Kuulumisia ODI Summit 2018 -tapahtumasta

HRI:n Tanja ja Hami osallistuivat marraskuussa Open Data Instituten (ODI) Lontoossa järjestämään ODI Summit 2018 -tapahtumaan. Tapahtumassa toistuviksi teemoiksi nousivat data trust, ethics, GDPR ja brexit. Samalla reissulla meille järjestyi myös tilaisuus tapaamiseen Lontoon Chief Digital Officer Theo Blackwellin kanssa.

Viidettä kertaa järjestetyn ODI Summitin teemana oli tänä vuonna What makes data valuable. Monissa paneelikeskusteluissa pohdittiin etiikkaa sekä peräänkuulutettiin läpinäkyvyyttä. Parin vuoden takaiseen ODI Summitiin verrattuna keskustelu oli nyt laajentunut avoimesta datasta myös ei-julkiseen dataan, kuten my dataan, sekä datan kokonaisvaltaisempaan hallintaan.

ODISummit2018
ODI Summitin teemana oli tänä vuonna What makes data valuable. Kuva: Paul Clarke.

Monissa puheenvuoroissa nousi eri tavoin esiin luottamus – niin dataan, dataa kerääviin tahoihin kuin datan jakelutapoihinkin, kuten siihen, kenellä on pääsy dataan. ODI on nyt pilotoimassa Office for Artificial Intelligencen sekä erikseen Lontoon kaupungin kanssa data trustia. ODI:n määritelmän mukaan data trust on “a legal structure that provides independent third-party stewardship of data”. Lontoon CDO Theo Blackwell toivoo, että ODI:n kanssa tehtävän yhteistyön avulla kaupunki voi paremmin tunnistaa haasteita ja samalla huolehtia henkilötietojen suojauksesta.

Enemmän käytännön tasolle päästiin, kun parissa paneelissa keskusteltiin datan hyödyntämisestä. Data stories -keskustelussa puhuttiin monipuolisemmasta viestinnästä, jossa pelillistämällä ja datavisualisoinneilla saadaan viestinnästä tehtyä omakohtaisempaa ja personoidumpaa. Leveraging emerging technology -paneelissa puolestaan keskusteltiin uusista teknologioista – miten ihmiset vastaanottavat niitä ja miten saavuttaa suuren yleisön luottamus.

Avoimiin paikkatietoihin keskittyvässä sessiossa esiteltiin Ison-Britannian kansallisen paikkatietoalan päätoimijan Ordnance Surveyn (OS) toimintaa. OS auttaa mm. julkishallintoa avaamaan paikkatietoaineistojaan. Suomessa vastaava toimija on Maanmittauslaitos, joka on myös tehnyt loistavaa työtä datan avaamisen parissa. Lisäksi kuultiin kaksi esitystä OpenStreetMap-työstä ja sen tärkeydestä niin Kongossa kuin Britanniassakin.

Älykästä kaupunkia koskevassa sessiossa kuultiin Arupin edustajan Isabel Dedringin kiinnostavia kokemuksia älykaupunkihankkeista niin konsultin kuin aiemmin kaupungin työntekijän roolissa. Lontoossa on toteutettu monia hankkeita, joissa mm. liikkumisdataa hyödyntäen on rakennettu cycle superhighway -väyliä ja pystytty vähentämään liikenneonnettomuuksia. Dedring korosti tiedon hyödyntämisen tärkeyttä, mutta samalla toi esille, että ainakin Lontoossa hankkeista on syytä rakentaa isoja ja huomiota herättäviä, sillä pienille hankkeille ei rahoitusta juuri jaeta.

Arupin Isabel Dedring korosti tiedon hyödyntämisen tärkeyttä kaupunkisuunnittelussa ja esitteli kiinnostavia projekteja. Kuva: Tanja Lahti.

Julkisten palvelujen uudelleenmuotoilua käsittelevässä paneelissa todettiin, etteivät kaupungit osaa vielä hyödyntää dataansa riittävästi palvelutuotannossa. Kaupunkien ratkaisuilla on suuri vaikutus ihmisiin ja heidän käyttäytymiseensä, joten kaupunkien olisi syytä tuottaa palvelujaan entistä tietoperusteisemmin.

