Pääkaupunkiseudun paikkatiedot vapaasti käytettävissäsi!

Opaskartta, rakennustiedot, liikenneväylät, melualueet, maanpeiteaineistot, väestötietoruudukko, oppilaaksiottoalueet ja paljon muuta! Tiesitkö, että nämä ja monet muut pääkaupunkiseudun paikkatietoaineistot ovat saatavilla avoimena datana eli vapaasti hyödynnettävissäsi? Avaamisen myötä meille kaikille on avautunut mahdollisuus hyödyntää aineistoja vapaasti omissa käyttötarkoituksissamme – käyttöesimerkkejä löytyy runsaasti.

Toukokuun Helsinki Loves Developers -kehittäjätapaamisessa oli esillä laaja katsaus pääkaupunkiseudun avoimiin paikkatietoaineistoihin. HRI:ssa paikkatietoaineistot ovat kautta aikain olleet ladatuimpia ja myös toivotuimpia aineistoja. Myös paikkatietoasiantuntijat Ville Jussila Helsingistä, Mirja Metsälä Espoosta sekä Arsi Juote Vantaalta ovat panneet merkille palvelujensa kasvaneet kävijämäärät.

Paikkatietoaineistoja avattu jo paljon

Pääkaupunkiseudusta on tarjolla rutkasti avoimia paikkatietoaineistoja. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkimittausorganisaatiot ovat avanneet paikkatietojaan pääosin omien WMS- ja WFS-rajapintojensa kautta, mutta myös tiedostojakeluna. Lisäksi HSY ja HSL ovat avanneet koko pääkaupunkiseudun kattavia paikkatietoaineistoja.

Oheiseen taulukkoon on koottu kaupunkien WMS- ja WFS-rajapintojen osoitteet. Kaikki pääkaupunkiseudun avoimet paikkatietoaineistot metatietoineen ja rajapintalinkkeineen löytyvät myös HRI:n datakatalogista.

  WMS WFS Avoimen datan sivusto Karttapalvelu
Helsinki kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wms kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs kartta.hel.fi/avoindata kartta.hel.fi
Espoo kartat.espoo.fi/teklaogcweb/wms.ashx kartat.espoo.fi/teklaogcweb/wfs.ashx kartat.espoo.fi/avoindata kartat.espoo.fi
Vantaa gis.vantaa.fi/geoserver/wfs gis.vantaa.fi/geoserver/wms gis.vantaa.fi/rajapinnat kartta.vantaa.fi
HSY kartta.hsy.fi/geoserver/wms kartta.hsy.fi/geoserver/wfs hsy.fi/avoindata kartta.hsy.fi
HSL suunnitteilla suunnitteilla hsl.fi/avoindata data-hslhrt.opendata.arcgis.com

WMS- ja WFS-rajapintojen lisäksi kaupunkien avoimia paikkatietoaineistoja saa käyttöönsä tiedostoina joko HRI:n tai kaupungin oman, paikkatietoihin keskittyneen avoimen datan sivuston kautta. Kaupunkien karttapalveluissa on helppoa esikatsella aineistoja. Monet aineistoista saa myös ladattua itselleen karttapalvelun kautta.

Yksi suosituimpia paikkatietoaineistoja on koko pääkaupunkiseudun kattava toimipisterekisteri ja sen päälle rakennettu palvelukartta. Palvelukartan REST-rajapinnasta saa haettua tietoa niin päivähoidosta ja puistoista kuin myös matonpesulaitureista ja sähköautojen latauspisteistä.


Helsingin WMS- ja WFS-rajapintojen kautta on saatavilla jo monia kaupungin keskeisiä paikkatietoaineistoja.

 

Espoon WMS- ja WFS-rajapintojen kautta saa käyttöön mm. Espoon ja Kauniaisten opaskartan ja ortokuvia sekä Espoon ajantasa-asemakaavan, rakennukset ja yleisten alueiden rekisterin. GIS-alkuiset tasot saa helpoiten auki QGIS- ja MapInfo-ohjelmistoilla.

 

Vantaan kaupungin hallitsemat tilat energiankulutustietoineen on mielenkiintoinen data-avaus viime syksyltä. Sen lisäksi Vantaa on avannut mm. ortokuvia, pohjakarttoja, kaavoitusta sekä 3D-rakennukset teksturoiduilla pinnoilla.

