Kaupunkifillari-API herätti koodausinnon

Helsingin uusien kaupunkipyörien saatavuustiedot julkaistiin avoimena datana. Viikossa verkkoon ilmestyi kolme dataa hyödyntävää mobiilipalvelua, joiden avulla löytää lähimmän kaupunkipyörän.

“Tämä piti tehdä, koska kaupunkifillarit on niin hieno juttu. Kun koodaa työkseen, aina välillä on hauska tehdä jotain yhteistä hyvää”, kertoo Sampsa Kuronen, yksi Kaupunkifillarit.fi-palvelun tekijöistä. Kurosen työpaikka on ohjelmistoyritys Reaktor. Kaupunkifillarit.fi syntyi harrastusprojektina yhdessä työkaverien kanssa.

Toukokuun alussa Helsingin ydinkeskustaan ilmestyi HKL:n 50 pyöräasemaa ja 500 pyörää – ja verkkoon ohjelmointirajapinta, josta voi kysellä pyöräasemien sijainnit sekä asemilla saatavilla olevien pyörien määrät.

HKL:n toukokuussa 2016 katukuvaan ilmestyneet kaupunkipyörät ylittivät kesän käyttäjätavoitteensa jo alkukesästä. Kullakin pyörällä on tehty noin 7 matkaa päivässä. Ensi vuonna järjestelmä kasvaa 150 aseman ja 1500 pyörän laajuiseksi. Kuva: HKL.

Verkkoon ehätti heti järjestelmän avausviikolla kaksi muutakin rajapintaa hyödyntävää palvelua. Kaupunkipyöräilijöitä palvelevat Kaupunkifillarit.fi:n lisäksi Crasmanin koodaajien cityfillarit.fi ja Anteneh Sahledengelin iOS-sovellus Helsinki Bikes. Kesän mittaan syntyi muutama muukin rajapintaa hyödyntävä palvelu.

Rajapinnan suosio oli iloinen yllätys HSL:n järjestelmäsuunnittelija Tuukka Hastrupille. Koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava HSL pyörittää suosittua Reittiopas-palvelua sekä julkisen liikenteen avoimia rajapintoja. “Kaupunkipyörärajapintaa hyödyntävät koodarit olivat HSL:ää vikkelämpiä”, Hastrup paljastaa.

Hastrupia työllistää parhaillaan uuden sukupolven reittiopas, jota HSL kehittää yhdessä Liikenneviraston kanssa avoimen lähdekoodin hankkeena. Omaan reittioppaaseen ei kaupunkifillareita heti saatu esille.

Yksityisten koodaajien kaupunkifillaripalvelut antoivat hyvää vetoapua HSL:n omalle kehitystyölle. “Kyllä niistä otettiin opiksi, kun suunniteltiin uuden reittioppaan kaupunkipyörätoiminnallisuuksia”, Hastrup kertoo. Nyttemmin myös uuden reittioppaan beta-versioon on ilmaantunut kaupunkipyöränappi, josta voi valita kaupunkipyörät yhdeksi joukkoliikenteen kulkutavaksi.

Hastrupin mukaan rajapinnan avaaminen tietojärjestelmään on luontevaa jatkoa HSL:n muille rajapintapalveluille. Tällä kertaa myös rajapinnan rakentaminen oli helppoa, sillä kaupunkipyöräjärjestelmän ranskalainen toimittaja oli toteuttanut sen valmiiksi järjestelmäänsä.

Kaupunkifillarit.fi -palvelu syntyi Reaktorilla työskentelevien Sampsa Kurosen, Antero Päärnin, Lauri Piispasen ja Hannu Leinosen yhteistyönä muutamassa päivässä.

Mitä hupia kesän pyörineistä verkkopalveluista on ollut tekijöille? “Paras kiitos on se, että palvelua käytetään”, kertoo Sampsa Kuronen.

Analytiikka kertoo, että Kaupunkifillarit.fi -palvelussa on kolmessa kuukaudessa ollut 40 000 sessiota. Kurosen ja kumppanien aiempi hengentuote, ratikkaliikenteen reaaliajassa kartalla näyttävä sporat.fi on sekin kerännyt samassa ajassa 35 000 sessiota. Kymmenien tuhansien käyttäjien lisäksi mieltä lämmittävät aiheesta kirjoitetut lehtijutut ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin kiitokset.

Tekijöiden yksi motiivi on myös herätellä ihmisiä siihen, ettei verkkopalvelujen rakentaminen vaadi osaavilta ihmisiltä satojatuhansia euroja eikä vuosikausia aikaa. “Meitä oli neljä tyyppiä, ja Android- ja iOS-sovellukset sekä responsiivinen nettisivu syntyivät kolmessa päivässä. Suurin työ tässä on ollut se datan avaaminen. Se mahdollistaa nopean tekemisen”, Kuronen kertoo.

HSL on kunnostautunut joukkoliikennetiedon avaajana jo vuosien ajan. Rajapintoja hyödyntävät sovelluskehittäjät paitsi sparraavat omien palvelujen kehitystyössä, myös parantavat joukkoliikennepalvelua, kehuu Tuukka Hastrup. “HSL:n kannalta on hienoa, että sovelluskehittäjät rakentavat palveluja erityisiin käyttötarkoituksiin ja eri käyttäjäryhmille.”

Tähän ei joukkoliikenneoperaattorin virallinen palvelu välttämättä aina taivu. ”Me emme voi tarjota kaikille kaikkea. Se mitä me teemme, on peruspalvelu, joka palvelee ehkä 80:tä prosenttia ihmisten tarpeista.”