Karttakyselyjen vastaukset avoimena datana

Asukkaiden ja yhteisön mielipiteillä ja kokemuksilla on tärkeä merkitys kaupunkien kehityksessä ja tutkimuksessa. Näkemyksiä ja kokemuksia kerätään erilaisin tavoin muun muassa verkossa toimivilla osallistamistyökaluilla. Helsingin kaupunki on käyttänyt tutkimus- ja kehittämistyönsä tukena karttakyselytyökaluja jo useita vuosia. Jatkossa tavoitteena on saattaa kyselyjen tulokset mahdollisimman kattavasti kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi avoimena datana.

Jenni Väliniemi-Laurson Helsingin kaupunginkansliasta esitteli kehittäjätapaamisessa Helsingin kaupungin karttakyselyjä.

Helmikuun Helsinki Loves Developers -tapaamisessa esiteltiin Helsingissä toteutettuja karttakyselyjä ja niissä kertyneitä vastausaineistoja. Lisäksi kerrottiin, miten karttakyselyjä on jatkossa tarkoitus toteuttaa sekä ideoitiin, miten karttakyselyjä voisi edelleen kehittää ja niistä saatavaa dataa hyödyntää.

Karttakyselyt Helsingissä

Karttakysely on sijainnin paikantamiseen perustuva kysely, jossa vastaus kohdistetaan kartalle, kertoi tutkija Jenni Väliniemi-Laurson Helsingin kaupunginkansliasta. Pisteinä, viivoina tai alueina kartalle merkittyjen vastausten lisäksi kyselyssä kerätään perinteisen kyselytutkimuksen tapaan taustatietoa vastaajasta. Karttakyselyjä käytetään, kun tarvitaan kaupunkilaisten omia havaintoja ja ajatuksia jostain asiasta tai kerätään paikkoihin liittyviä kokemuksia ja tarinoita. Kaikki asiantuntemus ei ole kaupungin työntekijöillä, vaan monesti kaupunkilainen tuntee kohteen paremmin.

Helsingissä on tällä vuosikymmenellä tehty miltei sata karttakyselyä. Valtaosa kyselyistä on tehty kaupungin omalla Kerrokartalla-kyselytyökalulla, lisäksi muutamia kyselyjä on tehty Maptionnaire– ja Harava-kyselytyökaluilla. Kyselyjä on tehty niin alue- ja liikennesuunnitteluun, palvelujen parantamiseen kuin ongelmakohtien selvittämiseenkin. On kyselty yleiskaavoituksesta, koirapuistoista, skeittipaikoista ja espanjansiruetanahavainnoista. Ankeista paikoista, kehittämiskohteista, täydennysrakentamisesta, mielipaikoista. Positiivisista ja negatiivisista asioista. Kyselyt ovat olleet kaikille avoimia, mutta niitä on markkinoitu kohdennetusti esimerkiksi kyselyn kohteena olevan alueen asukkaille.

Monien kyselyjen vastaukset painottuvat keskustaan. Myös Malmin lentokenttä nousee esiin monissa kyselyissä, vaikkeivät kysymykset varsinaisesti liittyisikään siihen.

Toisin kuin otantakyselyssä, vastaajia ei kontrolloida mitenkään – on siis mahdollista, että yksi aktiivi vastaa samaan kyselyyn kymmeniä kertoja. Tai että tieto kyselystä lähtee leviämään jollain sosiaalisen median kanavalla ja vastaajat painottuvat sinne. Nämä ja mahdolliset muut vinoumat, kuten karttamerkintöjen epätarkkuus sekä vastaajien motiivit onkin huomioitava aineistoja tulkittaessa. Kyselyt ovat myös ainutkertaisia: jokaisen kyselyn konteksti on eri, vaikka kysymykset olisivat samatkin. Myös kyselyn tavoitteet vaikuttavat vastaajien ajatusten suuntautumiseen.

Tähän saakka Helsingissä on laadittu kyselyjä tietyistä aihepiireistä lähinnä kertaluonteisesti. Nyt on kuitenkin herännyt ajatus, voisiko aineistoja käyttää laajemminkin ja julkaista niitä anonymisoituna myös avoimena datana. Aiemmin tehtyjen kyselyjen saateteksteissä ei ole kuitenkaan huomioitu aineiston mahdollista käyttöä muihin tarkoituksiin. Nyt pohditaan, miltä osin vanhoja kyselyaineistoja voisi julkaista avoimena datana. Myös EU:n toukokuussa voimaan astuva uusi tietosuoja-asetus asettanee omat rajoituksensa tähän. Jatkossa uusia kyselyjä tehtäessä datan avaaminen huomioidaan jo kyselyn laatimisvaiheessa.

Kaupunkiympäristön toimialalla, entisessä kaupunkisuunnitteluvirastossa, on menneinä vuosina tehty parisen kymmentä karttakyselyä, joissa on yhteensä noin 43 500 karttamerkintää, kertoi suunnittelija Liisi Ylönen. Eniten vastauksia on yleiskaavan valmisteluun liittyvässä Helsinki 2050 -kyselyssä, jonka tulokset on saatavissa myös avoimena datana. Kaikki kaupunkiympäristön toimialan kyselyjen vastaukset on nyt koottu yhteen kaupungin sisäiseen palveluun.

