Avoimuuden vaade kasvaa – ja hyvä niin!

Helsinki ja muut pääkaupunkiseudun kaupungit ovat edenneet hienosti datan avaamisessa menneiden vuosien aikana. On ollut ilo ja kunnia olla mukana edistämässä datojen avaamista ja hyödyntämistä. Hyötyjen maksimaalinen realisointi edellyttää vielä paljon työtä, mutta avoimen datan huomioiminen kaupunkien digitalisaatiokehityksessä takaa eteenpäinmenon. Nyt on aika kiittää ja jatkaa matkaa edistämään avointa dataa kansallisella tasolla.

Ville Meloni, Hami Kekkonen ja Tanja Lahti tutustumassa avoimen datan pohjalta luotuun sovellukseen keväällä 2013.
Ville Meloni, Hami Kekkonen ja Tanja Lahti tutustumassa avoimen datan pohjalta luotuun sovellukseen keväällä 2013. Kuva: Petja Partanen.

Täytyy tunnustaa. Kun seitsemän vuotta sitten aloitin työni avoimen datan parissa, ajattelin naiivisti Helsingin ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien julkisia datoja olevan kohtuullisen rajallinen määrä, ja että tuo datajoukko olisi kaupunkiorganisaatioissa vähintään pääpiirteittäin tiedossa ja määriteltynä. Tämä osoittautui utopiaksi. Käytännössä tietoa on valtavasti ja se makaa erilaisina, epäyhtenäisinä sirpaleina ympäri kaupunkiorganisaatiota.

Kaupunkien tietojärjestelmäluetteloihin paneutuminen avasi silmäni toden teolla. Dataa sisältäviä järjestelmiä on satoja, eivätkä kaikki datat ole listatuissa järjestelmissä. Tiedonhallintaa on toki harjoitettu siellä täällä, mutta kokonaiskuvaa ja -ymmärrystä tietovarannoista ei ollut kenellekään, eikä ole oikein vieläkään. Olen kuitenkin toiveikas. Esimerkiksi Helsingin osalta tilanne tullee parantumaan huomattavasti pian valmistuvan datastrategian ja erityisesti sen toimeenpanon myötä.

Suomen kuuden suurimman kaupungin avoin data -työntekijöitä nauramassa Tampereen Torni-hotellin yläkerrassa.
Suomen kuuden suurimman kaupungin avoimen datan yhteistyöhön on sisältynyt paljon hauskoja hetkiä.

Työni alkumetreillä pääsin myös syventymään avoimien ohjelmointirajapintojen (api) ihmeelliseen maailmaan. Vakuutuin välittömästi niiden järkevyydestä ja hyödyllisyydestä. Kuluneina vuosina avoimien rajapintojen määrä erityisesti Helsingissä on kasvanut hienosti ja rajapintojen kautta saatavaa avointa dataa hyödynnetään monipuolisesti. Järjestelmien rajapintaistamisessa on kuitenkin vielä paljon työsarkaa. Tämänkin osalta olen toiveikas. Helsingissä viimeistellään parhaillaan api-linjauksia, jotka tuovat tekemiseen tarvittavaa ryhtiliikettä ja selkeyttä niin hallinnollisesta, teknisestä kuin yleisen ymmärryksen vinkkelistä.

Olen tehnyt työtäni suurella intohimolla, sillä uskon avoimen datan hyödyttävän meitä kaikkia ja siten työ on tuntunut hyvin merkitykselliseltä. Alkuaikoina kaupunkien yksiköissä oli havaittavissa muutosvastarintaa. Sittemmin ymmärrys avoimen datan merkityksestä on kasvanut ja levinnyt, mikä on helpottanut eteenpäinmenoa huomattavasti. Menneiden vuosien aikana olen saanut paneutua monenlaisiin tiedon määrittely-, keruu-, hankinta-, hallinta- ja jakeluprosesseihin pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Datojen avaamiseen ei ole juuri ollut olemassa selkeitä toimintamalleja, ja valmiita standardeja on edelleen kovin vähän. Tämä on pakottanut kehittämään rohkeasti ja ketterästi ratkaisumalleja ennakkotapauksenomaisesti. Ratkaisuja on kehitetty yhdessä datan omistajien, kaupungin ohjelmistokehittäjien, järjestelmätoimittajien, oikeusoppineiden ja usein myös ulkoisten sidosryhmien kesken. Työssä on ollut ensiarvoisen tärkeää kaupunkien poliittisen ja virkamiesjohdon tuki asialle. Arvostan kovasti erityisesti Asta Mannista, joka käynnisti HRI:n toiminnan ja toimi pitkään Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtajana, avoimen datan merkittävimpänä puolestapuhujana Suomessa. Olen tosi kiitollinen hänelle, kollegoille ja sidosryhmille yhteistyöstä, joka on ollut välttämätöntä eteenpäinmenon kannalta.

