Millainen on kaupunki, jossa julkiset päätösasiat ovat helposti kaikkien seurattavissa ja kommentoitavissa mitä tahansa digitaalista kanavaa käyttäen? Tähän koetetaan löytää vastausta Helsingissä, jossa on tehty jo pidemmän aikaa töitä kaupungin päätöksentekoon liittyvien tietovarantojen avaamisessa.

Syyskuussa 2013 Helsingin seudulla on julkaistu jo yli tuhat tietoaineistoa avoimena datana. Avoin data on tarkoitettu kenen tahansa vapaasti ja tietoteknisesti hyödynnettäväksi. Tarjolla on tilastoja, ennusteita, paikkatietoja, joukkoliikenteen aikatauluja, historiallisia ilmakuvia ja jopa lumiaurojen seurantadataa sekä paljon muuta.

Avointa dataa on hyödynnetty useissa eri Internet- ja mobiilisovelluksissa sekä visualisoinneissa ja analyyseissä. Tunnetuimpia avoimen datan sovelluksia ovat erilaiset julkisen liikenteen käyttöä helpottavat mobiilisovellukset. Hieno esimerkki avointa dataa käyttävästä sovelluksesta on BlindSquare, joka auttaa sokeaa suunnistamaan kaupungissa älypuhelimen avulla.

Helsingissä vuoden 2013 merkittävämpiä datanavauksia on rajapinta kaupungin päätöksentekodataan, joka sisältää tietoa kaupungin tekemistä päätöksistä koneluettavassa muodossa. Tässä artikkelissa kerrotaan erityisesti kaupungin päätöksentekodatan mahdollisuuksista ja tulevaisuuden odotuksista. Alkuun valotetaan Helsingin seudun datan avaamisen taustoja sekä kerrotaan erityisesti läpinäkyvyyttä edistävän datan avaamisen lähihistoriasta.

Avoimen datan pioneeri

Vuonna 2009 syntyi Helsingin kaupungin tietokeskuksen johdolla visio, jossa julkisia tietovarantoja tuotettaisiin ja julkaistaisiin avoimena tietona koneluettavassa muodossa kaikkien vapaasti käytettäväksi. Visio nimettiin Helsinki Region Infoshareksi (HRI). HRI:n hankkeistamista lähdettiin valmistelemaan yhdessä Forum Virium Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Hankkeen pilottivaihe käynnistyi kesällä 2010. Tästä alkoi Suomessa avoimen tiedon osalta ensimmäinen laaja hanke, jonka tarkoituksena oli tuottaa toimintamalleja ja oppeja myös muiden tiedon avaamisesta kiinnostuneiden käyttöön.

Vuonna 2010 oltiin tiedon avaamisessa Suomessa vielä alkutekijöissä. Avoin tieto oli käsitteenä tuttu lähinnä kouralliselle alan aktiiveja, ja julkishallinnossa se oli muutamaa kokeilua lukuun ottamatta kovin uutta. HRI:n tavoitteena oli avata dataa mahdollisimman nopeasti ja tarjota kanava tämän datan löytämiseksi mm. Isosta-Britannia sta ja USA:sta tuttujen avoimen datan katalogien eli verkkopalvelujen kautta.

Maaliskuusa 2011 julkaistiin www.hri.fi-verkkopalvelun ensimmäinen versio, jonka kautta oli tarjolla satojen tilastoaineistojen lisäksi koneluettavia rajapintoja joukkoliikenteen ja kirjastojen kokoelmaluetteloiden tietoihin. HRI:ssä oli tehty päätös edesauttaa tilastotiedon lisäksi myös minkä tahansa muun tyyppisen julkisen tiedon avaamista. Pian työn alle tulisi myös hallinnon läpinäkyvyyttä edistävän datan avaaminen.

Kuntatalous avoimeksi

Avoimesta datasta haetaan monia hyötyjä. Jotkut toivovat datan pohjalta uutta liiketoimintaa ja uusien innovaatioiden syntymistä. Hallinnon tehostaminen ja virastojen välinen yhteistyö koetaan myös tärkeäksi, ja tässä avoimella datalla näyttäisi olevan paljon annettavaa. Joidenkin mielestä eräs keskeisimmistä avoimen datan hyödyistä on yhteiskunnan toiminnan läpinäkyvyyttä – ja sen seurauksena kansalaisosallistumista ja demokratiaa – edistävä vaikutus.

Julkisen sektorin läpinäkyvyyttä voi lisätä monella tavalla. Tilastotietojen lisäksi avoimen datan maailmassa yksi keskeisimpiä hallinnon läpinäkyvyyttä lisääviä tekijöitä on tilinpäätöstietojen, budjettien ja jopa yksittäisten transaktiotietojen julkaiseminen avoimena datana.

Toukokuussa 2011 oli Vantaan pyynnöstä kutsuttu koolle pääkaupunkiseudun kuntien budjettipäälliköt kuulemaan HRI:n esitystä avoimesta talousdatasta. Esityksen keskiössä oli Britannian talousdataesimerkit data.gov.uk:sta ja niitä hyödyntävät sovellukset kuten Openspending.org tai Wheredoesmymoneygo.org. Tapaamisessa syntyi konsensus siitä, että HRI:n avustuksella voitaisiin Britannian malliin avata pääkaupunkiseudulla tilinpäätösdatat vuosittain.

Ensimmäisenä tilinpäätösdataa avasi Helsinki joulukuussa 2011 ja pian sen jälkeen Vantaa vielä Helsinkiäkin tarkemmalla tasolla. Tällä hetkellä avointa tilinpäätösdataa on saatavilla kaikista pääkaupunkiseudun kunnista, ja on mielenkiintoista nähdä, miten eri toimijat soveltavat sitä jatkossa. Suomessa monelle on vielä yllätys, että näin tarkkaa dataa kaupunkien taloudesta on jo nyt saatavilla koneluettavassa ja siten monipuolisesti tietoteknisesti sovellettavassa ja analysoitavassa muodossa.

Helsingin ja Vantaan tilinpäätöstietoja voi selailla Openspending-sovelluksen kautta, mikä auttaa jo hahmottamaan konkreettisesti esimerkiksi koulu- tai päiväkotikohtaisesti, kuinka paljon rahaa tarvitaan vuodessa eri toimintoihin. Helsingissä avointa talousdataa on hyödynnetty esimerkiksi Keskustakirjaston suunnittelun avoimessa budjetoinnissa. Siinä kirjaston asiakkaille annettiin mahdollisuus määrittää, miten osa tulevan kirjaston budjetista tulisi käyttää.

Vantaalla avoin tilinpäätösdata on koettu sisäisestikin hyödylliseksi, koska sitä on voitu analysoida uusilla työkaluilla, jotka tarjoavat esimerkiksi aikaisempaa helpomman tavan hahmottaa oman viraston toimintaa. Vantaan talousdataa on myös tietokonepelissä, jossa pelaajan tehtävänä on kaataa Vantaan budjettia visualisoivia torneja ja oppia sitä kautta hahmottamaan Vantaan kaupungin budjetin suuruusluokkia hauskalla tavalla!

Avattu talousdata sellaisenaan ei ole riittävää, vaan sen tulisi toimia yhteen muiden datojen kanssa.

Talousdatan avaaminen ja hyödyntäminen on Suomessa vasta tuloillaan. Jotta se olisi käyttökelpoista kansalaisille ja esimerkiksi toimittajille, sen soveltamiseen tulisi olla tarjolla uusia välineitä, jotka esittävät datan paremmin kontekstissaan. Esimerkiksi tiedotusvälineiden käytössä voisi olla sovellus, joka automaattisesti tuottaisi lukijan eteen uutista selkeyttävän visualisoinnin, silloin kun asia liittyy kunnan tarjoamaan palveluun ja sitä koskevaan rahaan.

Talousdatojen avaamisprosessin myötä olemme havainneet, että julkaistu talousdata sellaisenaan ei ole riittävää, vaan sen tulisi toimia yhteen muiden julkisen sektorin toimintaa kuvaavien datojen kanssa paremman kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Mitä voidaan saada aikaiseksi analysoimalla kartalla palvelupistekohtaista talousdataa, palvelupisteiden sijainti- ja käyttötilastotietoja, kaupunginosakohtaista väestöä kuvaavaa tilastodataa – ja lisäämällä tähän vielä tietoja kaupungin päätösasioista ja niiden historiasta? Julkinen toiminta ja kuntien palvelujen suunnittelu hahmottuisi tällä tavalla aiempaa paremmin kuntalaisille, mutta ehkä myös virkamiehille ja päättäjille itselleenkin.

Kasvisruokakeskustelu innoitti valtuustovideorajapinnan

Vuoden 2010 helmikuussa eräs YouTube-palvelun käyttäjä julkaisi videon nimeltä Helsingin kaupunginvaltuusto: Kasvisruokapäivä. Kouluihin ehdotettu viikoittainen kasvisruokapäivä synnytti valtuustossa vilkasta, välillä tunnepitoistakin keskustelua, ja kyseiseen videoon on onnistuneesti editoitu tätä debattia nopearytmiseksi kokonaisuudeksi. Videolle on kertynyt jo yli 100 000 katsomiskertaa. Se innoitti osaltaan kaupunkia avaamaan rajapinnan kaupunginvaltuuston kokousten videotallenteisiin, jotta videoita valtuutettujen esityksistä olisi teknisesti helpompi koostaa ja esittää verkossa.

”Valtuustovideorajapinnan” eli helsinkikanava.fi:n ensimmäinen versio julkaistiin jo kesällä 2010. Se oli aikaansa edellä, eikä sen mahdollisuuksia alkuun oikein osattu hyödyntää. Tarina kertoo erään mediatalon todenneen, että ”Emme me tällaisista rajapinnoista mitään ymmärretä – onko teillä antaa videonauhoja?”. Kommentti on ymmärrettävä. Tekninen osaaminen, kuten datan soveltaminen, on monissa mediataloissa edelleen haaste, vaikka valmiudet ovat aiempaa paremmat.

Muutaman tunnin koodaustyöllä rajapinnan avulla voi tehdä osaavissa käsissä vaikka sovelluksen, joka visualisoi kaupunginvaltuuston kovimmat puheajan ylittäjät. Muun muassa tällainen leikkimielinen sovellus koodattiin Wärk-fest-nimisessä “makers fair” -tapahtumassa vuonna 2012.

Valtuustovideorajapinnassa on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia. Mutta entä jos kaikki kaupungin päätösasiat olisivat saatavilla avoimen rajapinnan kautta sovelluskehittäjien ja muiden hyödyntäjien käyttöön?

Kaupungin asianhallinnan tekninen olemus

Ahjo-järjestelmä on Helsingin kaupungin päätöksenteon kannalta kriittinen. Ahjon kautta valmistellaan kaikki kaupunkia koskevat päätökset ja sillä on arviolta 5 000 käyttäjää kaupunginvaltuutetuista virkamiehiin asti.

Helsingillä on yksi toimintamalli, jonka kautta päätöksiä tehdään. Monet asiat ratkaistaan eri hallinnonaloihin keskittyvissä lauta- ja johtokunnissa, mutta strategiset ja isommat päätökset viedään kaupunginhallitukselle tai -valtuustolle. Päätöksentekomallin mukaisesti asioiden elinkaari koostuu neljästä vaiheesta:

• Vireilletulo: Asiat tuodaan järjestelmään kaupungin virastojen yhteisen kirjaamon kautta. Kirjaamo luokittelee asiat ja antaa asioille diaarinumerot.
• Valmistelu: Asiasta vastaava virasto tai liikelaitos valmistelee päätösehdotuksen.
• Päätöksenteko: Valmis päätösehdotus ratkaistaan asianomaisessa lauta- tai johtokunnassa tai ylemmissä hallintoelimissä. Joidenkin asioiden kohdalla päätösvalta on voitu delegoida yksittäisen viranhaltijan ratkaistavaksi.
• Täytäntöönpano

Kaupungin päätöksenteko perustuu kirjallisiin materiaaleihin. Päätöstä vaativan asian ilmaantuessa se kirjataan järjestelmään dokumenttina ja sille annetaan uniikki diaaritunnus. Järjestelmän XML-tiedosto sisältää useita Dnro-kentissä kuvattuja tunnuksia.

Kokouksen asialista voi sisältää vaikka kohdan ”Päivitetty Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta”, jonka diaari pitkässä muodossa on HEL 2011–007015 T 14 03 00. Numeron avulla löytyy Helsingin Energian johtokunnan kokous, jossa samaa asiaa on aikaisemmin valmistelevasti käsitelty. Diaarit ovat siis avain kaupunginhallituksen, virastojen ja liikelaitosten välisen päätöksenteon hahmottamiseen.

Ahjo sisältää dataa muun muassa käsiteltävän kokouksen aiheista, hallinnonalasta, avainsanoista, esitetyistä ja päätetyistä asioista, sekä asioihin liittyvää paikkatietoa, kokoukseen osallistujien nimiä ja paljon muuta. Diaarien ja Ahjon muun datasisällön avulla voidaan siis kattavasti seurata ja analysoida kaupungin päätöksentekoa.

Keväällä 2012 HRI järjesti ensimmäisen työpajan, jossa pohdittiin yhdessä kehittäjien kanssa, miten Ahjoon kannattaisi rakentaa avoin rajapinta. Tällä tavalla päätöksentekodata saataisiin kaikkien kiinnostuneiden kehittäjien hyödynnettäväksi. Työpajassa päädyttiin siihen, että ensimmäisessä vaiheessa helpointa on julkaista palomuurin takana olevat, päätösasiakirjadataa sisältävät XML-tiedostot Internetiin ja kuvailla niiden sisältö siten, että niitä osaavat käyttää myös hallinnon ulkopuoliset soveltajat.

Ahjo-järjestelmä oli vielä vuonna 2012 käyttöönottovaiheessa, joten avoimen rajapinnan toteutus ei ollut ensimmäinen prioriteetti. Työ lähti kuitenkin kaupungin puolelta konkreettisesti etenemään, ja maaliskuussa 2013 julkaistiin ensimmäinen versio Open Ahjo -rajapinnasta.

Kansalaisten sähköiset vahtikoirat

Suomessa äänestäjät ovat jo vuosia käyttäneet mediayhtiöiden tarjoamia Internet-vaalikoneita. Vaalikoneet auttavat kansalaisia löytämään itselleen parhaiten sopivan ehdokkaan kunnanvaltuustoon tai eduskuntaan.

Näiden vaalikoneiden dataa on myös avattu. Tämän seurauksena on syntynyt lukuisia visualisointeja, joiden avulla on entistäkin helpompaa peilata omia asenteitaan eri puolueiden ja kandidaattien asenteisiin – tai analysoida, millainen olisi enemmistön mielestä täydellinen ihminen kansanedustajaksi.

Nettipalvelut eivät rajoitu pelkästään äänestämiseen. Esimerkiksi Kansanmuisti.fi-verkkopalvelun pilottiversiossa voi seurata kansanedustajien puheenvuoroja ja äänestyksiä, eli vaalilupausten toteutumista käytännössä. Kansanmuistin etusivulla kerrotaan, että ”tulevaisuudessa voit äänestää myös itse ja vertailla mielipiteitäsi kansanedustajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa vaalikoneiden tapaan. Jatkossa saat lisäksi vaalirahoitustiedot kootusti yhdestä paikasta.”

Datavaalit.fi-yhteisö puolestaan on ollut aktiivisesti tukemassa keskeisen vaaleihin ja julkiseen päätöksentekoon liittyvän datan avaamista. Tämä Sitran tukema yhteisö rakensi vuoden 2012 kunnallisvaaleja varten palveluja, jotka auttoivat löytämään ehdokkaiden perustietojen lisäksi näiden sosiaalisen median viestipäivityksiä ja seuraamaan vaalirahaennakkoilmoitusten kertymistä.

On mielenkiintoista nähdä, mitä vaikutuksia on poliitikkojen lupauksien ja tekojen aikaisempaa helpommalla seuraamisella: vaikuttaako se esimerkiksi lopulta ihmisten äänestyskäyttäytymiseen vai ei. Tätä olisi syytä tutkia.

On selvää, että päättäjien toiminnan seuraaminen on jatkossa entistä helpompaa. Mutta mitä muuta kansalaisten kannalta hyödyllistä avoin päätöksentekodata voi tarjota tulevaisuudessa?

Kehittäjät yhteistyöhön avointa kaupunkia rakentamaan

Open Ahjo -rajapinta julkaistiin maaliskuussa 2013. Kuten helsinkikanava.fi:stä opittiin, hyödyntäminen ei välttämättä käynnisty heti. Kaupungin Code4Europe-kumppanikoodaaja Juha Yrjölä teki Open Ahjon XML-rajapinnasta vielä kehittäjäystävällisemmän REST-rajapinnan, mikä osaltaan madaltaa kehittäjien kynnystä tarttua aiheeseen. Yrjölä itse hyödynsi heti uutta REST-rajapintaa ja koodasi sen päälle avointa lähdekoodia olevan prototyyppikäyttöliittymän.

