Kesäiset luontoseikkailut olivat jo mielessä, kun päätimme järjestää kehittäjätapaamisen teemalla retkeily ja luonto. Ohjelman pääpaino oli avointakin dataa hyödyntävien alueellisten ja kansallisten digitaalisten retkeilypalvelujen esittelyssä, mutta myös avoin luontodata oli esillä. HRI Loves Developers: Retkeily ja luonto -etätapaaminen keräsi kokoon vajaa 40 osallistujaa toukokuussa 2022.

Retkeily lähellä ja kaukana on lisääntynyt Suomessa entisestään viime vuosina. Moni lähtee tottumuksen takia aina samoihin kohteisiin, vaikka uusia retkeilyalueita voisi löytyä aivan läheltä. Digitaalisten retkeilypalvelujen ja -karttojen käyttö on helppo tapa löytää uusia kiinnostavia kohteita ja oppia lisää lähiluonnosta. Kehittäjätapaamisessa esiteltiin kiinnostavia retkeilypalveluita läheltä ja kaukaa: osa palveluista on alueellisia ja osa kansallisia. Tutustutaan ensin alueellisiin palveluihin.

Uudenmaan ja Varsinais-Suomen retkeilypalveluita

Uudenmaan retkikohteet uudessa Uuvi-palvelussa

Erikoissuunnittelija Sini Veuro kertoi tapaamisessa Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen vuonna 2021 julkaisemasta karttapohjaisesta Uuvi-sivustosta, jolla esitellään Uudellamaalla sijaitsevia luonto- ja retkikohteita. Palvelulle syntyi selkeä kysyntä viimeistään koronapandemian alussa, jolloin retkeily alueella lisääntyi huomattavasti. Tunnetuimmista retkikohteista tuli ruuhkaisia, ja Uuvi vastasi tarpeeseen viestiä alueen monista kohteista keskitetysti. “Helppokäyttöisen palvelun tavoitteena on inspiroida ja innostaa alueen asukkaita retkeilyyn”, kertoi Veuro.

Palvelussa esitetään virkistysalueyhdistyksen omistamia, kuntien ylläpitämiä sekä Metsähallituksen kohteita. Dataa palveluun siirtyy avoimena julkaistuista datoista Lipas-tietokannasta (liikuntapaikat ja virkistysreitit) ja Helsingin julkaisemista luontoreiteistä. Loput sisällöstä on joko tietoa Uuvin omista kohteista tai toimijoiden erikseen toimittamaa tietoa. Palveluun tuotavaa avointa dataa rikastetaan muilla kohteisiin liittyvillä tiedoilla. Sivustolta löytyy mm. kohdehaku, sesongin mukaan vaihtuvat kohdesuositukset (esim. keväällä lintujen muuton seuraamiseen sopivat kohteet), paikannus, esteettömyystieto, metsä- ja ruohikkopalovaroitukset sekä linkitys mm. HSL:n reitityspalveluun.

Pääkaupunkiseudun palvelukartta auttaa myös retkeilijää

Pääkaupunkiseudun palvelukartta on monelle tuttu tapa etsiä tietoa kunnallisista palveluista. Karttaa voi kuitenkin hyödyntää projektipäällikköjen Henna Niemen ja Kati Seppälän mukaan myös retkeilyssä, sillä kartalta löytyy kymmeniä retkikohteita. Kohteita voi etsiä usealla eri tavalla: palveluluettelosta (Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika, Liikunta, Virkistyskohteet ja palvelut -osio), aluettaista tarkastelua hyödyntämällä tai vaikkapa hakusanalla retkeily, jolloin tuloksena saa retkeilyreitit, -alueet sekä ruuanlaittopaikat retkeilyalueilla.

