Helsingin kaupunki tarjoaa kaupunkilaisille paljon erilaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa. Millaista kaikkea dataa vuorovaikutuksesta kertyy ja miten sitä voisi analysoida ja hyödyntää? Tähän saatiin kattava annos tietoa ja esimerkkejä HRI:n järjestämässä Dataa osallisuudesta -tapahtumassa marraskuun 2023 puolivälissä.

Tilaisuuden aihepiiriin johdatteli vuorovaikutusasiantuntija Jarkko Laaksonen Helsingin kaupunginkansliasta.

”Kaupungin asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan. Osallisuuden saralla onkin otettu kaupungissa isoja askelia, osallisuus on edistynyt”, Laaksonen totesi.

Helsingissä osallistaminen koskee myös budjetointia: Lokakuun alussa Helsinki käynnisti kolmatta kertaa kansainvälisestikin ainutlaatuisen osallistavan budjetoinnin OmaStadin, jossa kaupunkilaiset saavat päättää, mihin käytetään 8,8 miljoonaa euroa rahaa. Lokakuussa jätettiin yli 1 600 ehdotusta, joiden joukosta äänestetään toteutettavat ideat ensi keväänä.

Avoin data auttaa seuraamaan OmaStadin alueellisia eroja

OmaStadin aiemmista äänestyksistä löytyy avointa dataa HRI-palvelusta, ja siitä tapahtumassa kertoi tutkija Jenni Erjansola Helsingin kaupunkitietopalveluista. Dataa on nimenomaan OmaStadin äänestysvaiheesta. Datan avulla kaupunki haluaa seurata mm. OmaStadin äänestysaktiivisuutta ja alueellisia eroja äänestämisessä. Avoimesta datasta ei voi päätellä äänestäjän tietoja.

OmaStadin äänestystulokset ovat HRI:ssä kolmessa osassa: ehdotukset suurpiirin, aihepiirin ja äänimäärän mukaan, äänestäjät asuinalueen, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, äänestäjät ja äänioikeutetut postinumeron mukaan.

Talvikunnossapitoa koskevan kyselyn avulla arvioidaan kunnossapidon laatua

OmaStadia käsitelleen esityksen jälkeen vuorossa oli laatuvastaava Sari Yli-Säntti kaupunkiympäristön toimialalta. Yli-Säntti esitteli vuoden 2023 talvihoidon käyttäjätyytyväisyyskyselyä. Kysely on toteutettu vuodesta 2019 alkaen, ja tällä kertaa kyselytulokset jaettiin avoimena datana. Aineistosta on poistettu sanalliset vastaukset ja vastaajien taustatiedot.

Karttapohjaista kyselyä hyödynnetään talvikunnossapidon laadun arviointiin. Tuloksia voidaan hyödyntää myös kaupungin päätöksenteossa. Vuoden 2023 kyselyyn saatiin 1 661 vastausta, ja karttamerkintöjä vastaukset sisälsivät yhteensä 7 650 kappaletta.

”Jos on ollut kovaluminen talvi, vastauksia tulee enemmän, vähänlumisena talvena vähemmän”, Yli-Säntti totesi.

Julkaistujen palautteiden määrää pyritään lisäämään

Helsinki uudisti hiljattain kaupungin palautejärjestelmän. Palautejärjestelmä on koko kaupungin yhteinen kanava palautteiden, kysymysten ja vikailmoitusten vastaanottamiseen. Palautepalvelun uudistamisesta vastaava projektipäällikkö Marjatta Peltonen kertoi työn alla olevasta avoimesta palauterajapinnasta. Uudistunut, Open311-standardia noudattava rajapinta on tarkoitus julkaista vuonna 2024.

”Rajapinnan kautta voi kirjoittaa ja lukea palautteita. Lukea voi vain julkaistujen palautteiden dataa eli julkaistuja, julkaisuluvallisia palautteita, ei henkilötietoja ja vastauksia. Tavoitteena on lisätä julkaistavien palautteiden määrää”, Peltonen kuvaili.

Open311-rajapinta on standardisoitu järjestelmä paikkatietopohjaisten tikettien käsittelyyn. Nimi 311 tulee siitä, että Yhdysvalloissa on käytössä puhelinnumero 311 ei-kiireellisten asioiden ilmoittamiseen.

Yleiskaavakyselyn analysointia ja palautedatan visualisointia

Tilaisuudessa kuultiin myös kahta vierailevaa puhujaa. Maankäytönsuunnittelun professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta kertoi, kuinka kaupunkien tuottamaa tietoa on käytetty tutkimuksessa. Yhtenä esimerkkinä Kyttä mainitsi Helsingin yleiskaavakyselyn, josta tehtiin analyyseja mm. tutkimalla mitä mieltä kaupunkilaiset ovat täydennysrakentamisesta.

Toinen vieraileva puhuja oli datatieteilijä Santtu Hietamäki it-palveluyritys Sofor Oy:stä, aiheena palautedatan visualisointi. Soforilla on ollut tutkimusprojekti, jonka tarkoituksena on jäsentää Helsingin palautedataa analytiikan ja koneoppimisen avulla. Tavoitteita on ollut kaksi: tutkia uusia käyttömahdollisuuksia ja selvittää, miten palautteita voitaisiin ohjata automaattisesti eri osastoille.

Tilaisuuden päätteeksi kuultiin vielä tekstianalytiikasta. Datatieteilijä Mikko Niemi Helsingin kaupungilta määrittelee tekstianalytiikan luonnollisen kielen käsittelyksi edistynein menetelmin. Tekstianalytiikkaa on mm. tekstin luokittelut ja tunnesisältöjen havaitseminen. Kaupungilla on kokeiltu tekstianalytiikan käyttöä mm. kaupunkilaispalautteiden analyysiin.

Tekstianalytiikkaa on hyödynnetty Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla. Anne Euramaa ja Miikka Haimila kertoivat, että käytössä oleva tekstianalytiikkapalvelu on Etuma, jota käytetään palautteiden analyysiin.