Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatiorakenne uudistuivat 1.6.2017. Samaisena päivänä järjestetyn, kevätkauden viimeisen avoimen datan avokonttorin teemana oli Helsingin kaupungin päätöksentekodata. Avokonttorissa esiteltiin kaupungin päätösrajapintaa ja ideoitiin uudenlaisia tapoja käyttää dataa.

Helsingin johtamista ja hallintoa tukevat monet järjestelmät, joista keskeisimpiä on päätöksentekojärjestelmä. Helsingissä kaikki päätökset valmistellaan ja käsitellään vuonna 2011 käyttöön otetussa Ahjo-nimisessä tietojärjestelmässä, jota käyttävät tuhannet kaupungin viranhaltijat, työntekijät ja luottamushenkilöt. Kun koko päätöksentekoprosessi hoidetaan yhden järjestelmän sisällä, ei päätöksenteossa tarvita periaatteessa lainkaan papereita.

Kaupungin päätökset on jo pitkään julkaistu PDF-muodossa kaupungin verkkosivuilla, mutta vuodesta 2013 alkaen päätöksentekojärjestelmän sisältö on ollut julkisilta osiltaan saatavilla myös avoimena datana Open Ahjo -rajapinnan kautta. Kansainvälisestikin ainutlaatuisen rajapinnan kautta voi hakea koneluettavassa muodossa ajantasaiset tiedot kaupunginvaltuuston, -hallituksen, lautakuntien sekä viranhaltijoiden tekemistä päätöksistä. Avoimen rajapinnan kautta saatavista päätöksistä rajataan yksityisyydensuojan vuoksi pois henkilötiedot.

Koneluettavassa, rakenteisessa muodossa rajapinnan kautta saatavilla oleva päätösdata mahdollistaa niin tiedonhaun erilaisin kriteerein kuin myös tietojen yhdistelemisen sekä erilaisten päätösdataa hyödyntävien sovellusten tekemisen.

Open Ahjo API tarjoaa päätökset avoimena datana

Open Ahjo -rajapinta oli taannoin Helsingin kaupungin kumppanikoodarien ensimmäinen projekti, kertoo kumppanikoodari Timo Tuominen. Avoimuuden hengessä Open Ahjo on täysin avointa lähdekoodia, ja sen koodit löytyvät monien muidenkin kumppanikoodarien tekemien projektien tapaan GitHubista. Toukokuun viimeisenä päivänä Ahjossa oli noin 37 500 asiaa ja niihin liittyen kaikkiaan noin 70 000 päätöstä. Rajapintaan tehdään päivittäin noin 18 000 kyselyä.

Open Ahjon kehittämistyö jatkuu yhä. Nykyinen tietomalli vaihtuu piakkoin noudattamaan soveltuvin osin kansainvälistä Popolo-standardia. Lisäksi suunnitteilla on, että päätösten yhteyteen lisättäisiin nyt jo avoimena datana tarjottavat kaupunginvaltuuston videot ja puheenvuorot sekä mahdollisuus tilata automaattisesti ilmoituksia itseään kiinnostavista päätöksistä.

Päätösdataa auki muistakin kaupungeista

Open Ahjo -rajapinnta on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Joissain maissa päätökset ovat jopa salassa pidettäviä, ja jo päätösten julkaiseminen verkossa hämmästyttää ulkomaalaisia kollegoitamme. On jopa tiedusteltu, onko päätösten julkaiseminen avoimena datana vaarallista.

Helsingin hyviä kokemuksia ja oppeja on jaettu niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Päätösrajapinnan harmonisointityötä tehdään osana Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-yhteistyöhanketta. Kun eri kaupunkien päätöstiedot saa harmonisoidussa muodossa, on helpompaa mm. kehittää useammassa kaupungissa toimivia sovelluksia.

Pian vastaavanlaisen rajapinnan kautta avataan muun muassa Vantaan, Espoon ja Oulun päätöstietoja, kertoo 6Aika-yhteistyössä tehtäviä rajapinta-avauksia koordinoiva Aapo Rista Forum Virium Helsingistä. Itse asianhallintajärjestelmään ei välttämättä tarvitse tehdä muutoksia. Joihinkin kaupunkeihin on tehty avoimen lähdekoodin työkalu, jolla julkiset päätöstiedot irrotetaan järjestelmästä. Sama työkalu on helppo ottaa käyttöön muissakin suomalaisissa kunnissa, mihin Ristalla olisikin kiinnostusta.

6Aika-yhteistyönä toteutettavan päätösrajapinnan kautta pystyy ainoastaan lukemaan päätöksiä. Tavoitteena on tehdä rajapinnasta kaksisuuntainen, jolloin päätöksistä pystyisi antamaan palautetta jo niiden valmisteluvaiheessa. Toiveissa on jossain vaiheessa tuoda rajapinnan kautta saataville myös valmisteluvaiheessa olevat asiat. Tämä tosin vaatinee muutoksia myös kuntien päätöksentekoprosesseihin.

