Kartta herättää tilastodatan visuaalisesti henkiin – mutta voi myös johtaa harhaan

Kesäkuussa 2023 HRI Loves Developers -kehittäjätilaisuuden aiheena oli Tiedosta kartta tilastotiedon visualisointi kartan avulla.

Tilaisuuden aiheeseen johdatteli dosentti, yliopistonlehtori Petteri Muukkonen Geotieteiden ja maantieteen osastolta Helsingin yliopistosta. Muukkonen totesi, että tiedon visualisointi kartan avulla antaa mahdollisuuden kertoa monipuolisesti informaatiosta. Huono puoli puolestaan on se, että karttavisualisointien avulla voidaan johtaa tahattomasti tai tahallisesti harhaan. Harhaanjohtamisella Muukkonen tarkoitti esimerkiksi sitä, että kartan mittakaavajana tai värivalinta voi antaa väärän kuvan siitä, mitä kartan avulla halutaan kertoa.  

Muukkosen jälkeen osallistujat – joita oli paikalla parhaimmillaan noin 70 – saivat kuulla laajan kattauksen tilastotiedon karttavisualisoinnin tavoista ja mahdollisuuksista. 

Suomenlinna tulvii ja muita visualisointeja

HRI-tiimissä siviilipalvelumiehenä oleva Juho Antikainen kertoi kartta-animaatiokokeiluistaan. Antikainen oli halunnut kokeilla, tuoko animaatio mitään lisäarvoa karttaan.  

”Visualisointi ei ole pelkkää tiedon välittämistä, vaan myös keino kiinnittää ihmisten huomiota”, Antikainen sanoi.  

Toisessa puheenvuorossaan hän kertoi ”Suomenlinna tulvii Blenderissä” -simulaatiosta. ”Blender oli uusi tuttavuus. Aluksi ajattelin, että se viittaa lähinnä tehosekoittimen.” Blender ”paljastuikin” kolmiulotteisen mallinnuksen ohjelmistoksi. 

Tilastotietoa valmiiksi paikkatietomuodossa

Claudia Bergroth Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluista kertoi vastikään avoimena datana julkaistusta Helsinki alueittain -paikkatietodatasta. Pääkaupunkiseudun Aluesarjat-tilastotietokannan kautta pitkiä tilastoaikasarjoja on ollut jo kauan saatavissa taulukkomuodossa myös avoimena datana. Nyt osa Aluesarjojen tilastoista on saatavissa myös paikkatietomuodossa WFS-rajapinnan kautta. 

Tietoa aluesarjadatasta, jota on saatavilla nyt myös paikkatietona.
Helsingin aluesarjadataa on saatavilla nyt myös paikkatietona. Kuva Claudia Bergrothin esityksestä.

Tilastokeskuksesta Miia Huomo puolestaan puhui omassa esityksessään Paavo-tilastokannasta, josta on saatavilla tilastoja postinumeroalueittain koko Suomen laajuudelta. Avointa tilastotietoa sisältävä Paavo julkistettiin vuonna 2015. Postinumeroalueittaista tilastotietoa on helppoa esittää myös kartalla.  ”Paavo on hyvä työkalu alueiden vertailuun. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi oman asuinalueen tarkasteluun tai vaikka liiketoiminnan suunnitteluun”, Huomo sanoi. 

Seuraavan puheenvuoron piti Hanna Horppila Maanmittauslaitokselta, aiheenaan tilastot Paikkatietoikkunan teemakartoilla. Paikkatietoikkuna on näyteikkuna suomalaiseen paikkatietoon. Yli 60 organisaatiota tarjoaa julkaisemiaan karttatasoja Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Paikkatietoikkunassa.  

Visualisointi, jossa näkyy Maanmittauslaitoksen ylläpitämän Paikkatietoikkunan tunnuslukuja.
Paikkatietoikkunan sisältö on hyvin runsas ja palvelulla on päivittäin noin 4200 käyttäjää. Kuva Hanna Horppilan esityksestä.

Horppila näytti esityksessään, miten Paikkatietoikkuna käytännössä toimii. Käyttäjä voi esimerkiksi valita tiedon tuottajan, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tarkasteltavat indikaattorit ja sijoittaa ne Suomen kartalle. Paikkatietoikkunassa pystyy tekemään aikasarjoista myös animaatioita. 

Vaalikartoissa suurin alue ei ole sama kuin suurin puolue

Visuaalinen journalisti Nanna Särkkä Yleltä käsitteli esityksessään kartogrammeja vaihtoehtona perinteisille vaalituloskartoille. Usein esimerkiksi kunkin vaalipiirin suosituin puolue esitetään koropleettikartan avulla eli ilmiöitä tarkastellaan jonkin ennalta määrätyn alueellisen jaon mukaisesti. Koropleettikartta saattaa johtaa harhaan, koska vaalipiirien suosituin puolue ei kerro puolueiden voimasuhteista valtakunnallisesti, koska alueet ovat eri kokoisia. Koropleettikartan käytön ongelman ratkaisee kartogrammi, jossa ilmiö esitetään asukaslukuun suhteutettuna.  

”Kartogrammin tekeminen on haastavaa, sillä sen tekemiseen ei ole suoraan työkaluja, vaan se vaatii käsityötä”, Särkkä kertoi. 

Särkän jälkeen esitysvuorossa oli yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Kainulaisella on pitkä historia hyvinvoinnin tutkimuksen ja kehittämistehtävien parissa. Kainulainen esitteli Diakin tekemää Huono-osaisuus Suomessa -karttasovellusta. 

Huono-osaisuuden kuvaaminen kartan avulla auttaa esimerkiksi havaitsemaan, missä päin tarvitaan toimia huono-osaisuuden vähentämiseksi. Data karttoja varten on saatu Sotkanetistä ja Paavosta. ”Diakin innovaatio on mediaanisuhteutus, joka vakioi koko maan muutokset. Huono-osaisuutta kuvaavissa kartoissa ei katsota absoluuttisia arvoja, vaan suhteutetaan alueita toisiinsa”, Kainulainen kuvaili. 

Alueluokituksiin tulossa kehitystyötä

Tilaisuuden viimeisen esityksen piti erikoistutkija Ville Helminen Suomen ympäristökeskuksesta. Helmisen puheenvuorossa katse oli tulevaisuudessa. Helminen kertoi uudesta Paikkatiedot Suomen tilastotuotannossa –hankkeesta, jota tekevät yhteistyössä Syke, Maanmittauslaitos ja Tilastokeskus. Osana hanketta Syke laatii ehdotuksen uudesta aluejaosta paikallisille tilastoalueille (pienalueet) paikkatilastojen kansallisen yhteentoimivuuden lisäämiseksi. Lisäksi hankkeessa toteutetaan tapaustutkimus, jolla kokeillaan kansallisten yhteisten tuotantoratkaisujen vaihtoehtoja tilastoprosessien virtaviivaistamiseksi. 

Kuva, jossa on kuvattu ehdotusta Suomen uudeksi pienaluejaoksi.
Suomen uuden pienaluejaon valmistelua. Kuva Ville Helmisen esityksestä.

Tapahtuman materiaalit ja tallenne

Tapahtumasta tehtiin tallenne, joka löytyy HRI:n Youtube-kanavalta.