Palvelukartta on tunnettu esteettömyystietojen kattavuudesta ja laadusta. Palvelukarttaan sisältöä tuottavat pks-kaupungit sekä esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, pelastuslaitos ja Aalto-yliopisto. Perinteisesti kartta on sisältänyt julkisia palveluja. Nyt asiaan on kuitenkin pikkuhiljaa tulossa muutos, kun myös yksityiset palveluntarjoajat voivat lisätä toimipisteitään palveluun ilmoituslomakkeen kautta. Jos matkailuyrittäjät innostuvat lisäämään toimipaikkojaan kartalle, hyötyy niistä retkeilijäkin.

Palvelukartan avoimen rajapinnan dataa hyödyntää myös Helsingin kaupungin ylläpitämä ulkoliikunta.fi-sivu, josta näkee kätevästi kesäkaudella uimavesien lämpötilat ja levätilanteen ja talvella latujen sekä luistelukenttien kuntotilanteen.

Virma-kartta kokoaa yhteen Varsinais-Suomen retkikohteet ja matkailutoimijat

Virma-kartasta kertoi tapaamisessa Varsinais-Suomen liitossa työskentelevä paikkatietoasiantuntija Natalia Räikkönen. Karttapalvelusta löytyvät ulkoilureitit ja virkistyskohteet Varsinais-Suomen alueella. Virma-tuoteperhe sisältää karttapalvelun lisäksi datan ylläpitopuolen sekä datan viennin avoimiin rajapintoihin. Kohteiden tietoja ylläpidetään yhteistyössä alueen kuntien, yhdistysten ja matkailutoimijoiden kanssa.

Virma-kartta onkin suunnattu paitsi retkeilykäyttöön, myös retkeilydatan ylläpitäjille. Se sisältää tällä hetkellä yli tuhat kohdetta sekä yli 400 reittiä. Palvelun tietosisältöön kuuluu mm. retkeilyreitit, opastus- ja parkkipaikat, lintutornit, uimarannat, nuotiopaikat, laavut, näköalapaikat sekä majoitus-, ruokailu- ja ohjelmapalvelut.

Virma-kartta toimii tietokoneen ja puhelimen selaimessa, ja mobiilikäyttöliittymän toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kartan avulla on mahdollista suunnitella retki etukäteen, hyödyntää sitä suunnistamisessa maastopaikannuksen avulla sekä tarkastella lähimpiä matkailupalveluita. Karttapalvelu on toteutettu avoimen lähdekoodin periaattein ja lähdekoodi jaetaan kaikkien käyttöön. Virma-kartan sisältöä voi vaivattomasti koodaustaidotonkin hyödyntää myös omalla verkkosivustolla hyödyntämällä Lounaistiedon karttapalvelusta löytyvää tasoa ja tekemällä kartasta upotuksen omalle verkkosivulleen.

Tulevaisuuden suunnitelmissa Virmaan liittyen on integroida palveluun Lipas-tietokannan ja OpenStreetMapin dataa avoimien rajapintojen kautta. Virmassa ylläpidetään dataa, joka ei sellaisenaan täysin sovellu edellä mainittuihin järjestelmiin. Haasteena on tunnistaa päällekkäisyydet datassa, ja suunnitteilla on keinojen kehittäminen päällekkäisyyksien automaattiseen tunnistamiseen. Lisäksi Virmaan on suunnitteilla useita kehitystoimenpiteitä, jotka liittyvät mm. reitin tallentamiseen, sovelluksen tilan muistamiseen, parempaan mobiilikäytettävyyteen pop-up -ikkunoille sekä palautteen antamiseen reitistä.