Jenni Väliniemi-Laurson ja Liisi Ylönen ovat kirjoittaneet karttakyselyistä artikkelin Kartan kertomaa – Malminkartanon omaleimaisuus asukaskyselyn valossa Kvartti-lehteen.

Kaupunkipuistot-kysely

Syksyllä 2017 kaupunkiympäristön toimiala teki karttakyselyn, jossa selvitettiin, kaupunkilaisten näkemyksiä tulevasta Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta. Kansallinen kaupunkipuisto on kansallispuiston urbaani versio, ei pelkästään luontoa, vaan myös puistoja, rakennettua ympäristöä sekä kulttuurihistoriallisia kohteita. Kyselyllä kerättiin tietoa alueista ja paikoista, jotka kaupunkilaiset haluaisivat liittää osaksi mahdollista Helsingin kansallista kaupunkipuistoa.

Kaupunkipuistot-kyselyn vastauksissa esiin nousseet tärkeimmät kulkureitit ovat hyvää tietoa kaupunkisuunnittelulle myös reittien kunnossapidon ja kehittämisen kannalta.

Vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen kertoi, että tieto kyselystä lähti leviämään hyvin sosiaalisessa mediassa. Sähköinen kysely sai osakseen kritiikkiä – vanhempi polvi ei välttämättä osaa vastata siihen – mutta suurimmat vastaajaryhmät olivatkin 50-vuotiaita. Turunen miettii, että kyselyvastauksia voisi yhdistellä esimerkiksi luontotietojärjestelmän tietoihin sekä erilaisiin kulttuuriympäristöaineistoihin ja tutkia, miten vastaukset osuvat tai eivät osu niiden kanssa yksiin.

Kaupunkipuistot-kyselyn vastaukset on julkaistu anonymisoituna myös avoimena datana. Ne löytyvät metatietoineen väliaikaisesti yhtenä zip-pakettina. Aineisto ja sen metatiedot julkaistaan piakkoin HRI:n datakatalogissa.

Karttakyselyt jatkossa

Kerrokartalla-kyselytyökalu alkaa teknisesti olla tiensä päässä, kertoi projektipäällikkö Petteri Laine Helsingin kaupunginkansliasta. Työkalu tulee poistumaan käytöstä, kun sille löytyy korvaaja. Helsingissä on käytössä myös kaupungin kumppanikoodarien kehittämä Kerrokantasi-kyselytyökalu, jossa kaupunkilaisilla on mahdollisuus kommentoida valmisteltavia asioita. Jatkossa on suunnitteilla integroida Kerrokantasi-palveluun myös karttakyselyjä.

Oman, riittävän monipuolisen kyselytyökalun kehittämiseen ei kuitenkaan juuri nyt ole resursseja. Siksi kaupungille on hankittu koekäyttöön Maptionnaire-karttakyselytyökalu. Maptionnaire tarjoaa mm. riittävän monipuoliset rajapinnat, jotta se saadaan integroitua olemassa oleviin palveluihin, kuten Kerrokantasi-palveluun. Vuoden kokeilun jälkeen arvioidaan tulokset ja kilpailutetaan karttakyselytyökalu.

Karttakyselyt vuorovaikutteisessa suunnittelussa

Professori Marketta Kyttä Aalto yliopistosta pohti, vastaavatko karttakyselyt vuorovaikutteisen suunnittelun haasteisiin. Paikkalähtöisessä ihmis-ympäristö-tutkimuksessa (PPGIS, Public Participation GIS) analysoidaan “pehmeää” paikkatietoa – ihmisten mielipiteitä, käyttäytymistä ja kokemuksia – suhteessa “kovaan” paikkatietoon eli rakennettuun ympäristöön ja luontoon. Analyysia voidaan soveltaa mm. tutkimuksessa ja vuorovaikutteisessa suunnittelussa.

Karttakyselyillä saadaan kerättyä laaja-alaisesti käyttökelpoista ja laadukasta tietoa vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Kohtuullisella vaivannäöllä saadaan suhteellisen suuri osallistujamäärä, voidaan tavoittaa uusia osallistujaryhmiä ja saavuttaa edustavampi osallisuus. Parasta on, jos pystytään tekemään sekä avoin että otantaan perustuva kysely, jolloin voidaan vertailla, ovatko vastaukset samansuuntaisia ja olisiko pelkkä karttakysely riittävän kattava.

Karttakyselyillä saadaan kerättyä laaja-alaisesti käyttökelpoista tietoa, mutta tiedon laadussa sekä digitaalisessa osallistumisessa on myös haasteensa. Kuva: Maarit Kahila ja Marketta Kyttä (2018).

PPGIS-metodien käyttöön vuorovaikutteisessa kaupunkisuunnittelussa liittyy toki myös haasteita, kuten rajallinen osallistujajoukko, muutosvastarinta, osallistumisen vaikuttavuuden kyseenalaistaminen sekä vastausten vaikea hyödynnettävyys. Lisäksi karttakyselyn digitaalinen muoto voi jättää ikääntyneemmät pois vastaajajoukosta – tosin kaupunkipuistokyselyssä tämä ei ollut ongelma.

