Vuoden 2017 data-avauksena palkittu rajapinta tuo ajantasaisen Suomi-tiedon vapaasti hyödynnettäväksi

Infopankki-sivustolta etsitään tietoa muun muassa työelämästä sekä kansalaisuuden ja turvapaikan hakemisesta.

Infopankki.fi-sivustolla vieraillaan vuosittain lähes 2 miljoonaa kertaa etsimässä tietoa Suomesta ja Suomeen muuttamisesta. HRI:n vuoden 2017 data-avauksena palkitsema rajapinta avaa tuhansien aina ajantasaisten Infopankki.fi-verkkosivujen tekstisisällön kenen tahansa hyödynnettäväksi. Sisältö on tarjolla 12 eri kielellä.

Infopankki.fi-sivusto on melkoinen kansalaistaidon perusteos supisuomalaisellekin. Se vastaa vaikkapa seuraaviin kysymyksiin: mitkä ovat kuluttajan oikeudet, millaiset ajokortit Suomessa kelpaavat, miten perustaa yritys. Etsivä kyllä löytää tiedot netistä, mutta ne ovat hajallaan eri viranomaisten sivustoilla.

Suomen tai ruotsin kieltä taitamattomille Infopankki on sen sijaan usein ainoa Suomi-tiedon lähde. Persian- tai kiinankielistä opastusta Suomeen muuttamisesta tai yrittäjyydestä ei taatusti löydä tässä laajuudessa muualta internetistä. Yli puolet Infopankin käynneistä tuleekin maan rajojen ulkopuolelta.

Avoimella rajapinnalla palvelun datasisältöön Infopankin toimituskunta halusi karsia päällekkäistä työtä. ”Ajattelimme, että rajapinnasta olisi hyötyä meidän yhteistyöverkostollemme. He voivat hyödyntää samoja sisältöjä omissa palveluissaan”, Infopankin päätoimittaja Eija Kyllönen-Saarnio kertoo. ”Infopankissa on paljon sisältöä, jota esimerkiksi kunnat voisivat hyödyntää omilla verkkosivustoillaan.”

Jos Infopankin tietoja vaikkapa Suomen koulutusjärjestelmästä haluaa tuoda kunnan omille verkkosivuille, onnistuu se nyt rajapinnan kautta. Rajapinnasta JSON-muodossa saatava tekstidata ja lukuisat kieliversiot voidaan tuoda osaksi omien verkkosivujen sisältöä. Kun Infopankin tiedot muuttuvat, päivittyvät myös rajapintaa hyödyntävät verkkosivustot automaattisesti. Mikä parasta, avointa rajapintaa voi käyttää kuka tahansa. Kaikki Infopankin verkkosivuilla julkaistut tekstit eri kieliversioineen ovat vapaasti käytettävissä Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssin mukaisesti.

Kun eri kieliversiot lasketaan yhteen, on Infopankkiin kertynyt vuosien varrella sisältöä kaikkiaan lähes 3700 verkkosivun verran. Sisältöä ylläpitää Helsingin kaupungin kuusihenkinen toimitus. Palvelun rahoittajia ovat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Kela, verohallinto ja noin 20 yhteistyökuntaa.

Sisällön pitäminen jatkuvasti ajantasaisena on varsin työläs urakka. ”Pitää seurata lainsäädäntöä ja viranomaisia ja toisaalta tuntea palvelun kohderyhmän tarpeet”, Eija Kyllönen-Saarnio kertoo. Käännökset tilataan käännöstoimistoilta, sillä kielitaitoinen toimituskunta ymmärtää vain noin puolet sivuston kaikista sisällöistä. “Siksi meillä on olemassa tarkka prosessi, joka takaa laadukkaat käännökset verkkoon. Käännöstoimistojen asiakkaina olemme varmasti hankalimmasta päästä.”

Kiinnostaa, mutta hyödyntäjiä vielä odotellaan

Infopankin aina ajantasainen sisältö on herättänyt paljon kiinnostusta monella eri taholla. Myös HRI palkitsi 2017 keväällä avatun rajapinnan vuoden data-avauksena. Voittajan valinnut HRI:n ohjausryhmä piti avausta merkittävänä sen sisällön laajuuden ja hyödyntämispotentiaalin takia. ”Eri kieliversioiden identtinen tekstisisältö tarjoillaan rakenteisessa muodossa, joten sitä voi hyödyntää, vaikkei välttämättä edes osaisi kyseistä kieltä. Rajapinta mahdollistaa esimerkiksi eri kieli- ja kohderyhmille suunnattujen sovellusten tekemisen”, perusteli HRI:n ohjausryhmä valintaansa.

TEM:in Tervetuloa Suomeen -opassarja hyödyntää Infopankin tekstisisältöjä ja kieliversioita.

Myös Infopankin rahoittajat miettivät tahoillaan, miten rajapinta voisi helpottaa Infopankin sisällön hyödyntämistä. Ensimmäiseksi rajapinnan hyödyntäjäksi ehti jo ilmoittautua työ- ja elinkeinoministeriö, jonka lakisääteisiin tehtäviin kuuluu Perustietoa Suomesta -oppaan toimittaminen. Oppaan 12 kieliversiota ovat thai-kieltä lukuunottamatta samat kuin Infopankissa. Kun vuonna 2013 viimeksi päivitetyn oppaan sisältö kaipasi uudistamista, oli luontevaa hyödyntää Infopankin sisältöjä. Lopulta oppaan toteuttajayritys päätyi käyttämään Infopankin sisältöjä ja käännöksiä, mutta ei vielä uuden rajapinnan kautta.

Infopankin tiedottaja Eeli Wördman arvelee, että intoa rajapinnan hyödyntämiseen vähentää se, että tekstipohjaisen sisällön hyödyntäminen on helppoa myös perinteisin konstein. ”Helpointa on copy-peistata sisältö suoraan Infopankki-sivustolta ja muokata sitä omiin tarpeisiinsa. Se onnistuu, koska sisältömme on avointa dataa”, Wördman pohtii.

Painotuotteita tehdessä tämä on toimiva ratkaisu, mutta verkkojulkaisijoille ja mobiilisovellusten tekijöille rajapinnan hyödyt ovat kiistattomat. Infopankki pitää sisältöä jatkuvasti yllä, joten rajapinnasta automaattisesti haetut tiedot eivät vaadi ylläpitoa tulevina vuosina. Sisältö pysyy aina ajan tasalla.

Ideasta toteutukseen

Monta vuotta hautunut ajatus avoimesta rajapinnasta eteni toteutukseen vuonna 2016. Toteutusvaihtoehtoja oli tarjolla kaksi. Rajapinta olisi voitu rakentaa suoraan sivuston tekniikan toteuttaneen Innofactorin Prime-järjestelmään. Lopulta rajapinta päätettiin kuitenkin irrottaa taustajärjestelmästä ja rakentaa omana työnä, Helsingin avoimen ohjelmistokehityksen tiimin toteuttamana. ”Tartuimme tilaisuuteen, kun meillä oli mahdollisuus saada apua kaupungin omalta kehittäjätiimiltä”, Eeli Wördman kertoo. “Se tuntui kevyemmältä ratkaisulta, eikä pakottanut sitoutumaan yhteen toimittajaan”, Eija Kyllönen-Saarnio lisää.

Konsulttiapua rajapinnan suunnitteluun saatiin myös HRI:lta. ”HRI oli vahvasti mukana suunnitteluvaiheen keskusteluissa. Sieltä tuli myös paljon kannustusta”, Kyllönen-Saarnio kertoo.

Huhtikuussa 2016 Helsinki Loves Developers -kehittäjätapaamisen aiheena oli Infopankin avoin rajapinta. ”Keräsimme tilaisuudessa palautetta suunnitelmistamme ja kuuntelimme rajapinnasta kiinnostuneita kehittäjiä.”

Rajapinnan rakentaminen alkoi syksyllä 2016. Wördman ja Kyllönen-Saarnio kertovat, että projekti oli varsin erilainen kuin aiemmat verkkosivuston tekniset uudistukset, joissa oltiin selkeästi tilaajan roolissa. “Toteutusvaihe oli aktiivista yhteydenpitoa kahteen suuntaan, julkaisujärjestelmän toimittaneeseen Innofactoriin ja rajapinnan koodanneeseen avoimen ohjelmistokehityksen tiimiin”, Eeli Wördman kertoo.

Nyt rajapinta on ollut jo vuoden toiminnassa ilman murheita. “Käyn kyllä joka aamu API-sivulla katsomassa, että kaikki on kunnossa. Toistaiseksi on ollut”, Eeli Wördman kertoo.