Kansallisten toimijoiden valtakunnalliset palvelut

Retkikartta

Alueellisten palvelujen lisäksi retkeilyn tueksi on tarjolla valtakunnallisia digitaalisia palveluita. Erikoissuunnittelija Tapani Mikkola Metsähallituksesta kertoi tapaamisessa heidän hallinnoimastaan Retkikartta.fi-palvelusta, jonka ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 2007. Karttapalvelussa voi tutustua valtion maiden ja vesien monipuoliseen tarjontaan: retkeily- ja luonnonsuojelualueisiin, palveluihin ja metsästys- ja kalastuskohteisiin. Kartta sisältää kymmeniä tuhansia kohteita ja kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Parhaimmillaan käyntejä sivulla on ollut n. 4 miljoonaa per vuosi. Retkikartalla hyödynnetään avointa dataa, mm. Lipas-tietokannan tietoja. Metsähallitus ylläpitää lisäksi Luontoon.fi– ja Eräluvat.fi -verkkosivuja, joilta voi myös saada retkeilyinspiraatiota.

Museoviraston karttapalvelu

Museoviraston karttapalvelusta tapaamisessa kertoi viraston paikkatietoasiantuntija Marjanna Kaate. Karttapalvelusta voi etsiä edellä mainituista palveluista poikkeavia retkikohteita, nimittäin luonnosta löytyviä muinaisjäännöksiä. Niitä sijaitsee yllättävän paljon myös keskellä rakennettuja alueita. Vaikka muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja, voi ja kannattaakin niitä käydä katsomassa maastossa. Kohteet kertovat ihmisten elämästä ja toiminnasta eri aikoina. Vierailijan tulee muistaa, ettei alueella saa esim. kaivaa, purkaa tai muuten vahingoittaa muinaisjäännöstä. Museovirasto on koonnut sivuilleen ohjeistuksen vierailuun muinaisjäännösalueilla. Pääkaupunkiseudun asukkaille kiinnostavia lähikohteita ovat esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan jäljiltä olevat puolustusvarustuskohteet, Nuuksiossa sijaitseva kivikautinen asuinpaikka, historiallinen kulkuväylä Vantaan Silvolassa sekä Kontulassa sijaitsevat puolustusvarustuskohteet.

Museoviraston karttapalveluun kootaan aineistoja viraston oman datan lisäksi mm. Maanmittauslaitokselta, Suomen ympäristökeskukselta, Geologiselta tutkimuskeskukselta, kunnilta ja museoilta. Suurin osa aineistoista kattaa koko Suomen. Karttapalvelun pohjalla on avoimen lähdekoodin ratkaisu Oskari.

Ei palveluja ilman dataa

Lipas-liikuntapaikkatietokanta

Artikkelissa jo moneen kertaan mainittu Lipas-tietokanta on valtakunnallinen liikuntapaikkatietokanta, jota ylläpitää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta yhteistyössä tietoja ylläpitävien kuntien ja muiden liikuntatiloja hallinnoivien tahojen kanssa. Tietokannasta tapahtumassa kertoi projektipäällikkö Tapani Laakso. Tietokannassa liikuntapaikalla tarkoitetaan liikuntaa tai ulkoilua varten rakennettua tai varustettua paikkaa, aluetta tai reittiä. Paikan on oltava julkinen eli kaikkien käytettävissä pääsymaksulla tai maksuttomasti. Kunnat syöttävät liikuntapaikoistaan tietoja, joita Lipas-tiimi tarkistaa ja tarvittaessa täydentää. Kunnat ovat tietojen päivittämisessä melko aktiivisia: vuosittaisia päivityksiä tekee 150-180 kuntaa ja kaikki kunnat päivittävät tietojaan vähintään kolmen vuoden välein. Tarvittaessa Lipas-tiimi tukee pieniä kuntia aineistojen ylläpidossa.

Lipas-tietokannan tiedot ovat saatavilla avoimien rajapintojen kautta. Dataa on kerätty jo yli 20 vuoden ajan kuntien, lajiliittojen ja yritysten tarpeisiin. Lipas-rajapintaa käytetään aktiivisesti, ja säännöllisiä rajapinnankäyttäjätahoja on n. 70-80. Helmikuussa 2022 järjestelmä sisälsi tietoja yhteensä 41 389 kohteesta, joista suuri osa oli ulkokenttiä ja liikuntapuistoja (15 462), maastoliikuntapaikkoja (8 449) tai sisäliikuntatiloja (7 396). Tietosisältönä on mm. liikuntapaikan tyyppi, omistaja, rakennusvuosi, liikunta- ja nuorisotoimien taloustiedot sekä liikuntapaikkarakentamisen avustukset.

