Iltapäivä karttojen historian, niiden nykyaikaisen tuotannon ja verkkokartan teon parissa keräsi yhteen vasta-alkajat ja alalla jo pidempään toimineet. HRI Loves Developers: Kartat ja paikkatieto tutuiksi -kehittäjätapaaminen järjestettiin etäyhteyksin huhtikuussa 2021. Parhaimmillaan tilaisuutta seurasi 75 silmäparia ympäri Suomen. Tilaisuus tallennettiin, ja esitykset ovat saatavilla tekstitettyinä videotallenteina tämän artikkelin yhteydessä ja HRI:n Youtube-kanavalla.

Mitä termillä paikkatieto tarkoitetaan?

Yhä useampi työntekijä törmää sanaan paikkatieto jossakin vaiheessa työuraansa, riippumatta ammattialasta. Paikkatiedon hyödyntäminen kaikilla elämän osa-alueilla yleistyy jatkuvasti. HRI:n suunnittelija Kaisa Voipio kertoi esityksessään muutamia perusasioita siitä, miten kolmiulotteista maapalloa voidaan esittää kaksiulotteisella tasolla kartalla (juonipaljastus – ei erityisen hyvin) ja avasi esimerkein paikkatiedon käsitettä.

Geoinformatiikan sanastossa paikkatieto määritellään seuraavasti: “tieto reaalimaailman asiasta tai ilmiöstä, jonka sijainti Maan suhteen tunnetaan”. Paikkatietoa muodostavat siis tieto asiasta tai ilmiöstä eli ominaisuustieto ja sijaintitieto yhdessä. Tapaamisessa opimme, että paikkatieto ei välttämättä ole sen ihmeellisempää kuin tieto omasta kotiosoitteesta yhdistettynä vaikkapa siihen, kuinka monta henkilöä osoitteessa asuu tai koska talo on rakennettu. Paikkatieto on käytännössä karttojen rakennusainetta, sillä modernissa kartan teossa paikkatieto on sitä sisältöä, mitä kartoilla esitetään.

Kunnat ovat sekä paikkatiedon tuottajia että hyödyntäjiä

Kunnan monet vastuut ja tehtävät kytkeytyvät tiukasti ympäristöön ja tiettyihin sijainteihin. On siis luonnollista, että kunnat tuottavat paikkatietoa omiin ja muiden tarpeisiin. Kiinteistöinsinööri Suvi Uotila kertoi esityksessään Helsingin kaupungin paikkatietotuotannosta: tiedon tuottamista tehdään joko jatkuvasti hankkeiden ja rakentamisen yhteydessä (esim. asemakaavoitus), tai sitten tietyin väliajoin toistuvina tai kertaluonteisina selvityksinä. Esimerkiksi liito-oravien elinpaikkojen inventointi tehdään vuosittain, ja tuloksena on myös tarkkoihin sijainteihin kytketty aineisto niistä alueista, joilla eläin tai jälkiä siitä on havaittu.

Paikkatietoa muodostetaan maastossa tehtävillä mittauksilla, rekisterien ylläpidossa sekä toimistolla tietokoneella aineistoja tarkasteltaessa eri menetelmin. Uudesta rakennuksesta tulee paikkatietoa jo hyvin aikaisessa vaiheessa, ennen kuin varsinaisella rakennuspaikalla on aloitettu edes rakennuksen pohjatyöt. Kun uuden rakennuksen sokkeli valmistuu, saadaan rakennus sijainteineen ja tulevine korkeuksineen vietyä jo osaksi Helsingin kolmiulotteista älykästä kaupunkimallia. Rakennus on siis paikkatietorekistereissä ns. valmis jo kauan ennen sitä hetkeä, kun asukkaat pääsevät muuttamaan sisään.

Avoimena datana julkaiseminen on lähtökohta Helsingin paikkatietoaineistojen käyttöönotossa: kaikki mikä voidaan, julkaistaan avoimena. Tästä on hyötyä suoraan myös aineiston ylläpitäjälle, sillä avoimena datana julkaisu helpottaa ylläpitoa ja parantaa datan laatua.