PPGIS tukee yksilöllistä osallistumista. Kuva: Kahila-Tani, M. (2016) Reshaping the planning process using local experiences: Utilising PPGIS in participatory urban planning. Aalto University publication series, 223.

Karttakyselyllä saadaan kerättyä uudentyyppistä tietoa visuaalisessa muodossa – se on helppo tapa havainnollistaa ja saada nopeasti käsitys, mistä on kysymys. Karttavisualisoinneissa myös ristiriitaiset mielipiteet nousevat selkeämmin esille.

Kyttä kertoi, että karttakyselyjä käytetään eniten suunnittelun varhaisvaiheessa sekä arviointiprosessissa. Vaan olisiko niistä hyötyä muissakin vaiheissa? Vai sopisiko niihin toisenlaiset työkalut?

Yhtenä mielenkiintoisena esimerkkinä Kyttä esitteli Lahden kaupungissa tehtyä pehmeän paikkatiedon integrointia kaupungin muihin karttoihin. Siinä yhdistettiin päiväkotien suosimia metsäalueita sekä kävelyreittejä kaupungin muuhun paikkatietoon, kuten asemakaavoihin. Kävi ilmi, että kaikkia usein käytettyjä reittejä ei huomioitu asemakaavassa ja niitä lisättiin vuoden 2016 kaavaluonnokseen. Paikkatietokoosteet on tallennettu kaupungin paikkatietojärjestelmään omina layereinään, jolloin tieto on helposti kenen tahansa käytettävissä.

Ideoita jatkoon

Kehittäjätapaamisen lopuksi osallistujat pohtivat pienissä ryhmissä karttakyselytyökaluja vuorovaikutteisessa suunnittelussa, vastausaineistojen hyödyntämistä sekä karttakyselytyökalujen jatkokehittämistä.

Kyselyjen vastaaminen vuorovaikutteisen suunnittelun haasteisiin puhutti osallistujia eniten. Todettiin, että harmillisen usein kyselyissä kerätään iso aineisto, jota käytetään vain yhteen raporttiin. Hyödyllistä voisi olla käyttää tuloksia esimerkiksi seuraavissa suunnittelu- ja osallistamisvaiheissa ja laatia ensimmäisessä kyselyssä kerätyn aineiston pohjalta uusi kysely joskus jopa eri kohderyhmälle. Esimerkiksi suunnitteluvaiheessa kysellään alueen nykytilasta. Jatkokysymyksenä olisi mielenkiintoista esitellä erilaisia suunnitelmia, joita voisi kommentoida.

Kyselyn käyttöliittymän helppokäyttöisyys on olennaista. Helsingin 3D-malli tarjoaisi kyselyihin mielenkiintoisen uudenlaisen alustan, jossa voisi liikkua ja hahmottaa asiat kaksiulotteista karttaa selkeämmin. Kaksiulotteista karttaa käytettäessä nojataan paljolti omiin muistoihin, kun taas 3D-malli voisi myös luoda mielikuvia. Kyselydatan hyödyntämisen kannalta olisi hyvä, että vastaukset saisi liitettyä karttakohteisiin, eivätkä ne olisi irrallisia merkintöjä rasterikartan päällä.

Olisi hienoa, jos Helsinkiin saisi Marketta Kytän esittelemän Lahden karttapalvelun tyylisen näkymän, jossa voisi yhdistää kätevästi erilaisia aineistoja ja saada parempaa kokonaiskuvaa. Kartalle voisi yhdistellä myös asiantuntijatietoa sekä asukkaiden kokemuksellista tietoa esimerkiksi kulttuuri-inventointeja tehtäessä. Helsingissäkin on paljon dataa, mutta kaikki aineistot eivät ole yhteen toimivia.

Jenni Väliniemi-Laurson kaipaisi karttakyselytyökalujen jatkokehittämiseen ideoita, millä muilla tavoin kuin pistein, viivoin ja aluein vastauksia voisi merkitä. Mikä olisi helppo ja havainnollinen tapa vastata ja toisaalta hyödyntää vastauksia? Miten vastauksia voisi rikastaa vaikka kuvin, videoin ja 3D:n avulla? Ovatko kyselyt tulevaisuudessa virtuaalisia tai laajennetussa todellisuudessa?

Jatkossa karttakyselymenetelmien kehittämisen ohella keskitytään erityisesti annettujen palautteiden parempaan hyödynnettävyyteen. Karttakyselyjen vanhoihin aineistoihin tullaan rakentamaan näkymä kaupungin suunnittelijoille niin, että uusia aluesuunnitelmia voidaan peilata helpommin kaupunkilaisten näkemyksiin kaikkien annettujen karttavastausten avulla. Karttakyselyjen laadintaa ja aineistojen hyödyntämistä myös aiotaan koordinoida ketterämmin eri toimialojen kesken. Kaupunkilaisille tämä tarkoittaa yhä parempaa vaikuttavuutta karttakyselyn kautta lähetetyille näkemyksille.