Helsingin kaupunki aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. 22.5.2019 järjestetty Helsinki Loves Developers -tilaisuus etsi keinoja vauhdittaa energiamurrosta avoimen datan avulla.

“Jos emme tiedä, miten suuria päästöt ovat ja mistä ne syntyvät, niitä on vaikea vähentää tehokkaasti. Tämän vuoksi Helsinki panostaa päästöjen entistä tarkempaan seurantaan”, kertoo Helsingin kaupungin ympäristösuunnittelija Sonja-Maria Ignatius Helsinki Loves Developers -tilaisuuden kuulijoille.

Data on ehkä tärkein työkalu taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Jotta kaupungin päästöjä voi leikata, pitää tietää missä ja milloin ne syntyvät, mihin energia kuluu ja mistä voidaan helpoimmin säästää. Ignatius kertoo, että peräti 56 % Helsingin kaupungin päästöistä syntyy lämmityksestä. Liikenteen osuus on 24 % ja sähkönkäytön 15 %. “Meillä on Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmassa 147 toimenpidettä, jotka toteuttamalla pääsemme oikealle radalle päästöjen vähentämisessä. Tavoite koskee koko Helsinkiä, ei siis vain kaupunkiorganisaatiota.”

Kunnianhimoisen suunnitelman avulla päästöjä on tarkoitus tiputtaa 80 % vuoden 1990 tasosta. “Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan muilla keinoin, esimerkiksi metsää istuttamalla tai tuulienergian tuotantoa lisäämällä.”

Helsingin seudun päästöt ovat jo alenemassa, mutta paljon pitää tapahtua seuraavien 15 vuoden aikana. Yksi 147:stä ilmastotoimesta on seurantatyökalu kaupungin ilmastotoimille ja niiden vaikuttavuudelle. Helsinki panostaa ilmastotyössä avoimen datan lisäksi myös laajemmin avoimeen päätöksentekoon. Esimerkiksi kaikki päätösten perustana olevat laskentamallit, taustamateriaalit ja kustannusarviot halutaan laittaa avoimiksi jo valmisteluvaiheessa. ”Seurantatyökalun demoversio on jo verkossa, käykää katsomassa”, Ignatius mainostaa.

Datasta on hyötyä paitsi energiankulutuksen minimoinnissa, myös päästöttömän energiantuotannon maksimoinnissa. Helsingin kaupungin Energia- ja ilmasto-atlas -verkkopalvelu tarjoaa dataa molempien tarpeisiin. Avoimena datana osana Helsingin 3D-mallia julkaistu palvelu on huikea tietokanta kaupungin 80 000 rakennuksesta. “Palvelussa on tiedot rakennusten lämmitysmuodoista, energiatehokkuusparannuksista ja laskennallisesta energiankulutuksesta”, Helsingin ympäristösuunnittelija Petteri Huuska kertoo.

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen taas kannustavat palvelun laskurit. Muutamalla hiiren klikkauksella saa tietoonsa minkä tahansa Helsingin rakennuksen seinä- ja kattopintojen vuotuisen aurinkoenergian tuotantopotentiaalin. ”Tämä on vasta alkua. Syksyllä 2019 palveluun on tulossa myös maalämpöpotentiaalin laskenta”, Petteri Huuska lupaa.

Reaaliaikaista dataa tuhannesta rakennuksesta

Kehittäjätilaisuuden muut puhujat esittelevät hekin omia datapohjaisia työkalujaan Helsingin seudun ilmastotalkoisiin. Ohjelmistoyritys Nuuka Solutionsin data-alusta on tällä hetkellä käytössä 2 500 rakennuksessa kuudessa eri maassa, kertoo Nuukan Olli Parkkonen. Pian järjestelmän käyttäjämäärä ottaa ison hyppäyksen, sillä Nuukan seuranta- ja raportointijärjestelmää rakennetaan parhaillaan yli tuhanteen Helsingin kaupungin omistamaan rakennukseen. Parkkonen vilauttaa kuulijoille mittareita, joilla saa yleiskuvan kaupungin koko rakennuskannan reaaliaikaisesta energiatehokkuudesta ja käyttöasteesta ja jolla voi pureutua yksittäisen rakennuksen energiankulutukseen tai ilmanlaatuun. Nuukasta saatavia datoja on tarkoitus käyttää myös Hiilineutraali Helsinki -seurantatyökalussa.

