Tammikuussa Helsingissä työnsä aloittaneet kumppanikoodaajat avaavat Helsingin julkista dataa ja rakentavat sitä hyödyntäviä verkkopalveluja kaupunkilaisille.

Tammikuun lopussa HSL:n toimistolla Pasilassa työskentevä Tuukka Hastrup ja Helsingin tietotekniikkaosastolla Esplanadilla kannettavaansa naputteleva Juha Yrjölä istahtavan ensi kertaa yhteisen työpöydän ääreen.

”Päätimme tehdä päivän viikossa toistemme projekteja saman pöydän ääressä”, Code for Europe -ohjelman kumppanikoodarit kertovat.

Kaupunkien tietojärjestelmät on rakennettu virkamiesten tarpeisiin. Avoimen datan ammattilainen Juha Yrjölä pestattiin töihin uudenlaiseksi it-asiantuntijaksi. Kansanmuisti.fi -palvelun kehittäjänä tunnettu Yrjölä katsoo Helsingin tietojärjestelmiä tiedonjanoisen kaupunkilaisen silmin.

Toinen Code for Europe -ohjelman kumppanikoodareista on Tuukka Hastrup. Hänen työpaikkansa, Helsingin seudun joukkoliikenteestä vastaava HSL, on pullollaan joukkoliikenteen asiantuntemusta. Talon ainoana koodaustaitoisena Hastrup pystyy myös auttamaan it-hankinnoissa. Kun osaa itse kehittää ohjelmistoja, voi välttää kalliiksi tulevat sudenkuopat.

Code4Europe -ohjelman tavoitteena on rakentaa kaupunkilaisille yhä parempia palveluja uuden teknologian keinoin. Helsinkiin ja viiteen muuhun EU-kaupunkiin palkattujen web-kehittäjien työ julkaistaan avoimena lähdekoodina.  Syntyneitä palveluita voi hyödyntää vapaasti muissa kaupungeissa.

Helsingin päätöksenteko avautuu

Ensimmäisinä työviikkoinaan Juha Yrjölä on tutustunut Helsingin kaupungin asiakirjahallintajärjestelmä Ahjoon. Hänen toimeksiantonsa on selvä: miten kaupungin 5000 virkamiehen ja päätöksentekijän käyttämän paperittoman toimistojärjestelmän tiedot saataisiin avattua kaikkien kaupunkien päätöksenteosta kiinnostuneiden käyttöön?

Järjestelmän tietosisältö julkaistaan helmikuun aikana avoimena raakadatana kaikkien halukkaiden hyödynnettäväksi. ”Teen järjestelmään aluksi hieman kehittäjäystävällisemmän rajapinnan, joka hyödyntää moderneja web-teknologioita. Seuraavassa vaiheessa tarkoituksena on tehdä käyttöliittymä, jota tavallinen kansalainenkin pystyy käyttämään”, Yrjölä kertoo suunnitelmistaan.

Tavoitteena on, että kaupunkilainen pystyisi seuraamaan esimerkiksi kotikaupunginosansa päätöksentekoa, tai selvittämään eri hakusanoilla, miten omat mielenkiinnon kohteet etenevät kaupungin päätöksenteossa.

Navigaattori joukkoliikennematkustajalle

Tuukka Hastrupin tärkein kehitysprojekti on uudenlainen navigaattoriohjelmisto joukkoliikenteen käyttäjille. Autoilijoiden elämää helpottava, käännös käännökseltä neuvova navigaattorisovellus, on tarkoitus tuoda myös joukkoliikennematkustajien ulottuville. ”Sovellus neuvoo, millä pysäkillä pitää vaihtaa bussia, ja lähdetäänkö pysäkiltä oikealle vai vasemmalle”, Hastrup kuvailee.

HSL on yksi datan avaamisen pioneereista Suomessa. HSL:n julkaisemaa aikatauludataa ja reitityspalvelua hyödynnetään esimerkiksi kymmenissä harrastajavoimin syntyneissä mobiiliohjelmistoissa, kuten iPhonen ReittiGPS:ssä ja Android-puhelimissa toimivassa Andropas-sovelluksessa. Nyt kokeillaan, saisiko joukkoliikenneoperaattori toteutettua entistäkin haastavamman ohjelmistoprojektin, kun avuksi otetaan open source -maailman hyvin tuntevan Tuukka Hastrupin opit.

Avoimuutta hankintoihin

Joukkoliikennenavigaattorin koodi julkaistaan avoimena kaikkien käyttöön, ja HSL:n avoimen aikatauludatan hyödyntäjiä innostetaan mukaan kehitystyöhön. ”Tällaisessa hankkeessa olisi isot riskit ja rahaa palaisi, jos sitä lähdettäisiin toteuttamaan perinteisillä hankintatavoilla”, Hastrup arvioi.

Hastrup ja Yrjölä toivovat, että he pystyisivät myös auttamaan it-projektien hankinnoissa, ja säästämään julkista rahaa. Moneen julkisten tietotekniikka-hankintojen ongelmiin miehillä on vakiovastaus: avoin lähdekoodi.

”Olen jo toiminut avoimen lähdekoodin evankelistana”, Yrjölä naurahtaa.

Mutta tietotekniikkaa ei tarvitse edes hankkia, jos sen osaa tehdä itse.

”Viime viikolla tein parissa tunnissa esimerkkipalvelun, joka näyttää kartalla, missä kaupungin lumiaurat juuri sillä hetkellä liikkuvat”, Yrjölä kertoo.

Pian harjoitelman pohjana käytetyt tiedot ovat muidenkin koodaajien käytössä, sillä YLEn mukaan katujen kunnossapidosta vastaava Stara aikoo avata paikkatiedot verkkokansan jatkojalostettavaksi.