Kaupungin avoimena datana julkaistu tietojärjestelmäluettelo listaa yli 800 tietojärjestelmää, jotka pyörittävät Helsinkiä.

Montako eri tietojärjestelmää Helsingin kaupungilla on käytössään? 843, selviää HRI-palvelussa avoimena datana julkaistusta Helsingin tietojärjestelmäluettelosta. ZIMS-eläinrekisteri sisältää jokaisen Korkeasaaren eläimen sukupuun ja painon, Piltti-rekisteri tiedot pilaantuneista maa-alueista, Acute taas työterveyshuollon potilastiedot.

Helsinki julkaisi listan tietojärjestelmistään avoimena datana ensimmäisenä suomalaiskaupunkina.

”Asia kiinnostaa varmasti monia helsinkiläisiä joko työn, harrastuksen tai opiskelun kautta”, projektipäällikkö Ari Andersin Helsingin kaupunginkansliasta arvioi.

Tietojärjestelmäluettelon ylläpitäminen kuuluu kuntien lakisääteisiin tehtäviin sekä julkisuuslain että vuonna 2011 säädetyn tietohallintolain perusteella.

Kaupunkien normaali käytäntö on, että tiedot on saatavilla kaupungin kirjaamosta. Helsingin tiedot ovat olleet jo vuosia kaupungin verkkosivuilla, mutta nyt kaikkien hallintokuntien tietojärjestelmät on koottu yhteen luetteloon, joka on saatavilla myös HRI-palvelusta. Kuka tahansa voi perehtyä kaupungin tietojärjestelmien sisältöön kotisohvaltaan käsin.

”Tiedon avaaminen voi synnyttää havaintoja, mitä meidän organisaatiomme ei välttämättä itse huomaisi. Kuntalaiset  voivat esimerkiksi kysyä, että eivätkö nuo kaksi järjestelmää tee samaa asiaa”, Andersin pohtii.

Tietohallinnon työkalu

Jatkuvasti ajan tasalla pidettävä tietojärjestelmäluettelo on tärkeä työkalu myös kaupungin tietohallinnolle. Luettelo kertoo, mitä tietojärjestelmiä kaupungin yli 30 virastolla ja laitoksella on käytössä, mikä on järjestelmien käyttötarkoitus ja mitä tietoa ne sisältävät.

Pääkaupunkiseudun Helsinki Region Infoshare -datanavauspalvelua vetävä Tanja Lahti on iloinen kaupunginkanslian avauksesta.

”Ensimmäinen askel julkisten tietovarantojen avaamisessa on selvittää, mitä tietoa on olemassa. Nyt kun tiedämme, mitä tietoa kaupungin järjestelmät sisältävät, voimme kysyä kaupunkilaisilta, mitä tietoa he haluaisivat avattavan. Tällä hetkellä luetteloon listatuista tietojärjestelmistä vasta murto-osan tietosisältö on saatavilla avoimena datana. Toisaalta tulee muistaa, että dataa voi syntyä järjestelmien ulkopuolellakin. Tavoite on, että tulevaisuudessa kaikki kaupungin julkiset tietovarannot olisivat kenen tahansa vapaasti hyödynnettävissä, toki yksityisyydensuojaa tai yhteiskunnan turvallisuutta vaarantamatta”, Tanja Lahti sanoo.

Lataa Helsingin kaupungin tietojärjestelmäluettelo HRI-palvelusta