Millainen hiilivarasto on oma takapiha? – Vastauksen kertoo vuoden data-avaus

Jos kodin takapiha sijaitsee pääkaupunkiseudulla – ja on kooltaan vähintään 25 neliömetriä – nyt on mahdollista selvittää, miten paljon hiiltä se on varastoinut. Apuna voi käyttää Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) hiilinieluselvitystä, joka valittiin vastikään vuoden 2021 data-avaukseksi. Valinnan teki pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen avoimen datan palvelun Helsinki Region Infosharen (HRI) ohjausryhmä.

HRI:n ohjausryhmä valitsi helmikuun kokouksessaan HSY:n teettämän pääkaupunkiseudun hiilinieluselvityksen vuoden 2021 data-avaukseksi.
Dataa voi tarkastella HSY:n karttapalvelussa ja menetelmiä ja selvityksen yhteenvetoa raportista HSY:n sivuilla.

Hiilinieluselvitys muodostuu kartalla esitettävästä paikkatietoaineistosta, joka sisältää tietoa pääkaupunkiseudun kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastosta sekä niiden vuosittaisesta muutoksesta. Lisäksi selvitykseen sisältyi tiedontuotantomenetelmiä ja tuloksia käsittelevä raportti.

Idea hiilinieluselvitykseen lähti kaupunkien suunnasta

Ajatus hiilinieluselvityksen tekemiseen lähti kaupunkien tarpeista. HSY toimi hankinnan valmistelijana ja koordinaattorina, sillä tietotarve koski koko pääkaupunkiseutua. Alusta alkaen lähtökohtana oli, että tulosaineisto avataan avoimena datana.

”Pääkaupunkiseudulla on pidemmän aikaa seurattu alueen ilmastotyön etenemistä muodostuvien kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Mutta jos ajatellaan hiilineutraaliustavoitteita, tarvitaan lisäksi tietoa kaupunkien alueella sitoutuvan hiilen määrästä. Tämä oli tärkeä taustatekijä selvityksen käynnistämiselle”, kertoo ilmastoasiantuntija Juha Viholainen HSY:sta.

”Keskeisimpinä tavoitteina oli muodostaa ajantasainen kuva siitä, kuinka paljon hiiltä sitoutuu kasvillisuuteen ja maaperään kaupunkirajojen sisäpuolella vuosittain, ja toisaalta halusimme tarkastella tähän liittyviä tuloksia ja tekijöitä paikkatietona”, Viholainen jatkaa.

Aivan puhtaalta pöydältä hiilinieluselvityksen tekeminen ei lähtenyt, sillä aihetta oli käsitelty jo aiemmin osana Ilmastonkestävä kaupunki -hankekokonaisuutta vuonna 2014. Uudessa selvityksessä tavoiteltiin kuitenkin laajempaa kattavuutta pääkaupunkiseudun osalta huomioiden mahdollisimman hyvin myös pienempiäkin kasvillisuutta sisältäviä alueita kaupungeissa.

HSY:n paikkatietoasiantuntija Outi Kesäniemi kertoo: ”Käytössä oli lähtötietona nyt aiempaa kattavampi Helsingin seudun maanpeiteaineisto, joka näyttää tonteilla olevan kasvillisuuden, joten saimme mukaan hiilinieluselvitykseen kaupunkirakenteen sisällä olevan viherpinnan.”

Yksi hiilinieluselvityksen tuloksena muodostetuista paikkatietoaineistoista kuvaa kasvillisuuteen ja maaperään sitoutuneen hiilen määrää koko pääkaupunkiseudun alueella. Kuva: Outi Kesäniemi, HSY.

Ennen datan avaamista huolellista pohjatyötä

Ennen kuin hiilinieluselvityksessä käytettyä dataa alettiin kerätä ja tuottaa, HSY kävi pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa läpi, millaisia ajatuksia heillä on hiilinieluselvityksestä ja missä he aikovat sitä käyttää. HSY myös selvitti, millaista tietoa hiilinieluista ja varastoista on mahdollista saada, kuka sitä osaa tehdä ja tuottaa sekä mitä tiedosta voi päätellä. Koska aineisto haluttiin avata avoimena datana, olennaista oli kartoittaa, että data on ylipäänsä helposti avattavissa.

Hiilinieluselvityksen varsinaiseen datan tuottamiseen valittiin metsäalan ohjelmistoyritys Simosol Oy.

”Lähtöaineiston kerääminen oli Simosolille palapeliä. He käyttivät mm. Suomen metsäkeskuksen aineistoa, Luonnonvarakeskuksen (Luke) aineistoa, kaupunkien omia paikkatietoaineistoja ja HSY:n maanpeiteaineistoa. Näistä kaikista Simosol kasasi tarvittavat lähtötiedot omaan laskentaan ja mallinnukseen”, Outi Kesäniemi taustoittaa.