OpenStreetMap – maailmankartta, jota ylläpitävät vapaaehtoiset

Kuntien lisäksi paikkatietoa tuottavat myös muut julkishallinnon toimijat, kuten Maanmittauslaitos ja ely-keskukset. Julkishallinnon lisäksi paikkatietoa tuotetaan mm. osana yritysten toimintaa sekä jopa vapaaehtoisten voimin. Paikkatietoasiantuntija Markku Huotari (HSL) esitteli osuudessaan OpenStreetMap-maailmankarttaa (OSM) ja sen kaikille avoimia muokkaustapoja.

OpenStreetMap-projekti sai alkunsa vuonna 2004, eli ennen kuin avointa dataa oli laajasti saatavilla. Projekti lähtikin vaatimuksesta pohjakarttojen avoimuuteen ja mahdollisimman laajaan hyödynnettävyyteen. OSM-yhteisön päämäärä on yksinkertainen: kartoittaa ympäröivä maailma mahdollisimman tarkasti ja laajasti vapaaehtoisvoimin ja joukkojen voimaa käyttäen. Kuka tahansa voi muokata OpenStreetMapia, ja se on käyttäjiensä ylläpitämä ja hallitsema. Suomessa karttaa muokkaavia käyttäjiä on tällä hetkellä Huotarin mukaan 50-70 päivittäin.

Nykypäivänä OpenStreetMapia hyödynnetään jopa Helsingin seudun liikenteen karttatuotannossa ja Reittioppaan reitityksissä pääkaupunkiseudun lisäksi myös muissa suomalaisissa kaupungeissa, kuten Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Huotarin mukaan HSL:n toiminnassa OpenStreetMapin etuna muihin kartoitusvaihtoehtoihin on mahdollisuus tehdä muokkauksia nopealla aikataululla ja reagoida esimerkiksi tietöihin sekä muihin liikenteeseen liittyviin väliaikaisiin häiriöihin tuomalla tieto ensin OSM-kartalle, sitten omiin karttoihin.

Tilaisuuden osallistujat nostivat kysymyksissään esiin huolen kartta-aineiston luotettavuudesta: jos kuka vain voi muokata karttaa, miten tiedon paikkansapitävyydestä voidaan varmistua? OSM-yhteisön sisäinen valvonta pitää huolen siitä, että vandalismiksi luokiteltavissa olevia tapauksia sattuu hyvin harvoin. Suuri käyttäjämäärä ja monet silmäparit havaitsemassa mahdollisia virheitä tai ilkivaltaa parantavat datan laatua.

Markku Huotari demonstroi OSM-kartan muokkausta esityksessään. Demo alkaa tallenteen kohdasta 17:30. Videolta näet, kuinka muokkaaja voi lisätä kartalle aluemaisia tai viivamaisia kohteita ja antaa kohteille ominaisuustietoja (esim. osoitteen).

Näillä ohjeilla kuka tahansa voi tehdä kartan

Tilaisuuden huipensi Antti Aholan (Geosprint Oy) kiitetty vajaan tunnin kestänyt kartanteko-opetus, jossa osallistujat pääsivät itse tekemään interaktiivisen selaimessa toimivan kartan. Kartan tekemisessä hyödynnettiin maksuttomasti selaimen kautta saatavilla olevaa ArcGIS Online -työkalua. Ahola oli etukäteen suunnitellut kartan sisällön: tarkoituksena oli tarkastella myynnissä olevien asuntojen sijaintia sekä niiden lähiympäristöä erilaisten avoimien paikkatietoaineistojen avulla.

Kartalle tuotiin seuraavat aineistot:

• Tieto asuntojen sijainneista pisteinä CSV-tiedostosta
  (Aholan kokoama)
• Helsingin meluvyöhykkeet
  WMS-paikkatietorajapinnasta
• Pyöräilyväyliä esittävä Baanaverkko-tiedosto (Shapefile)

Kartan teko ArcGIS Online -työkalun avulla aloitetaan avaamalla työkalun karttanäkymä tästä linkistä. Oikeasta yläkulmasta löydät painikkeen “Muokkaa karttaa”. Paina sitä. Nyt olet kartanmuokkaustilassa ja voit lisätä karttanäkymään sisältöä eri lähteistä vasemman reunan “Lisää”-painikkeen avulla. Katso lisää ohjeita Antti Aholan esityksen tallenteesta alta!

Antti Aholan ohjeilla kartan teko onnistuu varmasti. Kartan tekeminen aloitetaan videon kohdassa 17:10.