Helsingin asiakirjadatan avaus eteni

Petri Kola.
Speksi on siinä. Petri Kola kokosi työpajan osallistujien kommentit konkreettiseksi ehdotukseksi: ensi vaiheessa kaupungin omassa hel.fi-verkkopalvelussaan julkaisemat asiakirjat liitetiedostoineen tuodaan kehittäjien ulottuville xml -datana.

”Saataisiinko data auki vielä ennen syksyä, kuntavaaleihin mennessä?” Petri Kola kyselee.

AHJO-työpajassa 16.4. parikymmentä virkamiestä ja sovelluskehittäjää löivät viisaat päänsä yhteen. Aiheena oli, miten avata Helsingin asiakirjajärjestelmän tiedot kaikkien halukkaiden käyttöön.

Työpajan puheenjohtaja Kolan ehdotukselle nyökytellään hyväksyvästi.

Helsingin viime vuonna käyttöönotetussa AHJO-järjestelmässä on tieto kaikista kaupungin päätöksenteon rattaissa etenevistä asioista. Kaupungin työntekijät voivat seurata asioiden valmistelua ja päätöksenteon etenemistä kaupungin kirjaamosta aina valtuuston päätökseen asti, reaaliajassa. Tavallisella kadunmiehellä ei pääsyä tähän kuntademokratian aarreaittaan sen sijaan ole – vielä.

Pian saattaa olla. Kolmetuntisessa sessiossa syntyi konkreettinen tiekartta päätöksentekodatan avaamiselle. Tähän saakka AHJOn hyötyjä on perusteltu hallinnon virtaviivaistumisella. Kaupungin järjestelmien yhtenäistäminen ja sähköinen asiakirjojen liikuttelu tuo säästöjä ja vähentää paperinpyöritystä. Pelkästään kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokouspapereihin käytettiin ennen yli 300 000 euroa vuodessa.

Todellinen vallankumous tapahtuu kuitenkin vasta, jos järjestelmä saadaan kaupungin työntekijöiden lisäksi kaikkien vaikuttamisesta kiinnostuneiden käyttöön. Raimo Muurinen Avanto Insightista visioi työpajaluennossaan, mitä päätöksentekodatan avaamisella voisi saada aikaan. Hän kehottaa pohtimaan, miten iso määrä ihmisälyä sosiaalisessa mediassa on läsnä analysoimassa vaikkapa perussuomalaisten hihamerkkikohua.

”Miksi päätösten valmistelu ei olisi hajautettua? Ihmiset ovat valmiita ottamaan osaa päätöksentekoon omalla ajallaan”, Raimo Muurinen sanoo.

Muurisen kotikaupungissa Tampereella avoimen datan aktivistit eivät jääneet odottamaan kaupungin datanavauspäätöksiä. Punakyna.net-palvelu hakee Tampereen kaupungin pöytäkirjat ja esityslistat automaattisesti verkosta ja antaa käyttäjille mahdollisuuden päätösten kommentointiin ja asiakirjojen jakamiseen sosiaalisessa mediassa. Osa kaupungin oman asiakirjajärjestelmän kankeuteen kyllästyneistä virkamiehistä kuuluu siirtyneen Punakynän joustavampaan käyttöliittymään. Nyt kaupungin omakin järjestelmä on päätetty uusia.

Millaisia sovelluksia verkkodemokratian edistäjä Muurinen lähtisi rakentamaan, jos Helsingin päätöksentekodata olisi sovelluskehittäjien saatavilla? ”Ensiksi googlemaisen yksinkertainen käyttöliittymä tiedon hakuun.”

Seuraava askel voisi Muurisen mukaan olla hakujärjestelmä, joka sijoittaisi asiakirjat aikajanalle. Tiedon hakija näkisi yhdellä silmäyksellä, miten päätöksenteko on edennyt ja pääsisi käsiksi vastaaviin asiakirjoihin.

”HRI voisi kannustaa sovelluskehittäjiä. Apps for Finland -kilpailun yhteydessä voisi järjestää Apps for Hallinnon, jossa hyödynnettäisiin Helsingin asiakirjadataa”, HRI:n projektipäällikkö Ville Meloni keksii.

AHJO-järjestelmän rakentaminen maksoi kaupungille 3 miljoonaa euroa. Työpajalaisten nopea arvio datan avaamisen kustannuksista ensi vaiheessa on 10 000-20 000 euroa. Se ei kuulosta paljolta.

Projektijohtaja Juha Alasuvanto Helsingin talous- ja suunnittelukeskuksesta käy pohtimaan, onnistuisiko homma jo ennen kesälomia. ”Mutta ensin pitää tehdä virallinen hankintapäätös”, hän muistuttaa.

Tiesitkö, että Helsingin kaupunginhallituksen kokousvideot on jo saatavissa avoimena datana? Rajapinta kunnallispoliittisen keskustelun ytimeen löytyy HRI:sta.