 

HSY:n karttapalvelun kautta saa ladattua käyttöönsä kuvan maanpeiteaineistot, joita käytetään esim. hulevesikartoituksiin. Lisäksi palvelusta saa ladattua mm. aluejakoja, ilmanlaatu- ja saavutettavuustietoja sekä ilmastoon ja energiaan liittyviä aineistoja, kuten rakennusten aurinkosähköpotentiaalin. Maanpeiteaineiston lisäksi HSY:n ladatuimpia aineistoja ovat väestö– ja rakennustietoruudukot sekä rakennusmaavaranto.

 


HSL:llä on jo pitkät perinteet datan avaamisessa. Suositun Reittioppaan rajapinnan lisäksi HSL tarjoaa julkiseen liikenteeseen liittyvää tietoa mm. ArcGis-, Liityntäpysäköinti– ja Louhin-palveluissaan.

Paikkatieto taipuu moneen

Helsinki 3D -visualisoinnissaan Antti Ahola on yhdistänyt Helsingin tuoreen 3D-mallin, vuoden 1943 ilmakuvan Helsingistä sekä tiedon helsinkiläisrakennuksien rakennusvuosista. Hämmentävää kyllä, visualisointia varten ei ole kirjoitettu riviäkään koodia.

Suuressa osassa HRI:n sovellusgalleriassa olevista sovellusesimerkeissä on hyödynnetty jollain tapaa paikkatietoa. Kehittäjätapaamisessa töitään esitteli kaksi kehittäjää, paikkatietotaikuri Antti Ahola ja Twitterissä paikkatietovisualisoinneillaan yleisöä ihastuttava Topi Tjukanov.

Antti Aholalle paikkatiedot ovat sekä työ että harrastus. Paikkatieto-opas-blogisaan Ahola esittelee lukuisia harrastetöitään ja kertoo, miten ne on tehty. Bisnespuolesta Ahola – kuten monet muutkaan avoimella datalla bisnestä tekevät – ei halua kertoa sen enempää kuin että datalle on käyttöä. Aholan suosikkityökaluja ovat ArcGIS Online sekä QGIS, koodaaminen hoituu Pythonilla.

Topi Tjukanov tunnetaan mm. hänen Twitterissä jakamistaan kiehtovista paikkatietovisualisoinneistaan. Vastaavanlaisia visualisointeja löytyy myös hänen kotisivuiltaan. Tjukanovilla on kuusi pointtia datanavaajille:

  1. Laajempi tarjonta formaateista sekä tavoista avata dataa. Jos avaa dataa esimerkiksi shape-muodossa, niin saa shp-käyttäjät käyttämään dataa. Suurempi osa kehittäjistä käyttää esim. JSON:ia mieluummin kuin WMS:ää/WFS:ää.
  2. Metadata ja dokumentaatio kuntoon!
  3. Datan tulee olla ajan tasalla, ylläpidossa ja aina saatavissa.
  4. Ajattele, kuinka käyttäjät voisivat parantaa tai rikastaa dataasi.
  5. Tekoälyn ja koneoppimisen näkökulmista on tarvetta suuremmille datamäärille ja dataseteille.
  6. Ole realistinen odotustesi kanssa.
Topi Tjukanovin tekemä visualisointi pääkaupunkiseudun rakennusten keski-iästä. Data vaati siivoamista ja yhtenäistämistä ennen kuin se oli käyttökelpoista. Nyt siivottu data on vain Tjukanovin koneella. Hän toivoo kanavaa, jonka kautta niin palautetta datasta kuin myös parannetun datasetin voisi välittää takaisin datan omistajalle.

Konkreettisten sovellusesimerkkien innoittamana keskustelu rönsyili tulevaisuuden puolelle. Miten datalla, ja erityisesti paikkatietodatalla, saataisiin ennakoitua tulevaa? Onko se mahdollista – ja kuinka vaikeaa se olisi? Onko jo olemassa sopivia algoritmeja? Miten esimerkiksi muuttuvia liikeneolosuhteita pystyttäisiin mallintamaan? Todettiin, että laadukasta dataa tulisi olla pohjalla todella paljon tai ilmiön pitäisi olla todella yksinkertainen. Esimerkiksi rekursiiviset hermoverkot voisi olla mielenkiintoinen spatiaalisten aikasarjojen tutkimisessa käytettävä väline. Työkalut ja koneiden laskentatehot kehittyvät koko ajan; parhaimmillaan taannoin viikkojen työn saa nykyään tehtyä päivässäkin.

