HelMet-kirjastojen API

Pääkaupunkiseudun kirjastojen yli kolmen miljoonan teoksen tiedot avoimena datana

Näin toimii avoin HelMet-kirjastorajapinta: Mitä Sofi Oksasen teoksia pääkaupunkiseudun kirjastoissa on? → lähetetään kysely API-rajapinnalle: http://data.kirjastot.fi/search/author.json?query=Oksanen, Sofi

Pääkaupunkiseudulla on 63 kirjastoa, 14 laitoskirjastoa ja kuusi kirjastoautoa. Niiden kokoelmissa on yhteensä 3,4 miljoonaa teosta, erinomaisen tarkasti luetteloituna, mutta visusti kirjastojen omaan tietojärjestelmään lukittuna. Vuonna 2010 luettelotiedot kirjastojen kirjoista, levyistä ja muusta aineistosta avattiin ensi kerran julkiseen käyttöön 193 MB:n zip-pakettina. Vuonna 2011 data sai rajapinnan, josta voi tehdä yksinkertaisia www-kyselyitä.

Kirjastojen API-rajapinta

http://data.kirjastot.fi/

HelMet ohjelmointirajapinnan kautta kuka tahansa voi kysellä ja käyttää pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmatietoja ja käyttää niitä omissa verkkosovelluksissa. Hakutulokset näytetään valinnan mukaan JSON- tai kirjastomaailman käyttämässä MarcXML-formaatissa.

Rajapinnan julkaisu: 7.6.2011.
Toteuttaja: Kisko Labs, http://kiskolabs.com/ 

Odotukset hankkeelle

“Odotin paljon enemmän, että esimerkiksi kirjastojärjestelmien toimittajat reagoisivat jotenkin. ”

Kustannukset

“Rajapinnan rakentaminen maksoi noin 15 000 euroa.”

Vinkit perässä tuleville

  1. “Julkaiskaa vaan, ei tiedon tarvitse olla täydellistä. Meilläkin on 670 000 tietuetta. Jos kymmenissä on kirjoitusvirheitä, niin who cares.”
  2. “Keksi simppeli, mutta fiksu tapa datan jakamiseen. HRI on loistava hanke, sieltä löytyy osaamista.”
  3. “Avattavan datan ei välttämättä tarvitse olla tarpeellista. Se voi olla myös jotain joka tekee kaupungin hauskemmaksi. “

Projektin vetäjät

Antti Pakarinen ja Timo Tuominen
Suunnittelijat, Labs.kirjastot.fi -hanke. Kirjastot.fi on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama yleisten kirjastojen yhteinen verkkopalvelu.

Milloin kuulit ensi kertaa avoimesta datasta?

“Vuonna 2007, kun tulin kirjastohommiin. Jotenkin se liittyi meidän alaan, yliopistokirjastoissa puhuttiin tästä silloin.”

Suosikkipalvelu, joka hyödyntää avointa dataa?

“Reittiopasta käytän paljon. Wikipedia, jos avoin data käsitetään laajasti. Parkkinappiakin meinasin kokeilla.”

Mitä dataa toivoisit avattavaksi?

“Olen kiinnostunut osallistavasta budjetoinnista: avataan julkinen rahankäyttö, ja ihmiset voisivat oman ajatuksensa viraston budjetiksi. Tämä sopisi kirjastoillekin.”

Toim. huom: Homma saattaa käynnistyä pikapuoliin, pilottihanke saamassa rahoitusta.

Miksi datan avaaminen on tärkeää?

“Se voi tuoda vauhtia julkisten it-järjestelmien kehitykseen.”

Missä dataa käytetään?

 

HelMet Viivakoodinlukija

Android-sovellus, jonka viivakoodinlukijalla selvität nopeasti kirjan viivakoodista lähimmän kirjaston, josta kirja on lainattavissa. Sovellus käyttää HelMet kirjastojen ja pääkaupunkiseudun palvelukartan kirjastojen sijaintitietojen avointa dataa.

WDC2012 ulkomainonta

Helsingin designpääkaupunkivuoden ulkomainoskampanjassa tehtiin tunnetuksi tiedon visualisointia. Osa katukuvaa koristaneista julisteista oli kirjastoaiheisia. Informaatiomuotoilu.fi:n tuottamat kirjastodatan visualisoinnit perustuivat HelMet-kirjastojen avaamaan kirjastojen käyttötietoon.

Näin data avattiin

Kirjastodata vapaaksi tietojärjestelmien kahleista

Kirjastot ovat edelläkävijöitä julkissektorin sähköisissä palveluissa, mutta data on suljetuissa järjestelmissä.

Suunnittelija Antti Pakariselle ei satele kutsuja kirjastojärjestelmien toimittajien seminaareihin. Hän ei nimittäin puhu kovin kauniisti tietojärjestelmien toimittajista. “Huonoa laatua, huonoa palvelua”, Pakarinen toteaa.

Suomalaisilta kirjastoilta kutsuja satelee sitäkin enemmän. Uudenlaisia kirjastopalveluja kehittävän labs.kirjastot.fi -projektin vetäjä on haluttu puhuja, kun halutaan tietää millaisia palveluita kirjaston käyttäjille verkossa voisi tarjota.

