Kuntalaisten 10 000 palvelupistettä yhdessä tietokannassa

Pääkaupunkiseudun toimipisterekisterissä on tiedot kaikista pääkaupunkiseudun julkisista palveluista, puistojen patsaista pullonkeräyspisteisiin, verovirastoista koirapuistoihin. Lähes 10 000 julkisen palvelun toimipisteen tiedot kerätään kymmenistä virastoista Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa ja useista muista ulkoisista tietolähteistä. Vuonna 2011 rekisterin luokiteltu tieto avattiin julkisen rajapinnan kautta kaikkien halukkaiden käyttöön.

Palvelukartan REST-rajapinta

HRI:n sivuilta löytyvän Palvelukartan REST-rajapinnan kautta kuka tahansa voi kysellä ja käyttää pääkaupunkiseudun toimipisterekisterin tietoja omissa verkkosovelluksissa. Rekisterin tietoja voi kysellä joko JSON- tai XML-muodossa.

Rajapinnan julkaisu: 9.6.2011, paremmilla hakuominaisuuksilla varustettu 2-versio julki maaliskuussa 2012.
Toteuttaja: Affecto Finland Oy

Odotukset hankkeelle

”Että edes joku käyttäisi. Toivoin myös palautetta, joka auttaisi kehittämään palvelukarttaa eteenpäin.”

Kustannukset

”REST-rajapinnan avaaminen 20 000 euroa, koko toimipisterekisterin tietojärjestelmä noin 2 miljoonaa euroa.”

Mitä tapahtui, kun data avattiin

Avoimen REST-rajapinnan kautta tehtiin keväällä 2012 noin 300 000 tietokantahakua kuukaudessa, saman verran kuin palvelukartan oman www-palvelun kautta. ”Olen tyytyväinen lukuihin, mutta olisi vain kiva tietää, keitä käyttäjät ovat.”

Vinkit perässä tuleville

1. ”Lähde rohkeasti liikkeelle datan avaamisessa. Vaikka tieto ei olisikaan täydellistä, joku sitä varmasti kaipaa.”
2. ”Ota yhteyttä Helsinki Region Infosharen asiantuntijoihin, he neuvovat käytännön asioissa.”
3. ”Älä yritä tehdä kaikkea kerralla. Excel-tiedostoilla pääsee hyvin alkuun. HRI:n verkkopalvelu on hyvä paikka julkaista dataa. Myöhemmin voi miettiä, pitäisikö julkaisu automatisoida.”

Projektin vetäjä

Mirjam Heikkinen

Projektipäällikkö, Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus, Tietotekniikkaosasto, Kehitysyksikkö
Entisiä toimia: Päiväkodin johtaja, päivähoidon tilastosuunnittelija.

Milloin kuulit ensi kertaa avoimesta datasta?

”Aalto-yliopiston seminaarissa 2008. En ymmärtänyt aluksi asiasta yhtään mitään.”

Suosikkipalvelu, joka hyödyntää avointa dataa?

”Verokuitti. Vielä kun siihen saisi kunnan rahavirrat.”

Miksi datan avaaminen on tärkeää?

”Ei kaupunki pysty toteuttamaan sellaisia ideoita, joita nuorilla sovelluskehittäjillä on. Ja on hienoa, että tavallisen kaupungin työntekijän, joka työskentelee sairaalassa tai päiväkodissa, työ tulee näkyväksi palvelukartan avoimen datan kautta. Kaupunkia syytellään aina läpinäkymättömyydestä ja tiedon panttauksesta, mutta suurin osa 40 000 ihmisestä tekee mahtavaa työtä kasvokkain kuntalaisten kanssa.”

Missä dataa käytetään?

Hätäopas

Mobiilisovellus, jolla voi etsiä lähimmän lääkärin/terveysaseman, apteekin tai julkisen vessan. Se paikantaa käyttäjän (tai vaihtoehtoisesti voi syöttää osoitteen), ja näyttää tämän jälkeen kartalla lähimmät palvelupisteet sekä niiden yhteystiedot.

HelMet Viivakoodinlukija

Android-sovellus, jonka viivakoodinlukijalla selvität nopeasti kirjan viivakoodista lähimmän kirjaston, josta kirja on lainattavissa. Sovellus käyttää HelMet-kirjastojen ja pääkaupunkiseudun palvelukartan avointa sijaintitietoa.

Helsingin sosiaaliviraston www-palvelu

Avointa REST-rajapintaa käyttää myös tiedon tuottajat itse. Esimerkiksi Helsingin sosiaalivirasto hakee rajapinnan kautta ajantasaiset toimipistetiedot omien päiväkotiensa verkkosivuille.

Näin data avattiin

Johdon tietokannasta tulikin kuntalaisten avointa dataa

Toimivien tietojärjestelmien teko vaatii sinnikkyyttä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto halusi vuonna 2007 koota tiedot kaikista toimipisteistään yhteen tietokantaan – johdon raportoinnin sujuvuutta silmälläpitäen. ”Hanke ei herättänyt mitään mielenkiintoa”, muistelee projektipäälliköksi nimetty Mirjam Heikkinen.