Lipas-tietokanta on kokonaisuus, jonka hyödyt ovat käyttäjille erilaisia. Kunnille järjestelmä on tietojen tallennuspaikka, ja myös muut hyötyvät tietojen ylläpidosta. Rajapintakäyttäjät puolestaan pääsevät hyödyntämään dataa omissa sovelluksissaan tai verkkosivuilllaan. Tietojärjestelmän tietoja pääsee katselemaan myös kartta– ja tilastokatselupalvelujen kautta.

Lipas-tietokannan dataa hyödynnetään paitsi tapaamisessa mainituissa palveluissa (pääkaupunkiseudun palvelukartta, Retkikartta ja Uuvi) sekä lukuisilla muilla verkkosivuilla, myös esim. liikuntapaikkarakentamisen seurannassa ja -suunnittelussa, tutkimuksessa ja kuntien omissa verkkopalveluissa. Lipas-tiimin tulevaisuudensuunnitelmina on mm. kehittää liikuntapaikkojen saavutettavuustyökalua sekä lisätä tietojen hyödyntämistä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Helsingin luontotietojärjestelmä

Helsingin kaupungilla kerätään ja tuotetaan runsaasti luontotietoa inventoinnein ja selvityksin. Suuri osa tiedosta julkaistaan avoimesti kaikkien käyttöön. Ympäristötarkastaja Sanna Elijoki kertoi tapaamisessa Helsingin luontotietojärjestelmästä (LTJ), joka on paikkatietopohjainen järjestelmä monenlaisen luontoon liittyvän tiedon kuvaamiseen. Järjestelmästä julkaistaan dataa Helsingin julkiseen karttapalveluun. Lisäksi järjestelmästä on olemassa virkaversio, joka on aineistoiltaan hieman kattavampi ja jota käytetään mm. maankäytön ja luonnonsuojelun suunnitteluun sekä tutkimukseen ja ympäristövalvontaan. Teknisesti luontotietojärjestelmän julkisen datan saa käyttöön avoimien WFS- ja WMS-rajapintojen kautta.

LTJ sisältää laajasti dataa. Ryhmittelyä on tehty tyyppien mukaan, joita ovat mm. rauhoitetut ja rauhoitettavat kohteet, arvokkaat kohteet, vesistöt, luontotyypit sekä muu luontotieto. Dataa on saatavilla mm. eri lajeista, kuten sammakoista, matelijoista ja lepakoista; vesistöistä, kuten lähteistä, lammista ja puroista; luonnonsuojelualueista; ja geologisista kohteista. Datoja päivitetään sitä mukaa, kun uusia kartoituksia ja selvityksiä valmistuu. Lisäksi esimerkiksi uusia luonnonsuojelualueita perustetaan lähes vuosittain.

Karttatasoja on nyt yhteensä 28, kun tapahtumaa seuraavana päivänä julkaistiin kaksi uutta dataa, uhanalaiset ja elinvoimaiset luontotyypit. Kohteiden ominaisuustiedoista retkeilijää saattavat kiinnostaa kohteen kuvausteksti sekä kohteen arvoluokka. Arvoluokka on luotu suunnittelun tarpeista lähtien, mutta arvoluokka kertoo silti osaltaan myös kohteen näyttävyydestä ja siten kiinnostavuudesta retkeilyn kannalta.

