Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksesta käsin ohjataan liikennevaloja aina Mäntsälään asti. HRI-tiimi vieraili hermokeskuksessa etsimässä avattavia datavarantoja.

Pasilan virastokolossin kellarissa, monien lukittujen ovien takana, kaksi konstaapelia istuu monitoririvistön äärellä. Ennen iltaruuhkan alkua on vielä rauhallista.

”Pääosan ajasta pääkaupunkiseudun lähes 700 valoristeystä toimivat täysin automaattisesti, ennalta ohjelmoidun automatiikan mukaisesti”, kertoo liikenneinsinööri Susanna Vehmainen.

Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksessa liikenteen sujumista valvovat yhdessä Liikenneviraston, poliisin, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä joukkoliikenneoperaattori HSL:n päivystäjät. Jos liikenne häiriintyy, puuttuu valvomo peliin.

”Esimerkiksi talvisaikaan huonoissa kelioloissa aamuruuhka jatkuu usein pidempään kuin hyvällä säällä”, Susanna Vehmainen kertoo.

Tällöin päivystäjä jatkaa aamuruuhkaohjelman päällä oloa valvomosta käsin. Liikennevalot siirtyvät päiväohjelmaan vasta kun ruuhka on purkautunut.

Liikenteenvalvontakeskuksessa istutaan valtavien datavirtojen äärellä. Valvomosta voi seurata tuhansien liikennevalo-opasteiden tilaa reaaliajassa. Moni avoimen tiedon aktiivi on pohtinut, voisiko sen saada avoimeen käyttöön.

”Kukaan ei ole pyytänyt meiltä datan avaamista”, Vehmanen kertoo.

Asiaa on kuitenkin jo pohdittu. Ensimmäinen kokeilu on julkaisua vaille valmis. Vehmainen esittelee yhdellä valvomon työasemista liikennevalojen sijaintitietoja. Helsingin seudun kuntien kaikkien liikennevalojen koordinaatit on tallennettu yhteen KML-tiedostoon, joka näyttää valoristeysten sijainnin Google Earth-ohjelmassa.

Yli 30:n pääkaupunkiseudun liikennekameran kuvavirtakin olisi helppo saattaa julkiseen internetiin.

”Tätä on toivottu, mutta asiasta ei ole vielä tehty päätöksiä”, Vehmainen kertoo.

Liikenteenhallintakeskus hyödyntää itsekin avoimia webbikameroita. Yksi monitoreista näyttää Helsingin Sataman webcam-kuvaa. Kun Länsisatamastaan saapuu matkustaja-alus, purkaa päivystäjä autojonot manuaalisesti käynnistämällä erityisen satamanpurkuohjelman.

Avoimista rajapinnoista hyötyy itsekin

Liikenteenhallintakeskuksessa olisi myös omaa tarvetta avoimille datarajapinnoille. Syy monitorien paljouteen selviää konstaapeleilta. Pelkästään Helsingillä on käytössä kolmen eri toimittajan liikennevalojen keskusohjausjärjestelmät. Vantaalla ja Espoossa on vielä omat järjestelmänsä. Kaikille ohjausjärjestelmille on omat monitorinsa, ja manuaaliset ohjauskomennot pitää antaa kullekin järjestelmälle erikseen. Softaa on joka vuosikymmeneltä, musta-vihreästä DOS-monitorista aina keskustan valoja ohjaavaan modernimpaan OmniVue-järjestelmään.

Susanna Vehmainen kertoo, että Ruotsissa ollaan rakentamassa avointa rajapintaa, jolla eri toimittajien risteysohjauskojeita voitaisiin hallita yhdellä järjestelmällä. Suomessakin ollaan menossa samaan suuntaan.

”Avoin rajapinta olisi aika hyvä juttu meillekin”, Vehmainen toteaa.

Nyt päivystävien poliisien pitää olla melkoisia tietokonevelhoja, sillä kaikki viisi eri tietojärjestelmää pitää osata hallita häiriötilanteissa.

HRI:n projektipäällikkö Tanja Lahti ja suunnittelija Hami Kekkonen nyökkäilevät tyytyväisenä, kun Vehmainen lupaa liikennevalojen sijaintidatan ensi tilassa HRI:n datakatalogiin. Vehmainen näyttää vielä, mitä kaikkea tietoa valvomossa on tarjolla. Päätteeltä voi tutkia tuhansien liikennevalo-opastimien reaaliaikaista tilaa. Oikeilla komennoilla saa selville, mikä valo palaa, tai lähestyykö risteystä bussi tai ratikka, jolle automatiikka järjestää vihreän valon mahdollisimman pian.

Tämäkin tieto olisi mahdollista jakaa avoimena datana, mutta viisi eri tietojärjestelmää tekee hommasta teknisesti haastavan. Liikenteenhallintakeskuksen ensimmäinen datajulkaisu ei kuitenkaan taida jäädä viimeiseksi.

Liikenteenohjauskeskuksen ensimmäinen datajulkaisu, Helsingin, Espoon ja Vantaan liikennevaloristeysten sijainti on nyt saatavilla osoitteessa: https://hri.fi/data/fi/dataset/helsingin-espoon-ja-vantaan-liikennevaloristeykset