Heikkinen kuitenkin innostui. Jo vastavalmistuneena lastentarhanopettajana hän oli ymmärtänyt tiedon voiman. ”Kun ihmisille yritetään rakentaa hyvää päivähoitoa, tarvitaan paljon tietoa ympäristöstä: mikä on ikärakenne, millaiset liikenneyhteydet, mistä lapset tulevat?” Aikana ennen googlea ei tietoa vain ollut tarjolla.

Toimipisterekisterin suurin haaste oli saada ajantasaiset tiedot tietokantaan. Heikkinen keksi, että tuloksia pitää pystyä demonstroimaan heti. Yhteistyökumppanien SITO:n ja Affecton kanssa rakennettiin karttapalvelu, joka näytti tietokantaan viedyt tiedot heti kartalla. ”Kun menin seuraavaan paikkaan, näytin, että nämä palvelut näkyvät jo kartalla, mutta teidän palvelut näyttävät vielä puuttuvan.”

Kaupungin keskushallinnossa oli samanlaisia tarpeita, joten he innostuivat Heikkisen vetämästä sosiaaliviraston hankkeesta. Palvelukartta voisi palvella kaupungin johdon lisäksi myös kuntalaisia netissä. ”Kaupungin paikkatietoihmisetkin kannustivat meitä.” Projekti päätettiin laajentaa kaikki kaupungin palvelut sisältäväksi. ”Palvelukartta syntyi näin isona kuntalaispalveluna vahingossa. Oli tarkoitus luoda iso tietokanta. Nyt se tietokanta on operatiivisessa käytössä.”

Kaupunginjohtajat innostuivat

Helsingin palvelukartan webbikäyttäjät eivät kunnioittaneet kuntarajoja, vaan ihmettelivät, miksi Espoo ja Vantaa loistivat poissaolollaan. Heikkinen esitteli hanketta kaupunginjohtajien kokouksessa maaliskuussa 2010 ja sai vihreää valoa. Kesällä 2011 palvelussa olivat mukana myös Espoo, Vantaa ja Kauniainen.

Myös Aalto-yliopiston linkitetyn datan tutkijat kiinnostuivat hyvin luokitellusta kuntapalveludatasta. He tiedustelivat, voisiko dataa saada käyttöönsä. ”Annoin heille juuri valmistuneen Web service -rajapinnan ja ajattelin, että homma on hoidettu. Heidän kehuessa rajapintaa luin rivien välistä, että sovelluskehittäjä ei tee tällä yhtään mitään”, Heikkinen muistelee.

Samaan aikaan Helsinki Region Infoshare -hanketta käynnistettiin, ja kaupungin tietohallinto oli innostunut kokeilemaan datan avaamista. ”Aalto-yliopiston Osma Suominen ehdotti ketterää REST-rajapintaa.” Ensimmäinen versio syntyi lähes talkoilla, VTT ja Affecto rakensivat, Aalto testasi. ”Kukaan ei tiennyt, olisiko joku kiinnostunut ja käyttäisikö joku sitä.”

Datan avaamisesta pitää olla hyötyä

Yllättävän moni käyttää: maaliskuussa 2012 REST-rajapinnan kautta tehtiin yli 300 000 hakua toimipisterekisteristä. Jo tietoliikenteen määrä osoittaa, että palvelukartan tiedolle on tarvetta. ”Työ ei ole ollut turhaa. Jokainen kaipaa sellaista palautetta, että tuottamani tieto on tärkeää.”

Käyttäjien lisäksi myös tiedon tuottajan pitää hyötyä datan avaamisesta. ”Virastojen pitää hyötyä tiedon jakamisesta. Minäkään en olisi näin tyytyväinen, ellen olisi hyötynyt.” Mirjam Heikkiselle suurin hyöty on ollut lisääntynyt palaute. Virheet löydetään nopeasti, ja tietokannan laatu paranee. ”Tänään tuli tieto, ettei koiraveroa löydy palvelusta, kun kaupunkilaisen koira oli kuollut. Lisäsin koiravero-hakusanan saman tien.”

Toimipisterekisteriin tulee tietoa kymmenistä eri lähteistä. Heikkisen tavoite on, että kaikki tiedon tuottajat hyötyvät siitä, että he ylläpitävät tietojaan. Pienille virastoille se on yhä käsityötä järjestelmään varta vasten rakennetun ylläpitokäyttöliittymän avulla. ”He saavat tiedot järjestelmästä ulos esimerkiksi Excel- tai MapInfo-formaatissa omiin tarkoituksiinsa.” Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitos on nähnyt paljon vaivaa tuodakseen kaikki tiedot palvelukartalle. Nyt he käyttävät tietoja osana omia palvelujaan.

Monille virastoille suuri este datavarantojen avaamiselle näyttää olevan, ettei olla varmoja datan virheettömyydestä. Mirjam Heikkisen mielestä pelko on turha. Kun käyttäjiä on paljon, myös virheet löytyvät nopeasti. ”Ei täydellistä dataa olekaan. Tai sitten se on vanhentunutta.”