Elijoki kertoi myös retkeilyä ja virkistäytymistä varten tehdystä Citynature EU -verkkosivusta ja sen sisällön jakamisesta avoimena datana. Verkkosivusto koostettiin EU-hankkeessa, ja se sisältää Helsingin luontoreittejen lisäksi myös Tallinnan reittejä. Lisäksi Helsingissä retkeileviä saattaa kiinnostaa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisema Lumoava Helsinki: 200 luontoelämystä -kirja (saatavilla myös maksuttomana verkkojulkaisuna), jossa esitellään nimensä mukaisesti kaupungin satoja luontokohteita.

Espoon luonto- ja retkeilyaineistot

Espoon kaupungin luontoon ja retkeilyyn liittyvistä aineistoista tapahtumassa kertoi ympäristöasiantuntija Marika Rönnberg. Espoo tarjoaa monia paikkatietoaineistoja retkeilijöiden käyttöön sekä kaupungin karttakatselupalvelun että avoimien rajapintojen kautta. Espoon avoimia paikkatietorajapintoja käyttäessä kannattaa muistaa, että kaikki karttatasot eivät todellisuudessa ole saatavilla avoimena datana, vaan joidenkin tasojen käyttö vaatii tunnukset. Avoimeen julkaisuun on rajattu pääosin aineistoja, jotka eivät koske lajien selvitettyjä sijainteja vaan pysyvämpää luonnonympäristöä, kuten geologisia muodostumia tai luonnonsuojelualueita. Avoimet luontoaineistot on kuvattu ja eritelty Espoon kaupungin verkkosivulta löytyvässä listauksessa.

Luontoon ja retkeilyyn liittyviä aineistoja on Espoosta saatavilla useita. Espoon luontoaineistot -data sisältää suojeltuja kohteita, luonnonsuojelualueita, reittejä, luonnonsuojelun toimenpideohjelmaa, virtavesiä sekä luontoselvitysten aluerajauksia. Myös Kotinurkilta kallioille -kirjan kohteita on tarjolla avoimena datana. Dataa löytyy ympäristökeskuksen aineistojen lisäksi yleisen infrastruktuurin aineistosta, esim. kaupungin viheralueet luokiteltuina hoitoluokkiin. Lähiaikoina on tarkoitus julkaista avoimena datana uhanalaiset luontotyypit.

Espoon kaupungin karttapalvelusta retkeilijä näkee esimerkiksi luontopolut sekä lintutornit. Lisäksi valmiita retkireittejä ja luontokohteita Espooseen on koottu kaupungin sivuille.

Yhteentoimiva data mahdollistaa palvelujen skaalaamisen helposti

Tapahtuman lopussa osallistujat pääsivät esittämään kysymyksiä esiintyjille sekä keskustelemaan päivän teemoista. Loppukeskustelussa nähtiin jopa improvisoitu demo, kun Gispo Oy:lla työskentelevä Riku Oja esitteli heillä työn alla olevaa Tampereen seudun retkeilyyn tarkoitettua karttasovellusta. Kartalla hyödynnetään sekä kaupunkien että kansallisten toimijoiden avointa dataa. Oja kertoi myös testanneensa tapahtuman aikana Tampereelle rakennetun karttasovelluksen toimivuutta pääkaupunkiseudulla lisättyään kartalle kansallisia aineistoja mm. museovirastolta ja Lipas-palvelusta. Sovellus toimi sujuvasti myös pks-alueella. Tämä on tietenkin kätevää kehittäjien kannalta: palveluita on helppo skaalata nopeasti ja pienellä vaivalla alueelta toiselle, kun data on yhteentoimivaa ja määrämitallista.

Loppukeskustelussa saimme myös vinkin yksityisen tahon, Paikkatietokonsultit Oy:n, tekemästä karttapalvelusta matkailijoille koko maassa. Finterest-palvelusta turisti löytää 20 kielellä erilaisia matkakohteita Suomesta. Lisäksi osallistujat vinkkasivat Maanmittauslaitoksen viime kesänä lanseeraamasta Pyykkijahti-palvelusta, jonka tarkoituksena on kerätä joukkoistamalla rajapyykkien tarkkoja sijainteja.