Päätökset-palvelu helpottaa päätöksenteon seuraamista

Open Ahjo -rajapintaa hyödyntävät jo monet sovellukset, jotka auttavat niin kuntalaisia, mediaa kuin kaupunkiorganisaatiossa toimiviakin seuraamaan helpommin Helsingin päätöksentekoa. Ensimmäinen rajapintaa käyttävä sovellus oli kumppanikoodarien tekemä Päätökset-palvelu, jossa voi selata vireille tulleita asioita ja niiden käsittelyä eri toimielimissä sekä etsiä päätöksiä aiheen, asiasanojen tai karttakäyttöliittymän kautta. Sittemmin myös kaupungin ulkopuoliset tahot ovat tehneet päätöksien seuraamista helpottavia mobiilisovelluksia, kuten Ahjo Explorer ja #HelsinkiPäätökset.

Nelisen vuotta beta-vaiheessa ollut Päätökset-palvelu on nyt uudistuksen tarpeessa, kertoo tiedottaja Aleksi Salonen kaupunginkansliasta. Palvelu ei ole vielä virallinen osa kaupungin päätöksentekoa, vaikka sitä käytetään paljon kaupungin sisälläkin. Tänä vuonna palvelua on tarkoitus kehittää tavallisen kaupunkilaisen kannalta helppokäyttöisemmäksi ja proaktiivisemmaksi. Lisäksi palvelusta suunnitellaan mukautettavampaa, jolloin itseään kiinnostavia aiheita voisi seurata helpommin.

Salonen esitteli myös Partisipaattori-sovellusta. Sovellus kysyy käyttäjältä mielipiteitä kaupunginvaltuustossa esillä olleisiin asioihin ja kertoo sitten, minkä puolueiden edustajat ovat äänestäneet käyttäjän mielipiteen mukaisesti. Sovellus perustuu valtuuston kokuksissa annettuihin ääniin, joten sen voi ajatella antavan luotettavampia tuloksia kuin kuvitteellisiin kysymyksiin perustuvat vaalikoneet.

Päätösdata taipuu moneen käyttötarkoitukseen

Kuten Partisipaattori osoittaa, päätöksentekodatasta on moneen – tässäkin vain mielikuvitus on rajana. Mihin muihin yllättäviinkin tarkoituksiin dataa voisi käyttää? Mikä houkuttelisi nuoria tulemaan tietoisemmaksi itseään koskevista päätöksistä? Voisiko päätösten seuraamista pelillistää jotenkin? Avokonttorin lopuksi osallistujat pohtivat uusia käyttötapoja päätösdatalle.

Yksi ryhmä ideoi sovellusta, jonka kautta olisi mahdollista tehdä kaupungille aloitteita. Muut käyttäjät voisivat äänestää aloitteita ja tietyn määrän ääniä (esim. tuhat) saaneet aloitteet menisivät kaupungille jatkokäsittelyyn. Pohdittiin myös, olisiko kansalaisaloitekin mahdollista ohjata heti Ahjoon, jolloin se olisi alusta alkaen samassa päätöksentekojärjestelmässä.

Ilmoituksille itseään kiinnostavista aiheista on tarvetta – joko Päätökset-palvelun kautta tai omana sovelluksenaan. Esimerkiksi Baanan korjaustöiden viivästyessä Baanalla liikkujia olisivat palvelleet tiedot muuttuneista aikatauluista. Tähän tarpeeseen voisi yhdistää myös yleisten alueiden tapahtuma- ja maankäyttölupajärjestelmän dataa. Pohdittiin myös, että useamman kaupungin yhteistä asiaa tai hanketta, kuten Länsimetroa, koskevia päätöksiä olisi mielenkiintoista koota yhteen palveluun.

Päätösdatassa on rutkasti tekstisisältöä, mikä innostaa ideoimaan erilaisia tapoja hyödyntää valtavaa tekstimassaa. Paikoin vaikeaselkoista virkamieskieltä tulkkaamaan voisi laatia selkokielistäjän, joka tiivistää pitkät tekstit ymmärrettävämpään muotoon, selittää vaikeita termejä sekä toimii kielipoliisien palautekanavana sekavaa päätöstekstiä suoltavalle virkamiehelle. Datan pohjalta voisi tehdä myös koneoppimistyökalun, joka verkkokaupoista tuttuun tapaan suosittelee lisää käyttäjän seuraamien päätösten kaltaisia päätöksiä.

Naurunsekaisessa ideoinnissa vilahtivat myös automaattisesti sävelletyt ja päätöstekstein sanoitetut päätöstangot sekä IoT-napit, joilla voisi paikan päällä antaa palautetta nappien sijaintipaikkaa koskevista päätöksistä, kuten uusista puistonpenkeistä tai korjaustöistä.

Sekä päätösrajapinnan että erityisesti Päätökset-palvelun kehittäminen jatkuvat saadun palautteen perusteella. Ehkä jo piakkoin on tarjolla Aapo Ristan ideoima sovellus, josta voi tilata notifikaatiot niin omaan asuinalueeseen kuin työpyöräilymatkaan vaikuttavista päätöksistä.

Syyskauden ensimmäinen Helsinki Loves Developers avoimen datan avoin konttori järjestetään to 14.9. klo 15-18. Avokonttorin teema ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. Tervetuloa mukaan!