Helsinki Region Infoshare -hanke on ollut käynnissä reilut kaksi vuotta. Dataa on auennut, www.hri.fi-verkkopalvelu pystytetty ja sovelluksia syntynyt. Tekemällä on opittu ja kokemuksia jaettu, mutta paljon on vielä tehtävää, että datan avaamisesta tulee arkipäivää. Lue HRI:n suunnitelmista avoimen datan edistämiseksi vuodelle 2012 ja eteenpäin.

Mitä hyötyä on avoimesta datasta?

1990-luvulla kysyttiin, mitä hyötyä on internetistä. Tänä päivänä netin hyötyjä ei tarvitse enää perustella, vaikka sen vaikutuksista ja ansaintalogiikoista käydään loputonta debattia. Näin voisi veikata avoimen datankin kanssa käyvän. Ilmiöinä netti ja data ovat samaa digitaalisuuden palapeliä.

Optimistisimmat povaavat avoimesta datasta uutta Suomen pelastajaa, toisille se tarkoittaa ensisijaisesti ajan ja rahan säästöä. Kaupunkilaisille se näkyy toivottavasti mm. monipuolisempina sähköisinä palveluina sekä toimivampana hallintona.

Datan avaaminen on tärkeä ensiaskel. Mutta miten HRI voi osaltaan edesauttaa konkreettisten hyötyjen syntymistä mahdollisimman nopeasti?

Ekosysteemin mullat

Jotta avoimen datan ekosysteemi kukoistaa eri tasoilla, tarvitaan algoritminvääntäjiä, sovellusnikkareita, työkaluja, harrastajia, yrityksiä ja monia muita. HRI tekee yhteistyötä ja kokeiluja eri toimijoiden kanssa oppiakseen, mikä toimii lyhyellä tähtäimellä ja mitä tarvitaan pitkällä tähtäimellä.

Tilastodatan osalta lupaavalta vaikuttaa mm. R-kielen mahdollisuudet sekä sen ympärille syntyvät yhteisöt, kuten Louhos-tiimin kehittämä yhteisövetoinen SoRvi-työkalupakki. SoRvia käytetään tällä hetkellä mm. syksyn kunnallisvaalien yhteydessä Datavaalit-teemalla vaaleihin ja päätöksentekoon liittyvään tiedonlouhintaan.

Talousdatan visualisointiin on syntymässä työkaluja ja ohjelmistokirjastoja, jotka auttavat visualisoimaan rahan liikkeitä. Esimerkiksi Openspending-yhteisön tavoitteena on visualisoida koko maailman rahavirtoja. Olemme kokeilleet Openspending-työkalulla Helsingin talousdatan visualisoimista. Työkalu on vielä kehitysvaiheessa ja potee lastentauteja, mutta jo nykyisellään auttaa hahmottamaan vaikkapa julkisen sektorin budjetin mittakaavaa ja rahankäyttöä pelkkiä numeroita paremmin.

Paikkatiedon käsittelyyn ja visualisointiin löytyy liuta työkaluja sekä ilmaisina että kaupallisina toteutuksina. Open source -työkalut madaltavat etenkin monien web-kehittäjien kynnystä perehtyä paikkatiedon käsittelyn maailmaan. Hyvä lista open source -paikkatietovälineistä löytyy mm. Gispon sivuilta.

Ilmaisia, webbipohjaisia paikkatiedon visualisointityökaluja on tarjolla myös isoilta IT-yrityksiltä, kuten Googlelta ja IBM:ltä. Google Fusion Tables näyttää olevan etenkin pistemäisen paikkatiedon soveltamisen “yleistyökalu”, ainakin HRI:n julkaiseman liikenneonnettomusdatan esimerkkien perusteella. Tästä datasta peräti kolme suomalaista mediataloa on tehnyt jutun interaktiivisen Google-sovelluksen kera! Tuoreimpana MTV3:n toimittaja Ville Juutilaisen tekemä sovellus

HRI:n yksi keskeinen painopistealue on julkisen päätöksentekodatan avaaminen. On mielenkiintoista nähdä, mitä päätöksentekoa havainnollistavia ja siihen uudella tavalla käyttäjiä osallistavia ratkaisuja syntyy, kun esimerkiksi punakyna.net ja kansanmuisti.fi-tyyppiset palvelut kehittyvät ja saavat kunnolla dataa käyttöönsä. Hyviä esimerkkejä tarjoavat myös Jyväskylän julkisia päätöksiä visualisoiva Klupu sekä IBM:n yhdysvaltalaisia lakialoitteita visualisoiva ManyBills.

