Befolkningens ändringar i Helsingfors 2003- efter distrikt

Väestönmuutokset Helsingissä piireittäin ja osa-alueittain vuodesta 2003 alkaen. Sisältää tietoja kunnassa vakituisesti asuvasta väestöstä ikäryhmittäin.

Kuntien välinen tulomuutto

Toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt, jotka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään. Yhdellä henkilöllä voi olla tilastossa monta muuttoa vuoden aikana. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa, opiskelijan niin halutessa, vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (1994/201).

Kuntien välinen lähtömuutto

Kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt, jotka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään. Yhdellä henkilöllä voi olla tilastossa monta muuttoa vuoden aikana. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa, opiskelijan niin halutessa, vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (1994/201).

Kuntien välinen nettomuutto

Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus.

Maahan- ja maastamuutto

Suomeen muuttaneen henkilön, joka aikoo oleskella tai on oleskellut täällä yhtämittaisesti yli vuoden, on ilmoitettava muutostaan asuinpaikkansa maistraatille (väestötietolaki 1993/507). Jos henkilö aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen ja hänellä on vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa, hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalaisen (kotikuntalaki 1994/201). Maistraatti vie näiden henkilöiden tiedot väestötietojärjestelmään.

Kotipaikkansa ulkomaille muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus, kuten maan sisällä muuttavienkin (kotikunta-asetus 1994). Maasta muuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. (kotikuntalaki 1994/201). Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta ei yleensä pidetä muuttona. (Pohjoismaiden välisen väestörekisteriä koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta 1990/851, SopS:49 ja kotikunta-asetus 1994/351).

Kun henkilö muuttaa toisesta Pohjoismaasta toiseen, hänelle on annettava lähtömaan paikallisesta väestörekisteristä pohjoismainen muuttokirja tulomaan paikalliseen väestörekisteriin toimitettavaksi (kotikunta-asetus 1994/351, 1990/851, SopS:49). Tulomaan paikallinen väestörekisteriviranomainen palauttaa muuttotodisteen lähtörekisteriin. Muuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin.

Maassamuutto

Henkilön, joka vaihtaa kotipaikkaa, on viimeistään viikon kuluttua muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä muuttoilmoitus, joka toimitetaan uuden asuinpaikan maistraatille. Muutto ilmoitetaan lomakkeessa joko vakituiseksi tai tilapäiseksi. Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen vai vakituinen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (1994/201). Tiedot asunnon ja kotipaikan muutoksesta siirretään konekielisessä muodossa väestötietojärjestelmään. Uuden asuinpaikan rekisteritoimisto lähettää tiedot uudesta asuinpaikasta vanhan asuinpaikan maistraatille. (Väestötietolaki 1993/507 sekä muutos 1994/202; kotikuntalaki 1994/20; kotikunta-asetus 1994/351

Väestö

Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.

Vuodenvaihteessa 1993/94 alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukaslukua, joka korvasi aiemmin käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet. Ennen vuotta 1990 käytettiin henkikirjoitettua väestöä koskevaa tietoa.

Vuodesta 1996 lähtien vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun (vuoteen 1990 toukokuun loppuun ja vuosina 1991-95 maaliskuun loppuun) mennessä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään saadut edellisen vuoden muutostiedot.

Tietojen luotettavuus

Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta.

Aluerajat

Helsingin piirijakojärjestelmän mukaiset aluerajat.

Merkintöjen selitykset

• kaksi pistettä (..): tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi
• piste (.): loogisesti mahdoton esitettäväksi
• viiva (-): suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä