Pysäköintimaksujen hallinnointiin rakennetun Parkkihubi-tietovaraston avoin rajapinta tuo Helsingin pysäköintidatan anonymisoituna kaikkien käyttöön.

Vapaiden parkkipaikkojen etsiminen aiheuttaa jopa neljänneksen Helsingin ydinkeskustan liikenteestä. Autonavigaattorin “Olet perillä” -ilmoitus ei juuri lämmitä mieltä, jos pysäköintipaikkoja ei ole tarjolla.

Navigaattori voisi kuitenkin jo nyt kertoa autoilijalle, mistä pysäköintipaikkoja on juuri vapautunut. Tämän mahdollistaa syyskuussa 2018 avattu Parkkihubin avoin rajapinta. Uudesta REST-rajapinnasta navigaattori- ja pysäköintisovellukset voivat nyt kysellä reaaliaikaista tietoa Etelä-Helsingin noin 1 800:n pysäköintialueen pysäköintitilanteesta.

Uudenlaiset palvelut mahdollistaa pysäköinnissä tapahtunut digivallankumous. Pysäköinninvalvonta on siirtynyt kynästä ja paperista täysin sähköisiin työkaluihin, ja pysäköintien maksaminen seuraa hyvää vauhtia perässä. Kolikkomaksamisen suosio on muutamassa vuodessa romahtanut. Tavoitteena on, ettei pysäköintilippuautomaatista tulostuvaa kuittia tarvitsisi tulevaisuudessa enää viedä ajoneuvoon. “Kolme neljästä pysäköinnistä maksetaan jo kännykkäsovelluksilla”, kertoo Parkkihubin projektipäällikkö Lauri Uski Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Kun mobiilisovellusten käyttäjä lopettaa pysäköintinsä, välittyy tieto paikan vapautumisesta Parkkihubin ja sen avoimen rajapinnan kautta minkä tahansa digipalvelun käytettäväksi. “Toivottavasti puhelimen navigaattori osaa tulevaisuudessa paitsi neuvoa perille, myös kertoa, mistä todennäköisesti löydän pysäköintipaikan”, visioi Lauri Uski.

Nykynavigaattorit osaavat jo hyödyntää reaaliaikaista ruuhkatietoa, mutta reaaliaikainen pysäköintitieto olisi vielä tätäkin arvokkaampaa. “Jos pysäköintipaikkoja ei ole, voisin kurvata liityntäpysäköintiin ja mennä loppumatkan julkisilla, sen sijaan että kiertelen 25 minuuttia etsimässä pysäköintipaikkaa.”

Askel alustatalouteen

Parkkihubin kehitystyö oli Helsingin kaupungilta iso harppaus kohti alustamaista toimintatapaa. Ennen pysäköintioperaattorit kilpailutettiin, nyt kaupungin pysäköintiä voi myydä kuka tahansa sopimuskumppani, joka läpäisee teknisen auditoinnin. Auditoinnissa tarkastetaan muun muassa, että pysäköintioperaattorien järjestelmät toimivat yhteen Parkkihubin rajapinnan kanssa. Yritykset toimittavat rajapinnan kautta kaikki pysäköintitapahtumat kaupungin tietovarastoon. Tietovaraston anonymisoitua avointa pysäköintidataa voi hyödyntää kuka tahansa. Järjestelmä on kansainvälisestikin melko ainutlaatuinen. “Tällainen alustatalous-ajattelu on vielä varsin uutta julkisella sektorilla”, Lauri Uski toteaa.

Uutta oli myös tapa, jolla Parkkihubin tietojärjestelmä hankittiin. Idea syntyi 6Aika-ohjelman Liikenteen reaaliaikaiset rajapinnat -pilottihankkeessa kaupunkien pohtiessa pysäköintiasioita yhdessä. “Siinä muodostui kuva, että tällainen pysäköintihubi on fiksu ajatus, ja toteutettavissa.“ Toinen onnekas sattuma oli Helsingin kaupungin vuonna 2016 solmima avoimen ohjelmistokehityksen puitesopimus, joka mahdollisti ketterän ohjelmistokehityksen yhdessä sopimustoimittajien kanssa. “Hyödynsimme sitä todella voimallisesti. Koko hubi syntyi sen avulla”, Uski kertoo.

Jälkikäteen Uski arvioi, että valittu toimintatapa edetä ketterästi, pienten sprinttien kautta, oli ainoa tapa onnistua. “Tämä on ollut iteratiivinen projekti. Me emme projektin alussa tienneet, mikä lopputulos tulisi olemaan. Jos olisimme menneet perinteiseen kilpailutukseen, siinä olisi ollut vaara, että me vieläkin määrittelisimme, mitä projekti pitää sisällään.”

Lauri Uski kehuu vuolaasti yhteistyötä kumppaniyritys Anders Innovationin kanssa. Tapaamisia tai Skype-kokouksia pidettiin vähintään kerran viikossa, eikä projektipäällikköys ollut Uskille kivireen vetämistä. “Minun ainoa tehtäväni oli oikeastaan sanoa, että tämä on riittävän hyvä, siirrytään seuraavaan vaiheeseen”, Uski nauraa.