Helsingin kaupungin, Forum Virium Helsingin ja Open Knowledge Finlandin väkeä Ultrahackissa.
Vuonna 2015 HRI osallistui Ultrahackiiin tiiviissä yhteistyössä Open Knowledgen Finlandin ja Forum Virium Helsingin kanssa.

Tänä päivänä voimme ylpeänä todeta, että Helsingin kaupunki on onnistunut avaamaan hyvin laajan kirjon julkisia datojaan avoimena datana ja avaamisprosessi on tullut tutuksi eri puolilla kaupunkiorganisaatioita. Esimerkiksi kaupunkiympäristön toimialalla datan avaaminen on aidosti osa perustoimintaa ja kentältä kantautuu heille positiivista palautetta.

Olen myös erittäin iloinen siitä, että avatuista datoista vaikuttaa olevan hyötyä varsin monelle opiskelijoista yrittäjiin ja asukkaista kaupungin työntekijöihin. Teimme juuri avoimen verkkokyselyn, johon vastasi 75 henkilöä – vastaukset olivat ilahduttavaa luettavaa! Muistuu tässä samalla mieleen ne lukuisat hackathonit ja kehittäjätapaamiset, joissa datojen hyödyntämistä on ideoitu ja kokeiltu hyvin innostavasti ja inspiroivasti.

Avoimessa datassa on siis paljon potentiaalia, mutta hyötyjen tehokkaampaa realisointia ja avoimen datan ekosysteemin syntymistä hankaloittavat yhä monet seikat. Keskustelua käydään mm. seuraavista seikoista:

  • data governance ja data management: mitä käytännössä, keiden vastuulla, millä keinoin, datan omistajuus, toimittajaloukun välttäminen, tiedonhallintalain toimeenpano?
  • datan laatu: miten parantaa laatua ja keiden toimesta, miten edistää teknistä, semanttista ja organisatorista yhteentoimivuutta, rajapintojen dokumentaation parantaminen, sensoridatan validointi?
  • tietosuoja ja tietoturva: miten varmistaa yksityisyydensuoja, tietoturvalliset ratkaisut?
  • datan löydettävyys: miten parantaa datojen löydettävyyttä ja metatietojen laatua, datoille uniikki tunniste?
  • datan saatavuus: tarjotaanko rajapinnoille SLA, rajapintadataa tarjolle myös taulukkomuodossa, dynaamisen datan arkistointi?
  • dataosaaminen: miten vahvistaa yhteisön (asukkaat, yritykset, järjestöt, tutkijat, opiskelijat, media, julkishallinnon työntekijät jne.) ymmärrystä ja osaamista hyödyntää dataa ja rajapintoja? Datan hyödyntämisessä käytettyjen algoritmien avoimuus?

Em. haasteisiin on kehitetty ratkaisumalleja monien toimijoiden – myös HRI:n – toimesta. Joitain ratkaisumalleja on myös kokeiltu ja otettu käyttöön, mutta työtä riittää vielä paljon.

Helsingin kaupungin väkeä Think Companyn edustalla joulukuussa 2015.
Helsingin avoimen datan toimintaan on vienyt eteenpäin laaja joukko asiantuntijoita. Tässä ryhmäkuvassa osa heistä Helsinki Loves Developers -tilaisuuden jälkeen joulukuussa 2015.

Viime kesänä hyväksytty EU:n direktiivi avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EU 2019/1024) edellyttää julkishallintoa panostamaan entisestään julkisen datan avaamiseen. Direktiivi on uudistettu versio aiemmasta PSI (Public Sector Information) -direktiivistä. Uuden direktiivin myötä julkisen datan avaamisen odotetaan tulevan selkeämmin osaksi eurooppalaista ja suomalaista julkishallintoa ja yhteiskuntaa. Myös tuore tiedonhallintalaki velvoittaa tarjoamaan rajapintoja. Olen luottavainen, että em. velvoitteiden toimeenpanon myötä löydetään lisää ratkaisumalleja, joilla avoimen datan potentiaali saadaan realisoitua entistä paremmin ja dataekosysteemi alkaa vahvistua.

