Helsingin uuden Minecraft-mallin kehittäjä uskoo 3D-tulostamisen innostavan muitakin avoimen datan maailmaan

Kun Pietari Niinimäki aloitti siviilipalveluksensa Helsingistä kolmiulotteisia kaupunkimalleja tekevässä Helsinki3D+ -tiimissä, heti ensimmäisenä päivänä hän tarttui Minecraft-Helsinki3D+ -kaupunkimallin kehittämiseen.

Valokuva.
Pietari Niinimäki.

Minecraft on suosittu, kaikenikäisille sopiva avoin pelimaailma, ja Helsingin Minecraft-mallista julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 2020.

”Minulla on koodarin ajattelutapa. Kun näin mallin, pystyin vähän arvaamaan, miten Minecraft-malli oli luotu. Huomasin, että tarkemmassa kaupunkimallissa olisi potentiaalia saada se Minecraft-malliksi”, Pietari Niinimäki kertoo.

Hän alkoi tutkia, onko työkaluja, jotka muuttavat tavallisen 3D-mallin väreineen Minecraft-malliksi eli eri värisiksi kuutioiksi muutetuksi malliksi. Ihan suoraan käyttökelpoista työkalua ei löytynyt.

”Aloin kasaamaan ohjelmaa paloista. En missään nimessä koodannut siinä kaikkea, vaan otin jo valmiina olevia ohjelmia ja vähän niin kuin liimasin ne yhteen omalla koodilla. Sitten tein siitä automatisoidun paketin, joka vähitellen raksutti koko kaupunkimallin läpi ja muutti sen Minecraft-malliksi pala palalta.”

Tulostamalla kolmiulotteinen Helsinki

Niinimäki kertoo, että hän kiinnostui avoimesta datasta etenkin nyt siviilipalveluksensa aikana.

”Kaikenlaista pelinkehitysprojektia ja koodaushommia olen tehnyt koko ikäni. Olen itseoppinut, en ole käynyt koskaan millään koodarikursseilla. Olen aina ollut kiinnostunut 3D-kartoista, joten oli tosi hienoa, että pääsin sivariin Helsingin 3D+ -tiimiin.”

Viime aikoina Niinimäki on työstänyt kaupungin 3D-mallin tulostusta, eli tavoitteena olisi saada esimerkiksi harrastajille, kirjastoille ja kouluille mahdollisuus 3D-tulostaa kaupunkia itse. Niinimäki uskoo, että 3D-tulostaminen voisi innostaa datan hyödyntämiseen myös heitä, joilla ei ole niin paljon kokemusta aiheesta.

”Olen pyrkinyt tekemään tästä niin lähestyttävää kuin mahdollista. Tätä varten olen kehittänyt tietokoneohjelmaa, jossa tavallisessa kartassa kuka tahansa käyttäjä pystyy zoomaamaan oman kotikorttelinsa tai kotikaupunginosansa ja valitsemaan millä tarkkuudella haluaa rajata alueen. Sitten tulostukseen valmis 3D-malli on vain klikkauksen päässä, sillä ohjelma lataa ja käsittelee aineistot automaattisesti.”

Itse Niinimäki testasi 3D-tulostamista kirjastossa: hän laittoi mallin tulostumaan keskustakirjasto Oodin 3D-tulostimella, ja työpäivän päätteeksi valmis malli oli odottamassa.

Niinimäen työstämän ohjelman avulla kuka tahansa voi valita palan Helsingin kaupunkimallista ja tulostaa sen 3D-tulostimella.

Kuka?

Pietari Niinimäki s.2002

Koulutus Lukiosta valmistunut
Työpaikka Siviilipalvelusmies, Helsinki3D+ -tiimi

Avoimen datan suosikkityökalut
1. Blender
2. Python
3. Godot

Mitä tehnyt avoimella datalla

Minecraft-Helsinki3D+ -kaupunkimallin
Stadi3D-lataaja -tulostuspalvelun

Mikä data kiinnostaisi

”Vesistöalueiden syvyysdata, eli maanpintamalli, joka sukeltaa myös merenpinnan alle.”

Mac, Windows vai Linux

”Windows. Suurin osa sovelluksista toimii Windowsilla parhaiten. Windows on kuluttajien keskuudessa näistä käytetyin, joten Windowsille kehitetyillä sovelluksilla on suurin potentiaali.”

Terveiset HRI:lle

”Kiitos avusta datojen löytämisessä ja niiden julkaisemisessa! ”

LinkedIn-sivu

https://www.linkedin.com/in/pietari-niinim%C3%A4ki-047981190/

Kaupunkimallit yhteensopiviksi pelimoottoreille

Niinimäen suosikkityökaluja ovat CAD-mallinnusohjelma Blender, Python ja Godot.

”Mielestäni Blender on oleellinen, mutta kaupungilla aika harvinaisessa käytössä oleva 3D-mallinnusohjelma. Blenderiin perustuu esimerkiksi tekemäni kaupungin 3D-tulostuksen mahdollistava sovellus. Ohjelma käsittelee aineistot Blenderissä automaattisesti, rajaten niitä, yhdistäen ne, ja lisäten niille paksuuden, jolloin ne ovat lopulta suoraan 3D-tulostettavissa.”

”Toinen työkalu, jota käytin 3D-tulostusohjelmassani, ovat koodaamani Python-scriptat. Python on ohjelmointikieli, jonka käyttöön olen oikeastaan vasta sivarissa tottunut. Olen huomannut, että Python on tosi tehokas automaatioon ja konkreettiseen koodaukseen.”

Lisäksi Niinimäki käyttää pelimoottoreita, kuten avoimeen lähdekoodiin perustuvaa Godota, jolla pystyy tekemään visualisointeja ja interaktiivisia demoja.

Entä mihin Niinimäki haluaisi seuraavaksi tarttua?

”Meillä on suunnitelmissa saada kaupunkimallit yhteensopiviksi pelimoottoreille, mutta ihan siinä pisteessä ei olla vielä. Se olisi kiinnostavaa saada toimimaan, koska siinä on paljon mahdollisuuksia.”