Helsingin seudun väestö iän, sukupuolen, äidinkielen ja siviilisäädyn mukaan 31.12.2001-

Helsingin seudun väestö iän, sukupuolen, äidinkielen ja siviilisäädyn mukaan 31.12.2001 alkaen.

Aluerajat

Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu, Uusimaa ja Suomi. Aluejako vastaa tilastovuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Vuoden 2009 alussa lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi Helsinkiä. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2008 väestölukuja tilastovuosien 2009- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue.

Kohdejoukko ja rajaus

Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.

Vuodenvaihteessa 1993/94 alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukaslukua, joka korvasi aiemmin käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet. Ennen vuotta 1990 käytettiin henkikirjoitettua väestöä koskevaa tietoa. Yksinkertaisuuden vuoksi taulukoissa käytetään vuoden ensimmäisen päivän tilannetta.

Vuodesta 1996 lähtien vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun (vuoteen 1990 toukokuun loppuun ja vuosina 1991–95 maaliskuun loppuun) mennessä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään saadut edellisen vuoden muutostiedot.

Luokitukset

IKÄ tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina. Tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Ikäluokitusvaihtoehtoja on taulussa viisi.

SIVIILISÄÄDYLLÄ tarkoitetaan avioliittolain (234 / 29) mukaista asemaa. Luokitus on seuraava:

• Naimaton
• Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa
• Eronnut tai rekisteröidystä parisuhteesta eronnut
• Leski tai leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen

Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat on tietosuojasyistä luokiteltu yhteen naimissa olevien kanssa, samoin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet tai leskeksi jääneet eronneiden ja leskien kanssa.

Rekisteröidyt parisuhteet ovat mukana vuoden 2003 tiedoista lähtien uuden parisuhdelain (Laki rekisteröidystä parisuhteesta 9.11.2001/950) astuttua voimaan 1.3.2002.

On huomioitava, ettei avoliitto ole siviilisääty. Avoliitossa elää jokaisen siviilisäädyn edustajia, myös virallisesti edelleen naimisissa olevia. Nykyiset avioerosäännökset eivät enää tunne asumuseron käsitettä. Vanhojen avioerosäännösten nojalla ennen 1.1.1988 asumuseroon tuomitut ja edelleen asumuserossa elävät on tilastoissa luettu naimisissa oleviin. Tieto siviilisäädystä saadaan väestötietojärjestelmästä.

ÄIDINKIELI-tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639-1 -standardin mukaisesti. Tässä taulussa äidinkieli on kolmiluokkaisena: Suomi, Ruotsi ja Muu kieli.