Open Ahjo tuo päätökset kartalle, josta niitä voi hakea kaupunginosittain ja teema-alueittain, sekä selata päätösasioita ja niiden historiaa havainnollisella tavalla. Sovellus hyödyntää valtuustokokousten osalta helsinkikanava.fi-valtuustovideorajapintaa ja näyttää päätösasian kohdalla kunkin päättäjän puheenvuoron videona oikeasta kohdasta. Kaikki Yrjölän tuottama koodi on tarjolla avoimena lähdekoodina, joten sitä voivat halukkaat hyödyntää ja jatkojalostaa.

Itse löysin Open Ahjo -sovelluksella selityksen siihen, miksi naapuruston kerrostalo oli päätetty rakennusvaiheessa korottaa suunnitellun 8 kerroksen sijaan 12 kerrokseen (ja joidenkin asukkaiden mielestä näköalaa pilaamaan). Sovellus on sellaisenaan jo parannus nykytilanteeseen, mutta jatkossa vielä parempi, kun käyttäjät voivat hakea mm. avainsanoilla heitä kiinnostavia asioita.

Prototyyppisovellus avaa silmät siihen, mitä kaikkea avoimella datalla voi tehdä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole se, että kaupunki tekee kaikki mahdolliset sähköiset palvelunsa itse avoimien rajapintojen päälle, vaan ideana on, että kuka tahansa voi rajapintoja hyödyntämällä rakentaa haluamiaan sovelluksia. Niitä voivat käyttää kansalaiset, kaupunginosayhdistykset ja media – jopa yritykset, jotka haluavat kenties analysoida kaupungin päätöksiä kaupallisiin tarkoituksiin.

Yksi avoimen päätöksentekodatan hyödyntäjistä on openhelsinki.net-yhteisö, joka rakentaa kehittyneempää käyttöliittymää päätösasioihin. Yhteisön tavoitteena on myös tukea päättäjien ja kaupunkilaisten välistä vuoropuhelua mahdollistamalla päätösasioista keskustelun esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Näin päätösasioihin on helpompaa viitata. Pelkästään jo päätösasioiden varustaminen uniikeilla URL:eilla ja ”Twiittaa”- ja ”Jaa Facebookissa” -nappuloiden tarjoaminen helpottaisi niiden jakamista sosiaalisessa mediassa.

Lähitulevaisuudessa onkin jännittävää nähdä, moniko löytää avoimen päätöksentekodatan ja oivaltaa sen mahdollisuudet. Helsinki kannustaa kehittäjiä tekemään datalla hyödyllisiä sovelluksia ja tarjoaa tähän myös tukea ja inspiraatiota mm. Helsinki Loves Developers -kehittäjäportaalin, Open Helsinki – Hack at Home -tukiohjelman sekä avoimen datan sovelluskilpailun Apps4Finlandin myötä. Ideana on, että kehittäjät auttaisivat ratkomaan kaupungin haasteita avoimen datan sovelluksilla, joista parhaat palkitaan.

Kilpailuhaasteiden teemat liittyvät kaupungin päätöksenteon seuraamiseen ja kansalaisosallistumisen helpottamiseen. Tässä tehdään yhteistyötä myös valtion kanssa. Yksi mielenkiintoinen näkökulma on, miten kunnallista päätöksentekoa koskevaan keskusteluun ja vaikuttamiseen voisi osallistua esimerkiksi oikeusministeriön tarjoaman Otakantaa.fi-palvelun kautta.

EU tukee unelman rakentamista

Kesällä 2013 Helsinki Region Infoshare -palvelu palkittiin EU:n julkishallinnon innovaatiokilpailussa 100 000 eurolla. Palkintorahoilla on tarkoitus muun muassa edistää Ahjossa olevan päätöksentekodatan yhteensopivuutta kaupungin muiden tietojen, kuten talous- ja paikkatietojen sekä tilastojen kanssa.

Unelmamme on, että kaupungin päätösasiat olisivat jonain päivänä kytkettävissä euroihin, suunnitelmiin ja projekteihin.

Palkintoraha auttaa osaltaan rakentamaan unelmaamme siitä, että kaupungin päätösasiat olisivat jonain päivänä kytkettävissä euroihin, suunnitelmiin ja projekteihin, jotka eri visualisointien ja sovellusten kautta olisivat helpommin kaupunkilaisten ymmärtämässä muodossa ja kommentoitavissa.