Teknisen ylläpidon ohella rajapintoja pitää tehdä tunnetuksi potentiaalisille käyttäjille. ”Kerromme rajapinnasta yhteistyökumppaneille ja mainostamme sitä sosiaalisen median kanavissa”, kertoo Eija Kyllönen-Saarnio nykyisistä markkinointiponnistuksista.

Rajapinta hyötykäyttöön

Mitä odotuksia palvelun pyörittäjillä on rajapinnan suhteen? Tärkein toive on, että se päätyy hyödyntäjien käsiin. ”Käyttötapoja on lukemattomia”, Eeli Wördman lupaa. Sisältöjä voisi kierrättää esimerkiksi Helsingin kaupungin omilla sivuilla, joilla onkin jo oma maahanmuuttajat-osionsa. ”KELA voisi panna tiedot suoraan sivuilleen vaikka 12 eri kielellä”, Wördman ehdottaa.

Eija Kyllönen-Saarnio taas toivoo, että rajapinnan löytävät eri tahot, jotka tekevät viestintämateriaaleja maahanmuuttajille. Paras palkinto tekijöille olisi rajapinnan päätyminen viranomaisten lisäksi myös yksityisten sovelluskehittäjien hyödynnettäväksi. ”Olisi hienoa nähdä vaikkapa kiinan- tai persiankielinen Tällaista on asua Suomessa -opas”, Wördman pohtii.

Koska Infopankin eri kieliversioiden tekstisisällöt ovat sisällöltään identtisiä, voisi niitä hyödyntää myös esimerkiksi kieltenopetuksessa. “Hyvä idea, sitäkin olemme joskus miettineet”, Wördman innostuu.

Yksi asia on kuitenkin varma. Tiedon avoimuudesta on tullut Infopankille pysyvä toimintatapa. ”Kun verkkopalvelun tekniikka joskus tulevaisuudessa uudistetaan, valmis avoin rajapinta on meillä perusvaatimuksena. Rajapinnat eivät tulevaisuudessa ole mikään sellainen asia, että ne ehkä tehdään, jos rahat riittävät. Ne ovat keskeinen osa järjestelmää”, Eeli Wördman toteaa.

Näin data avattiin

2003 Infopankki.fi-palvelun ensimmäinen versio julkaistaan.
2010 Idea datasisällön tarjoamisesta rajapinnan kautta ensi kertaa todo-listalla, kun palvelun teknistä alustaa uudistetaan.
2014 Rajapinnan rakentaminen otetaan avoimen datan buumin myötä jälleen mietintään.
2016 huhtikuu Infopankki.fi-rajapintasuunnitelma esitellään kehittäjille Helsinki Loves Developers -kehittäjätapaamisessa.
2017 tammikuu Rajapinnan testiversio käyttöön.
2017 helmikuu Infopankki.fi:n API lisätään HRI:n datakatalogiin.
2018 HRI palkitsee rajapinnan vuoden 2017 parhaana data-avauksena.

Projektin vetäjät

Infopankin päätoimittaja Eija Kyllönen-Saarnio ja tiedottaja Eeli Wördman. Kuva: Petja Partanen.

Eija Kyllönen-Saarnio, päätoimittaja, Infopankki.fi
Eeli Wördman, tiedottaja, Infopankki.fi

Milloin kuulitte ensi kertaa avoimesta datasta?
“1990-luvulla.”

Suosikkipalvelu, joka hyödyntää avointa dataa?
”Kaupunkipyöräsovellukset, jotka kertovat, onko pyöräasemalla pyöriä. Kun rajapinta kaupunkifillarien sijaintidataan avattiin, ilmestyi heti kolme eri sovellusta.”

Miksi datan avaaminen on tärkeää?
”Sen avulla voi säästää rahaa. Emmekä näe mitään syytä, miksi julkisen sektorin tuottama tieto ei olisi avointa.”

Odotukset hankkeelle
Esimerkiksi kunnat ja Infopankki.fi:n rahoittajat voivat hyödyntää samoja sisältöjä rajapinnan kautta. Se vähentää päällekkäistä työtä ja säästää rahaa.

Kustannukset
Rajapinnan rakentaminen maksoi 10 000 euroa. ”Ja aika paljon omaa työtä.”