Avoin data 10 vuotta: “Datan avoimuus pitää saada lakiin”

Antti Rainio taisteli Maanmittauslaitoksen kalliit paikkatiedot avoimiksi kaikkien käyttöön. Nyt hän haluaa avoimen datan lakisääteiseksi.

Avoimen datan ensimmäinen vuosikymmen Suomessa -juhlan logo.

HRI, Open Knowledge Finland ja avoindata.fi juhlivat avoimen datan ensimmäistä vuosikymmentä Suomessa lokakuussa 2019. Juttusarja käy läpi 10.10.2019 juhlatilaisuuden parhaat palat.

Koko tallenne juhlatilaisuudesta on katsottavissa Helsinki-kanavalla.

Vappuna 2012 Maanmittauslaitos teki historiaa. Se avasi ensimmäisenä valtion laitoksena kaikki digitaaliset maastotietoaineistonsa kansalaisten ilmaiseen ja vapaaseen käyttöön. “Pari päivää sen jälkeen kun data oli avattu, oli sitä ladattu enemmän kuin koskaan siihen mennessä historian aikana”, kertoo Antti Rainio. Vuoden 2011 tietotekniikkavaikuttajaksi valittu Rainio työskenteli tuolloin Maanmittauslaitoksessa johtavana asiantuntijana, joka vastasi INSPIRE-direktiivin toimeenpanosta.

Maksuttomat ilmakuvat, korkeusmallit sekä vektori- ja rasterikartat kiinnostivat sovellusten kehittäjiä. Viikkoa aikaisemmin esimerkiksi koko maan ilmakuvista olisi joutunut pulittamaan satoja tuhansia euroja.

Rainio oli puhunut maksuttoman maastodatan puolesta jo 1980-luvulla, kun digitaalinen paikkatieto oli jotain aivan uutta. “Tietoa alkoi syntyä, kun maitoautojen ja keinosiementäjien reittejä piti alkaa optimoimaan.” Ensimmäisiä maksavia asiakkaita olivat 1G-matkapuhelinverkon rakentajat, jotka tarvitsivat digitaalista maastomallia verkon suunnitteluun. Valtion maksuperustelaki piti kalliit aineistot tiukasti maksumuurin takana, vain ammattikäyttäjien ulottuvilla. Esimerkiksi ympäristöhallinnolla ei ollut varaa hankkia Maanmittauslaitoksen ylläpitämiä digitaalisia maastotietoja silloisilla markkinahinnoilla.

2010-luvulla pato oli kuitenkin murtumassa. Hallitusohjelmaankin oli kirjattu tavoite julkisten datavarantojen avaamisesta. Ehdotuksen Maanmittauslaitoksen uudeksi maksuasetukseksi oli määrä tehdä digitaalisesta maastotiedosta maksutonta. Valtiovarainministeriön kirstunvartijat vastustivat uudistusta väkevästi. Taistelu päättyi lopulta avoimuuden voittoon. “Siihen tarvittiin kaikki nämä innostuneet ihmiset, paljon vaikuttamistyötä, lehdistö, Helsingin Sanomien pääkirjoitus ja valtiovarainministerin haastaminen eduskunnan kyselytunnilla”, Rainio kertoo.

Vielä vuonna 2011 keskusteltiin siitä, voiko veronmaksajien kustantamaa karttatietoa jakaa ilmaiseksi. Nyt olisi Rainion mielestä jälleen vaikuttamisen aika. Hän tekisi julkisen tiedon avaamisesta lakisääteistä osana uudistuneen PSI-direktiivin toimeenpanoa. “Datan avoimuus pitäisi saada lakiin. Nyt on sen aika.”

Antti Rainio puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa.
Antti Rainio puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa. Video: Helsinki-kanava Open Data, Helsingin kaupunginkanslia.