Datapohjaista liiketoimintaa käsittelevässä sessiossa kävi ilmi, että valtaosa sessioon osallistujista oli yritysmaailman edustajia. Esityksissä keskityttiin hyvin pitkälti henkilötietoja sisältävien tietojen hyödyntämismahdollisuuksiin, mikä oli pieni pettymys, sillä kokemukset nimenomaan avoimen datan hyödyntämisestä olisivat olleet kiinnostavampia meidän kannaltamme. Arupin edustaja mm. esitteli heidän Mobility Mosaic -mobiilisovellustaan, jolla kerätään tarkkaa tietoa sovellusten käyttäjien liikkumisesta kaupunkiympäristössä. Tätä tietoa hyödynnetään liikkumispalvelujen kehittämisessä. Paneelissa keskusteltiin mm. siitä, mitkä seikat kannustavat tai estävät yrityksiä jakamasta dataansa avoimesti.

Päivän lopuksi pidetyssä keynote-puheenvuorossa pohdittiin muun muassa, missä avoimen datan liike on nyt menossa. Onko se vasta aluillaan vai jo lopuillaan? Vai molempia? Onko sitä – ja onko se enää liike? Todettiin, että on edelläkävijöitä (champions) ja yksittäisiä onnistumisia, mutta työtä riittää vielä Briteissäkin. Tarvitaan kokemusten ja onnistumisten jakamista ja kansainvälistäkin yhteistyötä.

Lontoo panostaa datan avaamiseen ja analytiikkaan

Kotiinpaluupäivänä ehdimme vielä tavata Lontoon Chief Digital Officer Theo Blackwellin ja GIS & Infrastructure Manager Paul Hodgsonin sekä sattumalta myös Planning Change Manager Peter Kempin. Oli todella kiinnostavaa kuulla heiltä Lontoon avoimen datan portaalista, toiminnan etenemisestä ja nykytilasta. Lontoon kaupunki (tai Greater London Authority GLA) ei ole tehnyt tutkimusta avaamiensa datojen vaikutuksista, mutta Transport for London (TfL) on arvioinut hyötyjen olevan vuosittain noin 130 miljoonaa puntaa (lisätietoja).

Tower Bridge
Maisema Lontoon kaupungintalon ylätasanteelta voittaa jopa Ympyrätalon upeat maisemat. Kuva: Hami Kekkonen.

Lontoon kymmenen vuotta vanha dataportaali on CKAN-pohjainen, kuten hri.fi:nkin data-osio. Mielenkiintoisena lisänä, jota hri.fi:ssa ei ole, on heti dataportaalin etusivulla dashboard, josta näkee mm. liikenteeseen, ympäristöön ja terveyteen liittyviä datasettejä visualisoituina. Hodgson kertoi, että dashboardin julkaisemisen myötä viitisen vuotta sitten Lontoon dataportaalin kävijämäärät miltei tuplautuivat. Tämä tieto lisää kiinnostusta kokeilla samantapaista dashboardia myös hri.fi:ssa – josko se toisi avointa dataa enemmän kaikkien saataville ja omalta osaltaan lisäisi kiinnostusta pääkaupunkiseudun datoja kohtaan. Tosin CKAN:in parantuneet ominaisuudet tilasto- ja paikkatietoaineistojen esikatseluun vastaavat myös tähän tarpeeseen.

Datojen metatietojen päivitys on Lontoossa laajasti hajautettu datan omistajatahoille, ja dataa jaetaan pääasiassa tiedostoina. Metatiedot harvestoituvat automaattisesti Britannian kansalliseen dataportaaliin. Lontoolla ei ole linjauksia rajapintojen kehityksen tai hallinnan suhteen, mutta muutama vuosi sitten kaupunki laati datastrategian.

Lontoo panostaa nykyään myös data-analytiikkaan London Office of Data Analytics -palvelunsa muodossa. Lisäksi kaupungin palveluksessa työskentelee parikymmentä ohjelmistokehittäjää eri projekteissa eri puolilla kaupunkiorganisaatiota. Haasteina nousivat esille tietojen yhteentoimivuus ja Lontoon hajautunut hallinto, sillä GLA muodostuu yli 30 itsenäisestä “kaupunginosasta”.

Marraskuinen Lontoo yllätti ja ilahdutti meitä upealla auringonpaisteella. Vietimme ennen ODI Summitia turistiviikonlopun Lontoossa British Museumin aarteita ihastellen, nykytaidetta kummastellen sekä Oopperan kummitus -musikaalista lumoutuen.

Kirjoittajat: Tanja Lahti ja Hami Kekkonen