Ensimmäisten avointa julkista dataa hyödyntävien suosikkipalvelujen aiheina on kulttuuri ja liikkuminen. 

Historian ensimmäinen Open Knowledge Festival houkutteli syyskuussa 2012 Helsinkiin tuhat avoimesta datasta kiinnostunutta vierasta ympäri maailmaa. Moni heistä käytti korvaamatonta apuvälinettä suunnistaessaan vieraassa kaupungissa. Helsingin seudun liikenteen vuonna 2009 avaama rajapinta joukkoliikenteen aikatauludataan on synnyttänyt kymmeniä käteviä kännykkäsovelluksia. Niiden avulla matkailija voi paikallistaa itsensä Helsingissä ja löytää oikeaan bussiin.

Nyt sama kehitys on käynnissä Berliinissä, ensimmäisenä Saksan kaupungeista.

”Berliinin julkisen liikenteen yhtiöt avaavat dataansa, yksi kerrallaan.” kertoo Berliinin Open Cities -koordinaattori Nadine Barthel.

Kiinnostusta riittää. Marraskuussa 2012 Berliinissä järjestetty ensimmäinen Apps & the City -hackathon kokosi paikalle 150 avoimen datan harrastajaa.

Liikkuminen synnyttää sovelluksia

Viime vuonna EU:n Open Cities -hanke järjesti Open Cities App Challenge -kilpailun, jossa etsittiin avointa dataa hyödyntäviä palveluja, jotka helpottavat ihmisten arkea. Palkintoa tavoitteli 113 kilpailijaa Euroopan kaikista kolkista. Suurin osa sovelluksista liittyi ihmisten liikkumiseen, taksin tilaamiseen, kaupunkipyörien yhteiskäyttöön tai kaupungeissa suunnistamiseen.

Voittajasovellus, suomalainen Blindsquare, on hieno esimerkki avoimeen dataan perustuvista innovaatioista. Sovellus helpottaa näkövammaisten elämää. Sovellus kertoo puheopastuksella käyttäjää lähellä olevat palvelut ja opastaa niihin. iPadilla ja iPhonella toimiva sovellus yhdistää gps-paikkatietoa sekä julkisia avoimen datan lähteitä FourSquaresta ja Open Street Mapista aina paikallisiin tietolähteisiin, kuten Helsingin seudun palvelukartan tietoihin.

Paikkatietoa hyödyntäviä palveluja julkaistaan kiihtyvällä tahdilla. Amsterdamissa autoilijoita auttaa ParkShark -sovellus, jolla voi etsiä halvimpia pysäköintipaikkoja lähistöltä. ParkSharp osoittaa myös myös mitä tiedon avoimuudella saadaan aikaan, kertoo Gijs van Rijn, Amsterdamin Open Cities-koordinaattori.

”ParkSharpin kehittäjät päättivät jakaa ’pysäköintiviisautensa’ API-rajapinnan kautta kaikkien käyttöön. Nyt koko kehittäjäyhteisö voi rakentaa tiedon päälle uusia sovelluksia.”

Kulttuuridatalla on vientiä

Amsterdamin kiinnostavin data-avaus on paikallisen Rijksmuseumin kokoelmat. Koko museon 111 000 esineen peruskokoelman metadata ja korkearesoluutioiset kuvat, ovat API-rajapinnan kautta kenen tahansa saatavilla.

Pariisi on tullut tunnetuksi lukuisten elokuvien kuvauspaikkana, Ameliesta aina Viimeiseen tangoon Pariisissa. Joukko koodaajia tekee parhaillaan töitä CineMap -sovelluksen parissa. Kun projekti valmistuu, suosikkielokuviensa kuvauspaikoille voi suunnistaa kännykän avustuksella.

Open Cities -hankkeen Pariisin vastuuhenkilö Jonathan Bartoli kertoo, että Pariisin avoimen datan katalogi opendata.paris.fr on maan suurin. Katalogista löytyy kaupunkitietoa laidasta laitaan: esimerkiksi kaupungin lehtikioskit, kondomien myyntiautomaatit ja kaupunginkirjaston lainaustiedot.

Tuhat kilometriä etelämpänä, Barcelonan Open Cities -vastaava Albert Domingo iloitsee tuoreesta data-avauksesta Katalonian datakatalogi Gencatissa. Katalonian kulttuuriministeriö ylläpitää tietoja kulttuuritapahtumista ympäri Kataloniaa.

”On hienoa nähdä kulttuurikalenterin päivittyvän joka arkipäivä. Tällä on todella vaikutusta kansalaisiin. Odotan hienoja dataa hyödyntäviä palveluja.”

Käyttäjäyhteisöt kasvavat

Julkisten datakatalogien kasvaessa myös datan käyttäjäyhteisöt paisuvat. Barcelonassa järjestetty Katalonian ensimmäinen Open Data Day -tapahtuma houkutteli paikalle 400 henkeä. Pariisissa toimii useita kehittäjäyhteisöjä. Koodaajien tapaamispaikkoja ovat esimerkiksi Pariisin Android-yhteisö PAUG, Silicon Sentier -yhdistys ja voittoa tavoittelematon digitaalisten sisältöjen yrityskeskittymä Cap Digital, johon kuuluu yli 700 jäsentä ja 5600 Facebook-kaveria.

”Cap Digital levittää tietoa alan tarjouspyynnöistä, avoimen datan tapahtumista ja kilpailuista”, Jonathan Bartoli kertoo.

Appsterdamin tavoitteena on tehdä Amsterdamista sovelluskehityksen Hollywood”, sanoo Gijs van Rijn.

Appsterdamin perustaja Mike Lee muotoilee asian samoin:

”If you want to make movies, go to Hollywood. If you want to make musicals, go to Broadway. If you want to make apps, go to Appsterdam.”

Open Cities -kaupunkien Open Knowledge Foundation-yhteisöt