Kooste HRI-hankkeen Facebook-sivulla käydyistä keskusteluista.

Tulevia tapahtumia

• 1.11. Avoin data – Avain uuteen -tutkimusseminaari
• 1-2.11 Paikkatietomarkkinat
• 21.11. Apps4Finland 2011 palkintojenjako

HS Open 3

Viikko jäi mieleen kolmannen HS Openin viikkona. Tapahtuman herättämä tekemisen meininki näkyi myös Facebook-sivullamme. Pienimuotoisen työkalukyselymme perusteella HS Openissa eniten käytetty väline on talukkolaskenta-ohjelmistot. Perinteisten ohjelmointikielien rinnalla R on suosittu datan käsittelyssä. Myös Google Refine näyttää vakiinnuttaneen asemansa osallistujien parissa.

Helsingin Sanomat julkaisi avoimen datan ohjeet

Hesari julkaisi kymmenenkohtaiset avoimen tiedon ohjeet. Nykyään organisaatioiden sosiaalisen median ohjeet, strategiat ja koulutukset ovat jo arkipäivää. Tullaanko vaastaavanlainen kehitys näkemään myös avoimen datan osalta? Uutinen herätti kansainvälistäkin huomiota.

Nähtäväksi jää, kuinka tosissaan ohjeiden edellyttämää toimintakulttuurin muutosta ryhdytään toteuttamaan. Ainakin Hesari kokeilee rohkeasti uusia yhteistoimintamuotoja, sillä samaan aikaan HS Openin kanssa käynnistettiin talousjournalistinen joukkoistamiskokeilu Pörssitutkimus 2011.

Visualisointi ravintoketjun päässä?

Avoimen datan hyödyntämisessä on vielä paljon osaamiseen, välineisiin, aineistojen hankkimiseen ja käsittelyyn liittyviä haasteita. Datan käsittelyn ongelmat tuntuvat kasautuvat visualisointivaiheeseen (jos erillistä vaihetta edes voi ajatella olevan olemassa), kuin ympäristömyrkyt luonnossa pedoille.

HS Openissa tehty asuntokauppa-analyysi johti juttuun perjantain Hesarissa. Nettijutun yhteydessä julkaistu karttavisualisaatio herätti kritiikkiä. FB-sivulla mainittu sveitsiläinen make.opendata.ch-työpaja on esimerkki vahvemmasta panostamisesta visualisuuteen ja suuremman visuaalisen liikkumavaran sallivien välineiden käytön edistämisestä. Kannattaa tutustua tapahtumasivuston kautta löytyvään avoimeen ohjelmistokoodiin.

Paikkasidonnaisten aineistojen yhdistäminen

Paikkatieto, hallinnoliset alueet ja postinumeroalueet ovat data-aineistojen yhteenliittämisessä kuin luusto, johon eri aineistoja kytketään. Aineistojen yhteenliittäminen paikkatietojen kautta on Suomessa nykytilanteessa valitettavan vaikeaa. HS Openissa moni olisi halunnut linkittää postiosoitteiden mukaan koodattuja aineistoja HRI:ssä julkaisemiimme sosioekonomisiin tilastoihin. Martti Leppänen julkaisi hätäavuksi yhdistelemänsä CSV-tiedoston katuosoitteiden, hallinnollisten alueiden ja postinumeroalueiden linkittämiseksi. Jos paikkatietoaihe kiinnostaa, kannattaa palautella mieliin myös Apps4Finlandin paikkatieto-työpajan esitykset.

Hienoja Apps4Finland-kilpailutöitä

Viikolla julkaistiin kiinnostavia Apps4Finland-kilpailutöitä ja tuomaristo kokoontui ensimmäistä kertaa fyysisesti. Tuomariston jäsenet Jyrki Kasvi, Roope Mokka ja Ville Peltola hehkuttelivat kisan tasoa Twitterissä.

Kiintoisina töinä mainittakoon Hammaslääkärivertailu, joka auttaa hammaslääkäripalvepalveluiden hankkimisessa erityisesti palveluseteleillä maksettaessa. Palvelun voi rinnastaa eat.fi:hin, joka aasinsiltamaisesti auttaa ravintolapalveluiden hankkimisessa lounassetelillä. Eat.fi:n käytön laajuudesta voi tämän kaltaisille palveluille povata jonkinlaista roolia kaupunkilaisten arjessa tulevaisuudessa.

Reaaliaikaiselle liikennedatalle luulisi pääkaupunkiseudulla riittävän kysyntää. Tieinfo toimii koko maassa, mutta kertoo ruuhkatilanteen myös monilla pääkaupunkiseudun väylillä. Palvelun kehittäjät ovat julkaisseet tekemänsä REST-rajapinnan myös muiden käyttöön. Aineistot ovat alun perin peräisin Liikenneviraston >Digitraffic-palvelusta.

Muita Facebook-sivun päivityksiä

• Laadukasta kansalaiskeskustelua Hämeentien liikennesuunnittelusta. Olisipa meillä tarjota enemmän avointa dataa.
• Hollanti investoi 4 miljoonaa euroa ajantasaisten sateliittikuvien julkaisemiseen avoimena datana, mm. maatalouden käyttöön ja muita avoimen paikkatiedon uutisia.
• Tilastoammattilaiset näyttää mallia. Vieraskielisten osuuden kasvu Suomessa animaationa.
• Tää animaatio EU:n lainsäädännön historiallisesta kehityksestä on mielenkiintoinen. Historiaa tuntevat: miksi maatalouden osuus on niin suuri?

Teksti: Petri Kola