Avoimuuden vaade tulee siis kasvamaan – ja hyvä niin! Täydellisesti toimivasta dataekosysteemistä on kuitenkin turha haaveilla, sillä maailma muuttuu kaiken aikaa ja on yhä kompleksisempi, mikä pakottaa meitä jatkuvaan kehittämiseen ja uudistumiseen. Datan määrä on räjähtänyt käsiin ja verkossa liikkuu myös paljon epäluotettavaa tietoa. Pysyäkseen kehityksessä mukana on jokaisen syytä kehittää sekä ennakointi- ja reagointikykyjään että taitoa löytää ja hyödyntää relevanttia dataa. Yhä useammassa organisaatiossa panostetaan vahvasti tiedolla johtamiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen. Monet tahot kamppailevat lisäksi taloushaasteiden kanssa, mikä osaltaan pakottaa uudistamaan ja tehostamaan toimintaa. Avoin data tukee tässä kehityksessä mukana pysymistä.

Hami Kekkonen ja Tanja Lahti pitämässä Avoin data Helsingissä -infotilaisuutta Helsingin kaupungintalon auditoriossa.
HRI:n toiminnassa on korostunut vahvasti sisäinen ja ulkoinen viestintä. Erilaisia esittely- ja koulutustilaisuuksia on järjestetty vuosien varrella tosi paljon.

Mielestäni toimivan, luotettavan, demokraattisen ja kilpailukykyisen yhteiskunnan edellytys on, että julkista, verovaroin tuotettua tietoa on tarjolla niin avoimesti ja laajasti kuin mahdollista. Tätä ajatusta tukee myös julkisuusperiaate. Julkishallinnon päätöksentekoon ja palvelutuotantoon liittyen kenellä tahansa tulisi olla mahdollisuus esittää monimutkaisia ja kiperiäkin kysymyksiä ja saada helposti käyttöönsä avointa dataa, jonka pohjalta voi löytää vastauksia tai tehdä analyysejä, sovelluksia tai muuta lisäarvoa tuottavaa.

Hami Kekkonen ja Tanja Lahti istumassa suuren männyn juurakolla kauniina kevätpäivänä Porvoossa.
Datan avaamisen ja muiden työtehtävien ohella HRI:n aisapari Hami ja Tanja ovat huolehtineet myös työhyvinvoinnistaan. Tyhy-päivät ovat osaltaan auttaneet työssä jaksamisessa ja lähikollegoihin tutustumisessa.

Menneet seitsemän vuotta olen työssäni omistautunut pääkaupunkiseudun kaupunkien avoimen datan toiminnan edistämiseen. Tämä on ollut todella antoisaa ja opettavaista aikaa. Nyt on aika kiittää ja jatkaa matkaa. Seuraavaksi ryhdyn edistämään avoimen datan toimintaa kansallisella tasolla. Olo on kovin haikea, sillä Helsingin kaupunki on ollut loistava työnantaja ja kollegani sydämellisiä. Samalla odotan innolla tulevia työkuvioita, kollegoita ja yhteistyökumppaneita. Luotan, että yhteistyö kuntien ja muiden tutuksi tulleiden avoimen datan sidosryhmien kanssa tulee jatkumaan tavalla tai toisella.

Uskon, että meillä on Suomessa täydet edellytykset ja mahdollisuudet luoda Suomesta avoimen datan mallimaa, jossa luotettavaa, laadukasta ja yhteentoimivaa avointa dataa on mahdollisimman laajalti käytettävissä ja sen käytöstä hyödymme me kaikki. Tämä edellyttää laajaa, avointa, aktiivista ja ratkaisuhakuista yhteistyötä.

Lämmin kiitos kaikille kollegoille ja yhteistyökumppaneille tähänastisesta – näkemisiin!

Tanja Lahti

Tanja Lahti jää vuoden työvapaalle Helsingin kaupungilta ja aloittaa 17.2.2020 valtiovarainministeriössä hankepäällikkönä tiedon avaamisen ja hyödyntämisen hankkeessa.