Palvelukartta julkaistiin Helsingin kaupungin verkkopalveluna joulukuussa 2008. Palvelukarttaan tiedot saadaan laajasta tietovarastosta, toimipisterekisteristä, joka sisälsi aluksi Helsingin toimipisteiden perustiedot kuten yhteystiedot, niiden tuottamat palvelut sekä viimeisimpänä toimipisteen esteettömyystiedot.

Helsingin toimipistetietojen lisäksi palvelukartalta löytyvät nyt Espoon, Vantaan ja Kauniaisten tiedot sekä osa HUSin palveluista. Koko pääkaupunkiseudun kattava palvelukartta on tietosisältöjen osalta pääosin valmis 9.6.2011. Olen toiminut hankkeen projektipäällikkönä sen alusta asti, ja voi sanoa, että olen päässyt mukaan varsinaiseen seikkailuun!

Pikaesittelynä voin kertoa, että palvelukartalta löytyvät nykyisin yllä olevien kuntien tuottamien tietojen lisäksi myös valtion julkisia palveluja sekä liikenneyhteydet toimipisteisiin. Nämä saadaan suoraan valtion Suomi.fi-portaalista sekä HSL:n reittioppaasta. Palveluita voi hakea joko ennakoivalla sanahaulla, osoitteen mukaan tai palvelupuusta valitsemalla. Jokaisesta toimipisteestä löytyvät sen tarkemmat tiedot kuten yhteystiedot, kotisivut, ajankohtaiset asiat, lähellä olevat pysäkit ja liikenneyhteydet sekä esteettömyystiedot, jotka tuotetaan Helsingin toimipisteistä yhtenäisin kriteerein. Helsingin osalta kartalla voi myös tarkastella monenlaisia väestötietoja (ikä, kielisyys, asuntojen keskikoko) tai selailla toimipisteisiin annettuja palautteita tai tapahtumia sekä matkailun tuottamia nähtävyyksiä.

No, tämä yleisesittelystä – tutustu palveluun itse osoitteessa hel.fi/palvelukartta.

Avoimen rajapinnan kehityspolku

Mutta miksi palvelukartan yhteydessä puhutaan nykyisin avoimista rajapinnoista ja datasta? Ehkäpä nälkä kasvaa syödessä: kun peruspalvelu oli pystytetty, alkoivat sen lähes loputtomat kehittämismahdollisuudet näkyä.

Kun palvelukartta julkaistiin, saimme melkein heti palautetta, että miksi Helsinki tuottaa karttapalvelua, josta ei voi viedä tietoja esimerkiksi GoogleMapsiin yhdistettäväksi muihin tietoihin. Niinpä julkaisimme pikaisesti Google-yhteensopivan KML-rajapinnan ja ajattelin että hyvä, nyt asia on hoidettu. Vaan ei, seuraavaksi kysyttiin että miksi palvelukartta sisältää vain Helsingin palvelut.  Luullaanko että pääkaupunkiseudulla pelkästään Helsingin tiedot riittävät?

Tästä seurasi yhteydenotot Vantaalle, Espooseen ja Kauniaisiin. Alkoi hyvä, innokas yhteistyö ja mietintä siitä, miten pääkaupunkiseudun yhteinen palvelukartta olisi hyvä toteuttaa. Tositoimiin päästiin syksyllä 2010, ja myös HUS tuli yhteistyöhön mukaan. Valtava määrä tiedon luokittelua ja harmonisointia oli Helsingissä jo tehty, ja nyt työtä tuli tehtäväksi rutkasti lisää. Pohdimme mm. miten määritellä oikeat palvelusanat ja miten toteuttaa haut käyttäjäystävällisesti niin, että tieto löytyy ymmärrettävästi?  Virkamiesten käyttämä ”organisaatioslangi” ei välttämättä aukea kuntalaisille…

Vuoden 2011 alussa valmistui palvelukartan WebService-rajapinta, joka mahdollistaa tiedon siirron laajemmin kuin KML:n avulla. Pian kävi ilmi, että tämäkään ei riitä, vaan lisäksi täytyy rakentaa kevyempi REST-rajapinta, jonka avulla sovellusnikkarit voivat helposti siirtää tietoa avoimen datan merkeissä. REST-rajapinnan kehittämisessä tehtiin innovatiivista yhteistyötä Aalto-yliopiston, VTT:n ja Affecton kanssa. Toteutettujen rajapintojen avulla kuka tahansa voi nyt hyödyntää palvelukartan tietoja.

Tiedoista uusia sovelluksia

Nyt onkin mielenkiintoista nähdä minkälaisia sovelluksia ja sähköisiä palveluita kehitetään rajapintamme kautta saadun datan avulla (nyt esimerkiksi on  toteutettu tassa.fi ja m.hubi.fi). Miten julkishallinto hyötyy siitä, että sen dataa avataan ja jaetaan vapaasti? Julkishallinto ei aina kovin ketterästi ehdi kehityksen kärkeen, ja siksi onkin tärkeää olla mukana ajankohtaisissa keskusteluissa rajapintojen ja datan avaamiseksi – ja myös toteuttamassa konkreettisia ratkaisuja. Tavoitteena on, että julkishallinnon tuottama luotettava ja ajantasainen tieto on mahdollisimman saavutettavassa muodossa, ja että tiedostamme tuotetaan kaikkia hyödyntäviä, vapaasti saatavia sovelluksia.

Pallo onkin seuraavaksi sovelluskehittäjillä. Toivomme, että esimerkiksi palvelujen saavutettavuus paranee kun tiedot löytyvät useista eri tahojen ylläpitämistä palveluista. Toivon, että kerrotte minulle ideoistanne ja toteutuksistanne, joissa käytetään palvelukartan tietoja hyväksi, sillä muuten on vaikea tietää mihin suuntaan palvelukarttaa pitäisi kehittää.

Lopuksi totean, että jos haluaa työelämäänsä vaihtelua, haasteita, mahtavia yhteistyökumppaneita, palautetta ja kutkuttavan tunteen siitä, että mitäköhän seuraavaksi tapahtuu, kannattaa lähteä rakentamaan toimipisterekisteriä ja sen päälle palvelukarttaa!

Lisätietoja pääkaupunkiseudun Palvelukartan REST-rajapinnasta löytyy HRI:n sivuilta osoitteesta https://hri.fi/data/fi/dataset/paakaupunkiseudun-palvelukartan-rest-rajapinta

Teksti: Mirjam Heikkinen