Dataa avataan HSY:ssä avoimen datan toimintamallin ja ohjeiden mukaisesti. Niissä määritellään askeleet, miten avaamisessa edetään ja mitä pitää ottaa huomioon. ”Lähtökohtana on aina datan avoimuuden arviointi: on tarkistettava, että data ylipäätään soveltuu avoimeksi dataksi, eikä sen avaamiselle saa olla mitään esteitä. Yhtä tärkeää on, että kaikki aineiston tuottamiseen tai hankintaan osallistuneet osapuolet antavat suostumuksensa datan avaamiseen ja ovat tietoisia siitä, millaisilla käyttöehdoilla se on jaossa”, kertoo paikkatietoasiantuntija Laura Lähteenmäki HSY:sta.

Paikkatietoasiantuntija Kirsi Ahonen HSY:sta puolestaan toteaa, että aineiston vieminen tietokantoihin ja avoimeen rajapintaan on helppoa, kun tekniset määrittelyt datalle on tehty jo projektin alkuvaiheessa. ”Määrittely on tehty niin että data on eheää geometrioiltaan ja halutussa koordinaattijärjestelmässä”, Ahonen kertoo.

Kasvillisuus ja maaperä toimivat paitsi hiilen sitojina, myös vapauttajina. Hiilivuolla tarkoitetaan hiilensidonnan ja päästön suhdetta tietyllä mittausjaksolla eli sitä, kuinka paljon kasvillisuuteen ja maaperään sitoutuu hiilidioksidia ja kuinka paljon sitä vapautuu ilmakehään tänä aikana. Selvityksessä ja kartalla hiilivuon arvo on esitetty ilmakehälähtöisesti, eli negatiivinen hiilivuon arvo tarkoittaa hiilivuota pois ilmakehästä ja hiilen sitoutumista kasvillisuuteen ja maaperään, ts. hiilivarastojen kasvua. Kuva: Outi Kesäniemi, HSY.

Avoimen datan käyttäjän näkökulma on tärkeä

Koko hiilinielu-projektin ajan datan käyttäjien näkökulma on ollut mukana. HSY ja kaupungit muodostivat selvityksen ohjausryhmän, jonka tarkoituksena oli huolehtia, että lopputulos on potentiaalisten hyödyntäjien näkökulmasta käyttökelpoinen. HSY sovittiin datan jakajaksi.

”Tietoa jakaessamme pyrimme asettumaan datan käyttäjän asemaan: miten käytettävää aineisto on käyttäjän näkökulmasta, kun he sitä lataavat. Tähän liittyen siistimme tietosisältöä ja katsoimme että aineistoa koskevat kuvaukset ovat helposti ymmärrettävissä”, Kirsi Ahonen kertoo.

Tähän mennessä hiilinieluselvitystä on käytetty ainakin Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arvioinnissa sekä Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan vaikutustenarvioinnissa. Hiilinieluselvityksen tekijätiimi HSY:ltä sanookin yhteen ääneen, että datan avaamisessa palkitsevinta on se, kun näkee että sitä on käytetty ja hyödynnetty. Hiilinieluaineistoa voi hyödyntää esimerkiksi maankäytön suunnittelun ympäristönäkökulmien käsittelyssä ja niiden yhteensovittamisessa.

”Kaikkien niiden alueiden hiilinieluja pystyy selvittämään, jotka näkyvät meidän maapeiteaineistossamme ilmakuvan perusteella kasvillisuutena. Jos kohde on yli 25 neliömetriä, sen pitäisi näkyä hiilinieluaineistossa eli oman takapihansa puiden hiilivaraston voi käydä katsomassa. Ei tarvitse paikkatieto-osaamista, aineisto löytyy HSY:n avoimen datan karttapalvelusta”, Outi Kesäniemi vinkkaa.

Hiilinieluselvityksen tulosten tarkkuus paikallisesti toki vaihtelee sen mukaan, mitä lähtöaineistoa on ollut käytettävissä kyseiselle kohteelle. Hiilinieluselvityksen kartassa jokainen pääkaupunkiseudun kunta on tarkasteltavissa erikseen. Tuloksia on suunniteltu päivitettäväksi noin neljän vuoden välein, sillä monet lähtöaineistotkaan eivät päivity sen tiheämmin.

HRI-palvelun ohjausryhmä pitää dataa arvokkaana lähtöaineistona pääkaupunkiseudun kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden edistämisessä. Valitsemalla hiilinieluselvityksen vuoden data-avaukseksi HRI-palvelun ohjausryhmä halusi muistaa HSY:n pitkäjänteistä ja aktiivista työtä datan avaamisen eteen. Viime vuonna HSY:lle tuli täyteen kymmenen vuoden kokemus datan avaamisesta.