Paljonko lähikoulussa tai -kirjastossa on eilen kulunut sähköä ja kaukolämpöä? Testikäyttöön avatusta uudesta Nuuka Open API:sta voi nyt hakea Helsingin kaupungin noin 1200 palvelurakennuksen tuntikohtaisia sähkön- ja lämmönkulutustietoja. Nuukan tekeillä olevan rajapinnan toivotaan vauhdittavan Helsingin matkaa hiilineutraaliksi kaupungiksi.

“Helsingin koulut, päiväkodit, kirjastot, sairaalat ja sote-rakennukset”, listaa johtava energia-asiantuntija Veera Sevander kohteita, joiden energiankulutustietoja voi nyt kuka tahansa asiasta kiinnostunut hyödyntää.

Uusi rajapintapalvelu esiteltiin sovelluskehittäjille Helsinki Loves Developers -tilaisuudessa 27.2.2020. Tilaisuus keräsi kaupungintalon ala-aulaan koko joukon harrastajakoodaajia ja ohjelmistoyritysten edustajia.

Helsingin kaupunki on seurannut rakennustensa energiankulutusta jo 1980-luvulta alkaen. Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman myötä kulutusseurannasta on tullut entistä tärkeämpi työkalu. Vanha liikkeenjohdon viisaus ”mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa” on harvinaisen totta, kun kaupunki leikkaa kasvihuonekaasupäästöjään nopealla tahdilla.

Veera Sevander muistutti Helsinki Loves Developers -tilaisuuden kuulijoille, että rakennusten lämmitys tuottaa leijonanosan, 56 prosenttia, Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä. Kauas taakse jäävät niin liikenne kuin sähkön käyttö. “Kaupunkikonsernin hiilidioksidipäästöistä 96 % syntyy kiinteistöjen energiankulutuksesta. Puhutaan siis todella isosta potista”, Sevander kertoo.

Nuuka-järjestelmän data avoimeksi

Keväällä 2019 Helsinki otti käyttöön uuden Nuuka-järjestelmän kiinteistöjen energiankäytön ja olosuhteiden keskitettyyn seurantaan. Se kokoaa kaiken kaupungin rakennuksiin liittyvän tiedon yhdelle alustalle. Nyt järjestelmässä on energiankulutustiedot koko kaupungin rakennuskannasta, pian myös vedenkulutuksesta ja jätemääristä. Järjestelmään kootaan myös mittaustietoa rakennusten sisäolosuhteista, kuten lämpötilasta, hiilidioksiditasoista, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja pienhiukkasten pitoisuuksista. Muutamassa rakennuksessa järjestelmään saadaan myös käyttäjätyytyväisyystietoa.

Dataa hyödynnetään jo monin tavoin. Järjestelmän hälytykset auttavat reagoimaan rakennuksissa havaittuihin ongelmiin, tarkka energiankulutustieto taas on avuksi energiatehokkuustoimenpiteiden suunnittelussa. Lopullinen tavoite on Sevanderin mukaan tehdä kaupungin kiinteistöistä älyrakennuksia, joiden taloteknisiä järjestelmiä ohjataan mittaus- ja olosuhdetiedon perusteella tilakohtaisesti.

Järjestelmän toimittaneen Nuuka Solutionsin Olli Parkkonen kertoo, että moni kiinteistönomistaja valittaa suoranaista datakaaosta. “Tieto on siiloissa, hajallaan eri tietojärjestelmissä. Tiedon jakaminen on vaikeaa, samoin sen hyödyntäminen”, Parkkonen kuvailee. Helsingin uusi reaaliaikainen data-alusta tuo tiedon kaikkien osapuolien käyttöön, rakennusten omistajista ja käyttäjistä aina huoltoon. Nuukan data-alusta liikuttelee tietoa tietojärjestelmien välillä API:en välityksellä, mutta Helsingille rakennettu kaikille avoin API on järjestelmätoimittajallekin uusi aluevaltaus.

Data jo hyötykäytössä

Helsinki on ollut pitkään edelläkävijä kaupunkien julkisen datan avaamisessa kaikkien käyttöön. Mitä kaikkea rakennusten energiankulutustiedolla voi tehdä? Siitä antoi esimakua sovelluskehittäjä Juha Yrjölän tilaisuudessa esittelemä sovellus. Se valjastaa Nuuka Open API:n tuntikohtaisen energiankulutusdatan ilmastokriisin torjuntaan. Yrjölän järjestelmä hakee dataa Nuukan lisäksi esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen säähavainnoista ja simuloi historiadatan perusteella kullekin kaupungin 1 200 palvelurakennukselle optimaalisen aurinkovoimalan koon.

Aurinkosähköinvestoinnin kannattavuuteen vaikuttaa huomattavasti kiinteistön oma sähkönkulutus. Paras investointi katolle sijoitettu aurinkovoimala on Yrjölän mukaan kiinteistöissä, joiden sähkönkulutus on suurinta päivisin ja erityisesti valoisena vuodenaikana.

Helsinki Loves Developers -tilaisuuden työpajaosiossa osallistujat pääsivät pohtimaan, miten hyödyntää uutta API:a. Keskustelua herätti muun muassa säähavaintodatan ja Nuuka Open API:n kulutustiedon yhdistäminen.

Sevanderin toivelistalla on saada API:n nyt julkaistusta testiversiosta ja sen sisältämästä datasta mahdollisimman paljon käyttäjäpalautetta. Sen pohjalta rakennetaan API:n tuotantoversio. Kun lopullinen rajapinta saadaan keväällä julkaistua HRI:n datakatalogissa, voivat rajapinnan rakentajat vain odottaa jännityksellä, mitä sovelluksia sen päälle taitavien koodaajien käsissä syntyy. “Odotan, että joku rajapinnan hyödyntäjä tarjoaa kaupungille jotakin sellaista, mitä me emme vielä edes osaa kaivata”, Veera Sevander pohtii.

Myös kaikelle kansalle

Nuuka Open API on suunnattu ammattilaisille. Sovellusten kehittäjät arvostavat julkisten tietovarantojen avaamista API:en kautta, sillä erilaiset verkko- ja mobiilisovellukset voivat hakea avoimista rajapinnoista vain tarvitsemansa datan määrämuotoisilla kyselyillä, ja API:n tarjoama tieto on aina ajan tasalla.

Sevander haluaa rakennusten energiankulutustiedon myös tavallisten kaduntallaajien käyttöön. Yksi ajatus on tuoda energiadata Helsingin 3D-malliin, jossa on jo paljon rakennusten ominaisuustietoja. Varsinkin jos myös yksityisten rakennusten energiankulutustiedot saataisiin näkyville, voisi tehdä kiinnostavia vertailuja. “Voisi vertailla lähirakennuksia tai samana vuonna rakennettuja taloja ja huomata, että meidän talomme kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin naapurirakennus”, Sevander pohtii.