Toiveita datasta ja jakelukanavasta…

Vaikka paikkatietodataa on jo runsaasti saatavilla, esitettiin iltapäivän aikana vielä useita datatoiveita. Käyttöä olisi niin työpaikkojen lukumäärille, jalankulkija- ja pyöräilijämäärille, kaupunkipyörillä ajetuille reiteille – toki anonymisoituina – kuin myös Forum Viriumin IoT-kokeiluissa kertyvälle datalle, kuten tiedolle Korkeasaaren kilpikonnan aktiivisuudesta.

Joitain osallistujia mietitytti aineistojen palvelutasolupaus – erityisesti jos hyödyntää dataa kaupalliseen palveluun, on oltava varma, että data on ajantasaista ja pysyvässä ylläpidossa. Helsingin osalta on mahdollista tehdä aineistosopimus, kertoo Ville Jussila. Sopimuksen myötä Helsingin kaupunkimittaus saa datan hyödyntäjän yhteystiedot ja voi tällöin helposti tiedottaa hänelle muutoksista.

Mielenkiintoinen kysymys oli myös se, voisiko kaupungin ulkopuolinen datan hyödyntäjä lähettää muokkaamansa avoimen datasetin takaisin kaupungille ja kaupungin kanavien kautta jaettavaksi. Esimerkiksi kysymyksen esittäjä oli tehnyt pistepilvestä rasterikartan ja halusi antaa sen vapaaseen käyttöön. Tätä, kuten myös mahdollisten virheiden korjaamista tai aineistojen täydentämistä mahdollisimman sujuvasti, on pohdittu HRI:ssa aiemminkin. Kaupungeilla ei ole vielä kanavaa jakaa ulkopuolisten tahojen muokkaamia aineistoja, mutta prosessien sopimista sekä palvelun perustamista voidaan harkita.

…sekä jakeluformaateista

Kaupunkien paikkatietoasiantuntijat toivovat käyttäjiltä palautetta niin datasta kuin sen jakelutavoista. Jakeluformaateista käytiinkin iltapäivän aikana paljon keskustelua. Nyt valtaosa kaupunkien paikkatiedoista on saatavilla WMS- ja WFS-rajapintojen kautta. Onko se käyttäjän kannalta paras tapa? Kaivattaisiinko sen oheen muita muotoja?

Yllättäen WMS ja WFS ovat osalle paikkatietoasiantuntijoistakin tuntemattomampia. Niiden sijaan datan hyödyntäjät toivoivat JSON:ia sekä GeoJSON:ia – ne kun ovat tuttuja myös niille koodareille, jotka eivät ole syvällisesti perehtyneitä paikkatietoon. HSL:n aineistoja on jo avattukin GeoJSON-muodossa.

Rajapintojen käytettävyyttä ja eri formaatteja tärkeämmiksi asioiksi nousivat kuitenkin datan saatavuus ja löydettävyys. Pääkaupunkiseudun paikkatietorajapinnat ovat olleet aina käytettävissä, mistä kehittäjät antoivat positiivista palautetta. Vaikka eri formaateissa olevan datan koostamiseen palaakin aikaa, painottaa Topi Tjukanov silti erityisesti datan löydettävyyttä.

Meille HRI:hin on tullut useampaan otteeseen palautetta, että rajapintoja ei osata käyttää tai data halutaan jossain muussa muodossa. Tähän palautteeseen olemme vastanneet lisäämällä WMS- ja WFS-rajapintojen kautta tarjolla oleviin aineistoihin latauslinkkejä CSV- ja JPEG-muodoissa. Lisäksi aineistoihin on lisätty esikatselunäkymiä. Työ on vielä kesken, tavoitteena on saada se kesään mennessä valmiiksi. Helsingin kaupunkimittaus on laatinut ohjeistuksen WMS- ja WFS-rajapintojen käyttöönoton helpottamiseksi.