Puutarhanhoitoa

Avoimen datan puutarhaa pitää hoitaa kokonaisuutena, eikä HRI tähtää jonkin tietyn “avoimen datan killer-applikaation” synnyttämiseen. Avoimen datan käyttö ei myöskään aina tarkoita ns. suurelle yleisölle suunnattujen mobiilisovellusten syntymistä – vaikka ovathan verokuitit, parkkinapit ja kyydit toki kivoja!

Olisi tietysti hienoa, että tarjolle tulevasta uudesta datasta voisi helposti rakentaa jotain esimerkiksi omille verkkosivuilleen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Skyhoodin Duunitori.net-työnhakupalvelu. Palvelussa on ohjeet, miten rakentaa parissa minuutissa vaikka oman kunnan nettisivuille sen alueen työpaikat näyttävä pikkusovellus.

HRI siis kannustaa kehittämään dataa soveltavia työkaluja yhä helppokäyttöisempään, entistä paremmin myös valmiita webbisivustoja rikastuttavaan suuntaan. Samalla linjalla on myös Helsingin Sanomat, joka on jo jonkin aikaa kannustanut kehittäjiä rakentamaan datalla tietyn sapluunan mukaisia web-sovelluksia journalismin tueksi.

Apps4Finlandin kainaloon Apps4Hallinto?

Apps4Finland-kilpailu järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Vuoden 2012 koordinaattoriksi on juuri nimetty Olli Rinne, onnittelut Ollille! Viime vuoden Apps4Finland-kisa oli menestys sekä kilpailutöiden määrän ja laadun osalta että kilpailun avoimen datan ekosysteemille tuoman näkyvyyden kannalta.

Joiltain kehittäjiltä tuli edellisen kisan jälkeen toiveita tehdä tiiviimmin julkishallinnon tarpeisiin istuvia sovelluksia, joilla olisi jatkumo myös kisojen jälkeen. Onpa tullut myös julkishallinnon sisältä toiveita voida koodata itse kädet savessa ja näyttää, että “kyllä mekin osataan”. HRI:n tavoitteena on nyt tehdä yhteistyötä Apps4Finland-kilpailun kanssa ja pilotoida Apps4Hallinto-työnimeä käyttävää kategoriaa, joka vastaisi osaltaan näihin toiveisiin.

Apps4Hallinnon ideana on kerätä pääkaupunkiseudun kunnista ennalta määriteltyjä “haasteita” eli toimeksiantoja sekä datoja, joiden avulla kehittäjät lähtevät ratkomaan kaupunkien ongelmia. Samalla haetaan myös jatkuvuutta kehittäjien ja kaupunkien väliseen yhteistyöhön erilaisten kehittäjätyöpajojen ja tilaisuuksien avulla.

Pääkaupunkiseudun kunnat pitävät Apps4Hallinto-konseptia hyvänä, mutta aikataulu on haasteellinen. Toivottavasti pääsemme edes pienimuotoisesti pilotoimaan konseptia jo tänä vuonna, se selviää kesäkuussa!

Mitä olisi sinun avoimen datan unelmasovelluksesi? Entä mitä pitäisi tehdä, että jo avatusta datasta saadaan enemmän irti

Ensi kerralla HRI 2012 -artikkelisarjassa kerrotaan, mitä mieltä käyttäjät ovat HRI-verkkopalvelusta ja miten sitä kehitetään seuraavaksi eteenpäin.