Uuden ohjelmointirajapinnan avulla ohjelmistokehittäjät voivat rakentaa uusia palveluja kaupunkilaisille. Uusittu tietojärjestelmä myös nopeuttaa palautteen käsittelyä kaupungin virastoissa.

Helsinki avasi sähköisen rajapinnan kaupungin uuteen palautejärjestelmään. Avoimen ohjelmointirajapinnan (API, Application Programming Interface) kautta kännykkä- ja www-sovellukset voivat lähettää palautetta esimerkiksi rikkoutuneista liikennemerkeistä tai katujen kunnosta suoraan kaupungin tietojärjestelmään. Yritykset ja yksityiset sovelluskehittäjät voivat hyödyntää rajapintaa vapaasti ja rakentaa uusia palveluja kaupunkilaisille.

Kaupunkilaisille rajapintapalvelu on uusi kanava antaa palautetta elinympäristönsä kunnosta. Palautteen antamista ulkopuolisista sovelluksista on kokeiltu maaliskuusta alkaen Metro-lehden Pitäiskö fiksata -verkkopalvelussa. Verkkosivulle ilmoitetut epäkohdat, niiden sijainti ja  ja vioista otetut valokuvat kulkevat automaattisesti Helsingin kaupungin rakennusvirastoon. Viraston asiakaspalvelu vastaa palautteisiin, tekee tarvittaessa korjauspyynnön tai ohjaa palautteen oikealle taholle, jos asia ei kuulu rakennusviraston vastuulle. Pitäiskö fiksata -verkkosivulla palautteen antaja voi seurata fiksausten edistymistä ja lukea kaupungin palautteisiin antamat vastaukset. Pitäiskö fiksata -palveluun on tehty noin 300 vikailmoitusta, joista useimmat on jo korjattu.

Rakennusviraston asiakaspalvelusta vastaava Tarja Posti on tyytyväinen kokeiluun. Rajapinnan kautta tulleen palautteen käsittely sujuu helpommin kuin puhelimitse tai sähköpostitse.

”Esimerkiksi vikailmoitusten paikkatieto saadaan suoraan toiminnanohjausjärjestelmäämme”, Posti kertoo.

Tulevaisuudessa hän toivoo järjestelmän karsivan päällekkäisiä vikailmoituksia, kun rakennusviraston kaikki työn alla olevat korjaukset saadaan näkyviin kaupungin palauteportaaliin. Palauterajapinnasta voi myös hakea tietoa vikailmoituksista ja niiden etenemisestä. Näin kuka tahansa voi seurata palautteiden käsittelyprosessia sekä hakea annettuja palautteita rajapinnan yli.

Helsinki edelläkävijänä hyödyntämään Open311 -standardia

Helsingin kaupungin avoin palauterajapinta perustuu muun muassa Washingtonissa, San Franciscossa ja Bonnissa käytettävään Open311-standardiin. Avoin rajapintastandardi merkitsee sovelluskehittäjille uusia bisnesmahdollisuuksia, sillä sitä käyttävät palvelut voidaan helposti siirtää kaupungista toiseen. Kaupunkilaisten palauterajapintaa onkin hyödynnetty kekseliäissä sovelluksissa. Esimerkiksi Bostonissa autoilijoille on kehitetty Street Bump -kännykkäsovellus, joka tunnistaa sovellusta käyttävän autoilijan reitin varrelta katujen isot kuopat ja raportoi niistä rajapinnan kautta automaattisesti kaupungille.

Helsingin uuden palautejärjestelmän projektipäällikkö Heli Rantanen kertoo, että avoin rajapinta antaa ulkopuolisille sovelluskehittäjille mahdollisuuden hyödyntää kaupungin tuottamaa tietoa ja rakentaa palveluja joita kaupungin tietotekniikkaosasto ei osaa edes toivoa.

”Olemme nähneet miten innovatiivisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudun toimipistetietoja käytetään. Ei kaupungin tarvitse rakentaa kaikkia sovelluksia itse”, Rantanen toteaa.

Esimerkiksi palkittu suomalainen Blindsquare-mobiilisovellus auttaa näkövammaisia suunnistamaan kaupungeissa monilla eri kielillä. Pääkaupunkiseudulla liikuttaessa tiedot Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yli 10 000 kuntapalvelun sijainnista haetaan avoimesta datarajapinnasta. Kaupungit julkaisivat palvelupisteidensä tiedot avoimena datana kaikkien käyttöön jo vuonna 2011.

Kansalaispalautteen käsittely tehostuu

Kaupungille uusi palautejärjestelmä ja sen avoin ohjelmointirajapinta merkitsevät asiakaspalvelun paranemista. Järjestelmä on jo käytössä kuudessa virastossa. Esimerkiksi Rakennusvirastoon tulee lähes 120 000 kansalaisten yhteydenottoa vuodessa. Tehokkaille tavoille käsitellä kansalaispalautetta on tarvetta, sillä viidestätoista asiakaspalvelijasta huolimatta viraston puhelinvaihde on usein ruuhkautunut.

Uuden avoimen palautekanavan toivotaan myös tehostavan kaupungin kunnossapitoa. Kun palautteen anto on helppoa, tieto vioista kulkee nopeammin kunnossapitäjien tietoon.

”Kaupunkilaiset ovat kaupungin silmät ja korvat. Ei Rakennusvirasto tiedä että liikennemerkki on kaatunut, jos kukaan ei kerro siitä”, rakennustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri toteaa.

Helsingin kaupungin palauterajapintaa on kehitetty yhteistyössä Forum Virium Helsingin kanssa osana Euroopan komission rahoittamaa CitySDK-hanketta. www.citysdk.eu