Datademon kevätkierroksen maanantai-iltana päättyneessä äänestyksessä valittiin rahoitettavaksi kahdeksan avointa dataa hyödyntävää ideaa. Pääkaupunkiseudun sarjan ääniharava oli Helsingin verovarojen käyttöä havainnollistava “Minne meidän rahat katoavat”. Kansallisen sarjan ykköspaikan jakoivat ehdotukset kansanedustajien sidonnaisuuksien visualisoinnista ja kotimaisesta paikkatietokirjastosta R-laskentakielelle.

Osallistujat päättävät rahoituksesta

Datademon ideakuulutuksessa huhtikuun lopulla haettiin ehdotuksia avoimen datan soveltamisesta demokratian edistämiseksi. Niin yksityiset ideanikkarit, erilaiset ryhmät kuin sovelluskehittäjät startup-yrityksistä lähettivät Datademoon 25 ehdotusta. Ideat julkaistiin Trello-alustalla, jossa kuka tahansa sai tutustua ja keskustella ehdotuksista.

“Osallistujat, raadin asiantuntijat ja ulkopuoliset kiinnostuneet auttoivat toisiaan vinkkaamalla datalähteistä sekä tekemällä tarkentavia kysymyksillä ja jopa suoria yhteistyöehdotuksia” kertoo Raimo Muurinen Open Knowledge Finlandista.

Viikon kestäneen keskusteluvaiheen jälkeen siirryttiin äänestämiseen. Puolet äänioikeutetuista on ehdotusten tekijöitä ja toinen puoli ehdotusten tai ilmoittautumisten perusteella arvottuja asiantuntijoita sekä rahoittajien edustajia. Päätösmenettely noudattaa siten osallistuvan budjetoinnin periaatetta. Kolmantena äänestyspäivänä suoritettiin äänten koelaskenta, ja välituloksen julkistamisella aktivoitiin osallistujia loppukiriin.

Valituiksi tulleiden ehdotusten tekijöille maksetaan 2 000 euron toteutusraha heti, ennen työn valmistumista. Ennakkomaksu tekee Datademoon osallistumisesta ja avoimen datan hyödyntämisestä houkuttavan mahdollisuuden ennakkoluulottomillekin ideoille. Itse työn tekemiseen on kolme kuukautta aikaa, ja tekijöiden velvollisuutena on julkaista valmiista tuotoksista blogikirjoitus. Päätös on aina kiinni osallistujasta itsestään, mutta käytännössä kaikki tuotokset jaetaan avoimella lisenssillä kenen tahansa hyödynnettäväksi. Datademo jatkuu syksyllä kolmannella kierroksella.

Datademon toteutuksesta vastaa avointa tietoa ja demokratiaa edistävä Open Knowledge Finland ry (OKFFI). Rahoittajina ovat HRI sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Rahaa jaetaan vuoden aikana yhteensä 48 000 euroa.

HRI-sarjassa rahoitettavat viisi ehdotusta

Sasu Halmeen ehdotus selventää Helsingin kaupungin tulo- ja menotietojen perusteella, minne veronmaksajien rahat katoavat. Selkeyteen pyrkivä työ esittää esimerkiksi kolikkosymboleilla, montako miljoonaa euroa kaupunki investoi esimerkiksi palo- ja pelastuskalustoon. Toisaalta visualisointi voi auttaa paljastamaan puutteita kirjanpidon avoimuudesta. Halme sai ensimmäisellä kierroksella rahoituksen ehdotukselle Helsingin päätöksenteon visualisoimisesta.

Maija Kasken työryhmä jatkoi ensimmäisellä kierroksella rahoitettua ideaa harrastusmahdollisuuksien koostamisesta yhteen palveluun. Seuraavaksi Harrastushuoneeseen on tarkoitus tuoda muun muassa muiden kaupunkien palvelurekisterit sekä tarjota käyttäjille mahdollisuus lisätä omia ilmoituksia.

Johanna Mäkeläinen osallistui nyt toista kertaa hieman muokatulla ehdotuksella Kivennokan rakentamiskysymyksen visualisoimisesta verkon ilmaistyökaluilla. Ensimmäisellä kierroksella tasatilanteen ja huonon arpaonnen vuoksi rahoituksetta jäänyt ehdotus sisältää nyt myös työkalupakin kansalaisille tiedon visualisoimiseksi.

Katja Virran työryhmä visualisoi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Yleiskaava 2050 -karttakyselyn tulokset “Kenen kaupunki” -otsikolla. Visualisointi tiivistää eri kaupunginosien asukkaiden vastaukset omiksi profiileiksi.

Nillo Halosen perusteilla oleva Spartacus Technologies -yritys ehdotti mobiilisovellusta Helsinkikanavalle. Helsinkikanavan avointa rajapintaa hyödyntävä sovellus tarjoaisi videoiden katselumahdollisuuden sellaisillekin Android-laitteille, jotka eivät tue Adobe Flashia.

Kansallisesta sarjasta rahoitetaan kolme työtä

Teemu Friskin ehdotti kansanedustajien sidonnaisuuksien visualisointia. Kansanedustajien sidonnaisuusilmoituksiin  ja vaalirahoitusilmoituksiin pohjautuva ehdotus pyrkii läpivalaisemaan “hyvä veli -verkostoja” Neo4j -teknologialla.

Juha Karvasen ehdotus Replica X luo henkilötietoja sisältävästä datalähteestä anonymisoituja kopioita, jotka voivat toimia esimerkiksi lääketieteellisinä tutkimusaineistoina.

Ensimmäisellä kierroksella menestyneen Louhos-yhteisön ehdotus kokoaa suomalaisen paikkatiedon osaksi R-laskentakielen OpenGov-kirjastoa.