Haluamme myös, että avoin data innostaa kehittämään uusia innovatiivisia palveluja kansalaisille. Osana EU-palkintorahan käyttöä etsimme tapoja osallistaa kehittäjäyhteisöä tuottamaan sovelluksia, jotka havainnollistaisivat, mitä saa aikaiseksi, kun datat toimivat yhteen. Tässä tavoittelemme yhteistyötä mm. Open Knowledge Finlandin, paikallisen kehittäjäyhteisön ja muiden, vastaavanlaisia asioita kehittävien kaupunkien kanssa.

EU on kokenut projektimme niin mielenkiintoiseksi, että se on valjastanut Accenturen yhdessä College of Europen opiskelijatiimin kanssa tekemään projektistamme case studyn. Studyn tarkoituksena on auttaa meitä ja muita aiheesta kiinnostuneita ymmärtämään, miten työmme voi skaalata ja monistaa muihin kaupunkeihin ja miten eri avoimen datan ekosysteemin toimijoiden kuten kehittäjien kanssa saadaan eri osapuolten näkökulmasta hedelmällistä yhteistyötä aikaiseksi. Tarkoituksena on myös benchmarkata maailmalta muita hallinnon läpinäkyvyyteen tähtääviä projekteja, joista voisimme ottaa oppia ja jotka voisivat täydentää tekemäämme työtä.

Tulevaisuus selviää kokeilemalla

Avoin data on todellisuutta, mutta vie aikaa, ennen kuin se todella integroituu osaksi julkisen sektorin toimintaa ja prosesseja. Kyse on myös digitaalisesta vallankumouksesta, joka ajan myötä muuttaa kulttuuria ja toimintatapojamme mahdollisesti laajemmin kuin nyt voimme kuvitellakaan.

Avoimesta datasta ei kuitenkaan ole hyötyä, ellei se kohtaa kysyntää ja ellei sitä käytetä. Toivon, että tulevaisuudessa eri kohderyhmille olisi käytössä monipuolisesti sähköisiä palveluja ja sovelluksia, jotka helpottavat ja rikastavat elämää.

Olisi hienoa, jos kansalaiset saisivat tiedotusvälineiden, sosiaalisen median ja muiden kanavien – miksei vaikka perinteisen sähköpostinkin – kautta entistä ajankohtaisempaa ja heille merkityksellistä informaatiota kaupungin päätöksenteosta – ja että tämä aktivoisi keskustelemaan ja osallistumaan julkiseen päätöksentekoon monin eri tavoin. Tämä edistäisi demokratiaa.

Toivottavasti myös päättäjille ja virkamiehille saataisiin tätä kautta entistä parempi kokonaiskuva kaupungin toiminnasta sekä tukea kunnalliseen päätöksentekoon erilaisten dataan perustuvien, “älykkäiden” suositusten kautta. Tämä helpottaisi päätösten tekemistä.

Päätöksenteko leikkaa koko kaupungin tekemisen läpi, ja sen analysoinnilla voisi olla mielenkiintoisia sovellusalueita myös kaupunkitutkimuksessa. Ahjossa käytetään kaupungin yhteistä tehtäväluokitusta, joka perustuu Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunginarkiston yhdessä muiden virastojen ja laitosten kanssa laatimaan tiedonohjaussuunnitelmaan. Avoin päätöksentekodata voisi siten tuottaa lisäarvoa esimerkiksi kaupungin virastojen ja laitosten historian ja toiminnan analysoinnissa. Valtuustovideoiden keskustelujen koneellinen litterointi tekstiksi joskus tulevaisuudessa – tekniikan salliessa – ja kytkeminen osaksi tätä tutkimusta olisi yksi kiinnostava lisämahdollisuus.

Toiveita on paljon, tehtävää sitäkin enemmän. Se, mitä sinä voit tehdä, on edistää datan avaamista alallasi, kannustaa eri toimijoita hyödyntämään dataa ja rohkeasti kokeilla, miten tämä voi kehittää omaa organisaatiotasi. Aina ei etukäteen tiedä, mitä tästä kaikesta seuraa, tulevaisuus kun on harvoin juuri sellainen kuin miksi sen kuvittelemme. Ja se tekeekin unelmien toteuttamisesta mielenkiintoista!

Artikkeli on julkaistu alun perin englanniksi Helsinki Quarterly 3/2013 -lehdessä joulukuussa 2013.

This article is also available in English: A Transparent City