“Saako tätä avoimena datana?” kyselevät kuulijat. “Periaatteessa tieto olisi jo REST-rajapinnasta saatavilla. On Helsingin kaupungista kiinni, miten data avataan”, Parkkonen kertoo. Kaupungin asiantuntijat suunnittelevat parhaillaan, mitä tietoja järjestelmästä voidaan lähiaikoina julkaista avoimena datana.

Forum Virium Helsingin Timo Ruohomäki kertoo Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeesta, joka innostaa yksityisiä taloyhtiöitä mukaan ilmastotalkoisiin yksinkertaisen IoT-sensoridatan avulla. “Tuhannen euron sensoreilla saa jo hyvän yleiskuvan kerrostalon tilanteesta”, Ruohomäki kertoo. Kerrostalon muutamaan asuntoon asennettujen halpojen ilmanlaatu- ja lämpötilasensorien avulla saadaan selville, onko talon lämmitysjärjestelmä balanssissa ja pysyykö sisälämpö vakaana, kun ulkolämpötila muuttuu.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -pilottiprojektissa syntyy myös alusta asukkaiden asunnoista kerätyn MyDatan jakeluun. Asukkaat voivat alustan avulla autentikoida kolmansia osapuolia hyödyntämään heidän henkilökohtaista dataansa. Palveluntarjoajat voivat dataa analysoimalla tuottaa asukkaalle uusia palveluja tai vinkkejä energian säästöön.

Tapahtuman työpajaosuudessa kehittäjät saivat itse miettiä, miten taloyhtiöt voisivat vahvistaa energiaosaamista ja miten julkisten kiinteistöjen avoimia kulutusdatoja voisi hyödyntää kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa.

Kehittäjillä paljon annettavaa

“Paljon hankkeita on käynnissä, mutta voimmeko tehdä enemmän”, kysyy HRI-palvelun projektipäällikkö Tanja Lahti paikalle saapuneilta sovelluskehittäjiltä. Tanja Lahti on vakuuttunut siitä, että energiamurrosta voi vauhdittaa avoimen datan avulla. “Meillä on paljon dataa ja taitavia ihmisiä sitä hyödyntämään.”

Samaa mieltä on tilaisuuden lopuksi paikalle saapunut erikoisvieras, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Otso Kivekäs. Tiedon systemaattinen avaaminen on Helsingille strateginen valinta, kertoo Kivekäs. “Kaupungin ei tarvitse tietää etukäteen, mitä avattavalla datalla voi tehdä. Jokin data voi osoittautua jollekulle erittäin hyödylliseksi.”

Koodaajataustajainen Kivekäs kannustaa hyödyntämään avointa dataa myös bisnesmielessä. “Jos joku käyttää Helsingin dataa, auttaa tekemään kaupunkia hiilineutraaliksi – ja tienaa sillä – toivotamme sen pelkästään tervetulleeksi.”

HRI:sta dataa energiansäästöön

HRI:n projektipäällikkö Tanja Lahden datavinkit energiatehokkuutta parantavien digipalvelujen rakentajille:

• Pääkaupunkiseudun palvelukartan avoimet rajapinnat tarjoavat tiedot kymmenistä tuhansista pääkaupunkiseudun kaupunkien palveluista puistoista ja patsaista aina päiväkoteihin.
• Helsingin rakennukset -data kertoo esimerkiksi, millä kaupungin kaikkiaan 80 000 rakennusta lämpiävät.
• Helsingin 3D-kaupunkimalliin sisältyy tieto rakennusten vuotuisesta energiankulutuksesta. Kaupungin omistamista rakennuksista tiedetään toteutunut kulutus, muiden omistamista kulutustieto on laskennallinen.
• Helsingin rakennusten lämpöhukka -data on tuotettu talvisaikaan lämpökameralla lentokoneesta kuvaamalla.
• Pääkaupunkiseudun aurinkosähköpotentiaali
• Helsingin tuulivoimakysely 2015