Koulutuksista saatu hyvä perusta datan avaamiseen

HRI on järjestänyt pääkaupunkiseudun kaupunkien työntekijöille koulutusta datan avaamisen perusteista jo reilun kymmenen vuoden ajan. Koulutusten tavoitteena on tarjota osallistujille perustiedot avoimesta datasta, HRI:sta ja avoimen datan hyödyistä sekä datanavausprosessista.

Teimme tänä syksynä kyselyn tämän vuosikymmenen puolella koulutuksiin osallistuneille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, miten koulutuksessa saatuja oppeja on hyödynnetty ja millaista tukea koulutukseen osallistuneet vielä tarvitsevat avoimen datan asioissa.

Kysely lähetettiin noin 190 henkilölle, ja saimme 39 vastausta. Vastaajista noin puolet työskentelee Helsingin kaupungilla ja puolet Vantaan tai Espoon kaupungilla. Valtaosa vastaajista muistaa koulutuksesta saamansa opit joko hyvin tai osittain.

Datan avaamisprosessi koetaan pääosin sujuvaksi

Reilu kolmannes vastaajista on osallistunut datan avaamiseen tai suunnittelee datan avaamista. Dataa on avattu tai suunniteltu avattavan yhtä lailla tiedostomuodossa kuin myös paikkatietorajapintojen (WFS/WMS) tai jonkin muun rajapinnan kautta.

Pääosin datan avaamisprosessi koetaan helpoksi. Vaikeimpina asioina pidetään avauspäätöksen tekemistä, datan anonymisointia ja datan muokkaamista rakenteiseksi.

Graafi Miten koet datan avaamisprosessin -kysymyksen vastauksista. Helpoimpina koetaan avattavan datan tunnistaminen, datan muokkaaminen rakenteiseksi ja datan jakelualustan löytäminen. Myös yhteistyö HRI:n kanssa, avauksesta viestiminen ja lisenssistä päättäminen sujuvat. Vaikeimpina asioina pidetään avauspäätöksen tekemistä, datan anonymisointia ja datan muokkaamista rakenteiseksi.
Valtaosa vastaajista kokee datan avaamisprosessin sujuvaksi. Vastauksia kysymykseen saatiin yhteensä 15.

Erilliseen kysymykseen, mitkä asiat datan avaamisessa ovat hankalimpia ja mihin tarvitaan eniten tukea, vastaaja sai valita korkeintaan kolme asiaa. Eniten vastaajia pohditutti tietosuojaan liittyvät kysymykset (10 vastausta). Myös luvan saaminen datan avaamiseen, tietoturva sekä datan rakenteeseen liittyvät kysymykset koettiin vaikeiksi (5 vastausta). Hieman yllättäen rahoituksen puute ei ollut yhdellekään vastaajalle ongelma.

Datan päivittämiseen osallistunut vain harva vastaaja

Kyselyssä kysyttiin erikseen kokemuksia jo avatun datan päivittämisestä. Vain neljä vastaajaa kertoi osallistuneensa jo avatun datan päivittämiseen, joten heidän vastauksistaan ei voi tehdä yleistyksiä. Kaikki vastaajat kokivat datan päivitysprosessin helpoksi. Tukea toivottiin vastuunjaon hahmottamiseen, päivitysten muistamiseen sekä tietotekniikkaan ja teknologiaan liittyviin kysymyksiin.

Pyrimme HRI:ssa selkeyttämään HRI-palvelun ja datan hallinnoijien välistä vastuunjakoa ja tehtäviä vuosi sitten julkaistulla pääkaupunkiseudun avoimen datan elinkaaren hallintamallilla. HRI-tiimi seuraa datojen ajantasaisuutta kahdella erilaisella automaattisella työkalulla ja tarvittaessa muistuttaa datan hallinnoijia datojen päivittämisestä.

Paikkatietoa hyödynnetään eniten

80 % vastaajista on hyödyntänyt avointa dataa joko työssään tai vapaa-ajallaan. Kuten yleensäkin avointa dataa hyödyntäessä, myös tämän kyselyn vastaajat ovat hyödyntäneet monenlaista avointa dataa moniin eri tarkoituksiin.

Töissä avointa dataa on käytetty mm. erilaisissa analyyseissä ja kehittämistyössä sekä hankinnoissa. Lisäksi HRI:sta on haettu karttapohjia työhön liittyvien asioiden visualisointiin sekä dataa päätöksenteon tueksi. Eniten on hyödynnetty erilaisia paikkatietoaineistoja sekä väestötilastoja, kuten Aluesarjat-tietokantaa.

Myös vapaa-ajalla vastaajat kertoivat hyödyntäneensä eniten erilaisia paikkatietoaineistoja, kuten luontoon, matkailuun ja levätilanteeseen liittyviä datoja. Avointa dataa on käytetty myös mm. opinnoissa, uuden asunnon sijainnin pohdinnassa ja retkeilyssä.

Tuen tarve jatkossa

Puolet kyselyyn vastanneista ei koe tarvitsevansa suuremmin tukea datan avaamiseen ja päivittämiseen. Noin 40 % vastaajista toivoo kuitenkin enemmän koulutusta avoimesta datasta. Osa kaipaa perusteiden kertaamista ja konkretiaa, osalla taas on syvemmälle meneviä kysymyksiä.

Kyselyyn vastaajat tarvitsevat enemmän tietoa mm. lakiasioista, datan avaamisesta ja tietoturvasta muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa sekä avoimen datan hyödyntämisestä kehittämisen tukena.

Muutama vastaaja toivoi enemmän tukea paikkatieto-ohjelmistojen hyödyntämiseen. Ainakin Helsingin kaupunki tarjoaa henkilöstölleen koulutuksia Qgis-paikkatieto-ohjelmistosta. HRI:n sivuiltakin löytyy paikkatiedon hyödyntämiseen ohjeita, joilla pääsee ainakin alkuun.

HRI:n sivuilla on muitakin ohjeita kysymyksiin, joita kyselyssä nousi esiin. HRI:sta löytyy niin ohjeet kyselyjen vastausten julkaisemiseen avoimena datana, avoimen datan hyödyntämisesimerkkejä kuin myös datan hallinnoijille suunnatut ohjeet metatietojen ylläpitämiseen hri.fi:ssä. Myös datan avaamista suunnitteleville on tarjolla mm. datan avaajan muistilista. Lisäksi HRI-tiimi auttaa tarvittaessa henkilökohtaisestikin avoimeen dataan liittyvissä kysymyksissä.

Kyselyyn vastaajien kesken arvottiin kaksi HRI-sateenvarjoa, jossa on pääkaupunkiseudun ilmakuva. Arvonta on suoritettu ja sateenvarjot lähetetty voittajille. Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!