Helsingin kaupungin päätöksentekoasiakirjat ovat nyt avoimena datana kaikkien saatavilla.

Kesällä 2011 käyttöönotettu Ahjo-tietojärjestelmä toi paperittoman toimiston 5 000 kaupungin virkamiehen ja kuntapoliitikon käyttöön. Nyt samaan julkiseen asiakirjatietoon voi perehtyä kuka tahansa asiasta kiinnostunut.

”Tiedot ovat rajapinnan kautta saatavilla ympäri vuorokauden. Enää ei tarvitse soitella tai mennä kaupungintalon kirjaamoon”, Ahjo-järjestelmän johtava asiantuntija Katja Räisänen kertoo.

Ensi vaiheessa Open Ahjo -rajapinnan kautta on saatavilla kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat. Suurin osa tiedoista on jo nykyisin saatavilla html-dokumentteina kyseisen toimielimen sivuilta. Uuden rajapinnan kautta tieto tarjoillaan yhdestä osoitteesta, koneluettavassa muodossa – ja kaikkine liitetiedostoineen.

Hallinnon läpinäkyvyys ottaa uuden rajapinnan myötä harppauksen eteenpäin. Avoimena datana julkaistavaa päätöstietoa on pian luvassa lisää. Kaupunginhallitus on linjannut, että myös kaikki viranhaltijapäätökset julkaistaan tämän vuoden aikana kaupungin verkkosivuilla. ”Tiedot tulevat luonnollisesti myös Open Ahjoon”, Räisänen kertoo.

Viranhaltijapäätökset ovat kaupungin virkamiehille delegoituja asioita, joita ei viedä poliittiseen päätöksentekoon. Joka vuosi Helsingin virkamiehet, kaupunginjohtajasta virastojen asiantuntijoihin, tekevät tuhansia kuntalaisia koskettavia päätöksiä, joista ei ole tähän saakka viestitty erikseen. ”Ne ovat toki julkisia asiakirjoja, mutta tällä hetkellä ne pitää pyytää erikseen kaupungin kirjaamosta”, Räisänen kertoo.

Hakuominaisuus seuraavana

Vaikka rajapinnan avaaminen olemassaolevaan tietojärjestelmään ei kuulosta isolta työltä, eteneminen teoriasta käytäntöön vei aikaa. Räisäsen mukaan isoin työ oli varmistua siitä, ettei salassa pidettävä materiaali, joka sisältää kuntalaisten henkilökohtaisia tietoja, vahingossakaan päädy julkiseksi tiedoksi. ”Ahjo-järjestelmässä on kaupungin koko hallinnollinen päätöksenteko”, hän muistuttaa.

Räisänen toivoo, että uusi rajapinta löytää käyttäjiä. ”Toivottavasti päätöksenteko tulee askelen lähemmäs tavallista ihmistä. Nyt moni kokee, että tietoa saa niin myöhään, ettei vaikutusmahdollisuuksia enää ole”, Räisänen pohtii. Nyt avatun tiedon hyödyntäminen edellyttää ymmärrystä sekä tietotekniikasta että kaupungin päätöksentekojärjestelmästä, mutta Räisäsen mukaan rajapintaa kehitetään tulevaisuudessa eteenpäin. ”Kuntalaisia palvelee esimerkiksi se, että voi tehdä hakuja omasta kaupunginosasta. Jos asuu Kalliossa, ei ole hirveän kiinnostunut Lauttasaaren asioista,” Räisänen sanoo.

Jatkokehitystä tekee Helsingin kaupungin kumppanikoodaajaksi pestattu avoimen datan ammattilainen Juha Yrjölä, jonka hengentuote on muun muassa eduskunnan päätöksentekoa seuraava kansanmuisti.fi -palvelu.

Uuden rajapinnan kautta tieto tarjoillaan yhdestä osoitteesta, koneluettavassa muodossa – ja kaikkine liitetiedostoineen.

Näin eteni Ahjon avaaminen

• Noin vuosi sitten syntyi idea, että Helsingin uuteen asiakirjahallintaan voitaisiin avata kaikille avoin rajapinta. HRI-hanke kutsui kokoon workshopin 16.4.2012.
• Workshopissa pohdittiin yhdessä, mitä avoimelta rajapinnalta odotetaan ja miten se voisi toimia.
• Tapaamisesta tehty muistio toimi jatkosuunnittelun pohjana
• 19.12.2012 HRI:n isännöimässä Datavaalit-syystapaamisessa kehittäjäyhteisö kuuli, miten Ahjo-avaaminen etenee. Tapaamisen Ahjo-muistio.
• 18.3.2013 Ahjo-järjestelmän avoin rajapinta käyttöön. Ensimmäisen version toteutti Ahjo-järjestelmän toimittanut Tieto.
• Helsingin kumppanikoodari Juha Yrjölä kehittää rajapintaa eteenpäin.