetty.

Käytetyin kategoria, kartat ja paikkatieto, heijastuu myös vastaajien eniten hyödyntämään dataformaattiin: paikkatietoformaattia Shapefilea oli hyödynnetty eniten (16 vastaajaa). 15 vastaajaa oli käyttänyt paikkatietoja myös rajapintojen (WFS/WMS) kautta. Paikkatietojen lisäksi vastaajat olivat hyödyntäneet taulukkomuotoista dataa (XLS/CSV, 15 vastaajaa) sekä kuvia (JPG, TIFF, 12 vastaajaa). Osa vastaajista (8) oli käyttänyt myös ohjelmoinnissa yleistä JSON-formaattia. Vähiten vastaajat olivat hyödyntäneet tekstiformaatti XML:ää (2 vastaajaa) ja paikkatietoformaatti KML:ää (2 vastaajaa).

Käyttäjäkyselyn datatoiveet

Useampi vastaaja esitti myös toiveita datoista, jotka olisi hienoa saada avoimeksi: osan toiveet liikkuivat yleisemmällä tasolla (“ympäristöön, liikkumiseen ja asumiseen”, “historiallista ja aikasarjatietoa kaikenlaisista asioista”, “pyöräilyyn liittyviä aineistoja”), mutta osa kuvaili kaipaamansa datat hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Toiveita olivat:

• Joukkoliikennekaistat pk-seudulla
• Luontoreitit, ladut, luistelukenttien kunto ym.
• Reaaliaikainen liikenteen seurantadata
• Tietoa yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksista
• Sääennusteet
• Pyöräilyn ylläpitoluokat talvella
• Baanareitit ja (pyöräily)suunnitelmat
• Liikennemerkkiaineistot
• Historialliset kuntien aluejaot
• Historialliset äänestysalueet
• Historialliset kaupunginosien rajat kartoilla
• Historialliset kuntajakokartat

Iloksemme voimme kertoa, että osa toivotuista datoista löytyy jo avoimena. Esimerkiksi luontoreitteihin ja niiden sijainteihin Helsingissä ja Tallinnassa sekä Espoossa pääsee jo tutustumaan avoimenkin datan avulla. Osviittaa yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksista antaa HSY:n tuore avaus pk-seudun hiilinieluselvityksestä, mutta teemaan liittyy toki lukuisia muitakin datoja. Myös tietoa Helsingin pyöräväyläsuunnitelmista löytyy jo avoimena.

Kaikki toiveiden datat eivät ole sellaisia, joita kaupunki keräisi. Sääennusteita julkishallinnossa laatii Ilmatieteen laitos, joka tarjoaa esimerkiksi sääennusteet ja -havainnot avoimena datana.

Lähdemme silti innolla jäljittämään toivottuja datoja ja selvittämään, olisiko niitä mahdollista avata laajemmalle yleisölle.