Kirjastolaitos on ollut pitkään edelläkävijä tietotekniikan hyödyntämisessä, mutta nyt aika on ajanut ohi suljetuista järjestelmistä. Kirjastojen Marc-tiedostoformaattikin on vuodelta 1968. Kirjojen saatavuustiedot voisivat hyvin näkyä esimerkiksi Googlen hakutuloksissa. “Ei sille mitään teknisiä esteitä ole”, Pakarinen toteaa.

Tästä suivaantuneena Pakarinen ehdotti jo vuonna 2008 kirjastodatan avaamista, jotta alan it-järjestelmien kehitykseen saataisiin uutta puhtia. “Idea oli, että kun tieto avattaisiin, sillä voisi itsekin tehdä jotakin. Halusimme näyttää, millaisia kirjastojen tietojärjestelmät voisivat parhaimmillaan olla. “Projektin vetäjät toivoivat, että avointa lähdekoodia hyödyntävät pienet kehittäjäpajat voisivat haastaa suuret kirjastojärjestelmien toimittajat.

Opetusministeriö etujoukoissa

Vuonna 2009 asiasta innostunut Opetusministeriö myönsikin 120 000 euroa hankkeelle. Kolme vuotta myöhemmin labs.kirjastot.fi -projektin parivaljakko, Antti Pakarinen ja koodaaja Timo Tuominen, ovat maan viralliset avoimen kirjastodatan asiantuntijat. “Moni on ihmetellyt, että miten saitte tällaisen hankkeen käyntiin. Ministeriöstä löytyi poikkeuksellisen edistyksellistä ajattelua.”

Tulostakin on syntynyt. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmatiedot saatiin auki, ensimmäisenä suurena eurooppalaisena julkisena kirjastona. Omana koodaustyönä on syntynyt esimerkiksi iPhone-sovellus kokoelmien selaamiseen, hakkerivoimin taas vastaava Android-sovellus viivakoodihakuineen. Yksi projekteista on maanlaajuinen kirjastohakemisto, johon kaikki kirjastot ilmoittavat yhteystietonsa ja aukioloaikansa, ja saavat käyttöönsä kaikkien maan kirjastojen tiedot, avoimena datana tietenkin. “Silläkin saadaan tosi paljon säästöjä aikaan.”

Pakarinen tosin kertoo, että omat odotukset projektin suhteen olivat paljon korkeammalla. Uusia sovelluksia saisi syntyä enemmänkin. “Toivoin myös että esimerkiksi kirjastojärjestelmien toimittajat reagoisivat jotenkin.” Alkuperäinen toive pienistä ja ketteristä kehittäjistä nykyisten järjestelmätoimittajien rinnalle tuntuu nyt vähän lapselliselta. Esimerkiksi julkiset hankintasäännöt jarruttavat järjestelmien hankintaa pieniltä koodipajoilta.

Bisnes sallittu

Myös kirjankustantajat voisivat hyötyä data-avauksesta. Pakarinen toivoo että digitaalistumisen pelästyttämä kustannusala hyödyntäisi avodataa jollakin tavoin. “Jos haluatte tehdä sillä bisnestä, niin olkaa hyvä”, Pakarinen kannustaa.

Nykyiset kirjastojärjestelmät eivät tarjoa työkaluja datan avaamiseen. Rajapintaa varten tiedot piti tuoda ulos järjestelmästä, ja rakentaa API-rajapinta nykyisen tietojärjestelmän ulkopuolelle.

Pioneerityö hämmensi myös tiedon tuottajia. Pakarinen sai ensimmäisen data-avauksen jälkeen vihaisen puhelun kirjastodataa toimittavalta yhtiöltä. “Siinä oli pieni viestintäongelma. Homma selvisi ja he tulivat meidän kumppaniksemme datan avauksessa. ”

Valoa on kuitenkin näkyvissä tunnelin päässä. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen tietojärjestelmän tulevassa, vuoden-parin päästä julkaistavassa versiossa, pitäisi olla jo avoimet rajapinnat vakiona. Malttamaton Pakarinen ei silti suostu lyömään vetoa siitä, milloin saatavuustiedot saadaan Google-hakuihin. Toinen ilonaihe uusi kansallinen digitaalinen kirjasto, joka on päätetty toteuttaa open source-työkaluilla. “Kyllä se maailma muuttuu paremmaksi, pikkuhiljaa.”

  • Petri Ruuskanen

    17.02.2015 Omaan pienen mutta useita harvinaisuuksia sisältävän kirjasto 2.0.1.5 kotikirjaston. Voinko saada linkin lataussivulle josta voin ladata mainitsemanne tietokannan – 193 MB:n zip-paketin. Kotikirjasto Kirjasto 2.0.1.5 intranet kirjastoni ei käytä tiedostoa julkisessa levityksessä vaan auttaisi kirjastoni tietokannan yleistietokannan muodostamisessa. yst. terv. Petri Ruuskanen

  • Antti

    Hmm, kukahan omaa ajantasalla olevaa tietoa tästä? Jutussa mainittu linkki API:in ei toimi ja tuota datapläjäystäkään ei ole päivitetty sitten kuusi vuotta sitten tapahtuneen julkaisun. API:in pohjautunut FOSS-sovellushan lakkasi toimimasta jo pari vuotta sitten.

  • Jouni Juntumaa

    Hei! API:n päivitystä selvitetään parhaillaan. Loppukesästä tiedämme, millä aikataululla päivitys saadaan käyttöön.

  • Petri Savolainen

    Ei näy vieläkään toimivan toi API. (edellinen päivitys 8kk sitten)
    Mistä lie kyse ?