Myöskään Parkkihubin budjetti ei päätä huimannut. Kyseessä on kuitenkin operatiivinen järjestelmä, joka käsittelee 6 miljoonaa pysäköintitapahtumaa vuodessa ja jota koko kaupungin pysäköinninvalvonta käyttää työssään. “Budjetti oli noin 70 000 euroa, mutta emme saaneet sitä ihan kokonaan käytettyä.”

Keskitetty tietovarasto on virtaviivaistanut toimintaa. Aikaisemmin kaupunki sai pysäköintitiedot sopimuskumppanien järjestelmistä erilaisten rajapintojen kautta. Nyt rajapintoja on vain yksi standardimallinen, ja tieto on keskitetysti kaupungin hallinnassa.

Avoin rajapinta valmiina

Rajapintojen avaaminen olemassa oleviin tietojärjestelmiin on usein vaikeaa – joskus jopa mahdotonta. Puhtaalta pöydältä rakennettuun Parkkihubiin avoimen datan rajapinta sen sijaan syntyi kuin itsestään, avoin rajapinta kun oli yksi koko hankkeen lähtökohdista.

Uski kertoo, että alusta asti oli selvää, että järjestelmään rakennetaan avoin rajapinta ja luotetaan kaupallisten toimijoiden kykyyn tehdä käyttäjäystävällisiä palveluita, jotka helpottavat esimerkiksi pysäköintipaikan löytämistä. Rajapinnan kautta on nyt tarjolla kattavasti avointa dataa pysäköinnin tilannekuvan ja uusien palvelujen luomiseksi. Nyt onkin ulkopuolisten sovelluskehittäjien vuoro hyödyntää uutta rajapintaa. “Mutta jos tulee ajatuksia siitä, mitä muuta dataa tarvitaan, niin teemme mieluusti yhteistyötä ja mietimme, miten tieto saadaan käyttöön”, Lauri Uski lupaa.

Pysäköintihubin data on hyötykäytössä myös kaupungin omassa toiminnassa. Esimerkiksi kaupungin liikennesuunnittelijat saavat nyt faktapohjaista tietoa pysäköintipaikkojen kysynnästä ja pysäköinnin kestosta eri puolilla kantakaupunkia.

Myös pysäköinnin digitalisoiminen jatkuu. Parhaillaan Parkkihubiin rakennetaan ominaisuutta, joka mahdollistaa pysäköintikiekoista luopumisen. Samoin pysäköintioperaattoriksi ryhtymisen kynnystä on tarkoitus alentaa. Tällä hetkellä alalle tuloa jarruttaa Uskin mukaan se, että operaattoreilta peritään 300 000 euron vakuusmaksu. Jos pysäköintimaksujen tilitys kaupungille tapahtuisi nykyisen kuukauden sijasta vaikkapa päivittäin, voitaisiin vakuusmaksua pudottaa murto-osaan nykyisestä.

Näin syntyi Parkkihubin avoin rajapinta

2015 Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun 6Aika-pilottihanke Liikenteen reaaliaikaiset rajapinnat (LIIRA) käynnistyy. Helsingin vastuulla ovat pysäköintidataan liittyvät rajapinnat.

Tammikuu 2016 Parkkihubista halutaan rakentaa keskitetty tietovarasto, jossa on tiedot pysäköintipaikoista ja vuotuisesta 6 miljoonasta pysäköintitapahtumasta. Järjestelmän kehitystyö alkaa ketterin menetelmin.

Maaliskuu 2016 Sovelluskehittäjät ja Parkkihubin rakentajat keskustelevat datatoiveista ja rajapinnan mahdollistamista sovelluksista avoimen datan avokonttorissa.

Marraskuu 2016 Helsingin pysäköintipalvelut päätetään avata kaikille auditoinnin läpäiseville palveluntarjoajille entisen kilpailutuksen sijaan.

Tammikuu 2017 Parkkihubi tuotantokäyttöön, palveluntarjoajat toimittavat tiedot jokaisesta pysäköintitapahtumasta reaaliaikaisesti rajapinnan kautta järjestelmään.

Maaliskuu 2017 Avoin pysäköintitieto on jälleen avoimen datan avokonttorin aiheena.

2018 Parkkihubin tietosisältöön avataan avoin REST-rajapinta.

Lauri Uskin vinkit datan avaajille

• “Se, että julkaisee oman työnsä tulokset avoimena datana, on erinomainen tapa tehdä työnsä näkyväksi. Se on itsessään hauskaa ja tyydyttävää.“
• “Tiedon jakaminen kannattaa – ja mikä tahansa tieto on parempi kuin ei lainkaan tietoa.“
• “Ei kannata ajatella, että minä yksin voin rakentaa kaupungin, vaikka minulla olisikin se kaikkein paras ymmärrys jostakin asiasta. Vaikka näin olisikin, muiden tuoma tuore ajattelu ja näkökanta omaan työhön on erinomaisen hyödyllistä.”
• “Kaupunkia ei rakenneta päivässä, eikä koko norsua voi syödä kerralla. Tietovarantojen avaamisessa kannattaa vain lähteä liikkeelle, aluksi pienin askelin. Toivottavasti olen itse päässyt eroon siitä ajatuksesta, että pannaan kaikki kerralla valmiiksi.”