OpenStreetMap. Periaatteessa koko maapallon kattava kartta, jota kuka tahansa voi muokata ja hyödyntää. Mihin sitä käytetään? Miten julkishallinto, jonka omatkin kartat ovat tarkkoja, voisi hyötyä siitä? Entä miten OpenStreetMapin sisältöä voisi rikastaa avoimella datalla?

Suomessa on paljon avoimia paikkatietoaineistoja, korkeatasoista paikkatieto-osaamista sekä aktiivisia paikkatiedon hyödyntäjiä. Monet hyödyntävät jo niin OpenStreetMap (OSM) -dataa kuin kaupunkien paikkatietojakin. Mutta voisivatko julkishallinto ja OSM-yhteisö hyötyä toistensa datoista vieläkin paremmin?

Helsinki Loves Developers -tilaisuudessa 4.10.2018 esiteltiin OSM-toimintaa sekä julkishallinnon avoimia paikkatietoja, paikkatietotarpeita ja OSM-kokemuksia.

Mikä OpenStreetMap?

OpenStreetMap (OSM) on ilmainen ja avoin maailmankartta, jonka yhteisö luo, ylläpitää ja omistaa. Karttaa saa hyödyntää vapaasti omissa käyttötarkoituksissaan, kunhan lähde mainitaan. Sitä on myös kenen tahansa kiinnostuneen helppo editoida. Karttaa pystyy hyödyntämään mm. Qgis-paikkatieto-ohjelmassa QuickOSM-pluginin avulla. OSM tarjoaa tarkan ja muokattavan taustakartan lisäksi reitityksen, jota suurtenkaan kaupunkien omista palveluista harvoin löytyy.

Suomessa useat aktiivit täydentävät ja editoivat OSM-karttaa. Tietoa OpenStreetMap-tapahtumista löytyy esimerkiksi Facebookista HOT-OSM Finland -ryhmästä.

Suomen suuret kaupungit on kuvattu OSM:iin melko kattavasti, mutta pienemmiltä paikkakunnilta ja maaseudulta puuttuu paljon dataa, kuten rakennuksia. Vaikka suurimpien kaupunkien kartat ovatkin aika tarkkoja, löytyy niistäkin vielä parannettavaa, kertoo Erno Mäkinen Gispo Oy:sta. Monet suomalaiset palvelut, kuten pääkaupunkiseudun Palvelukartta, BlindSquare-kännykkäsovellus ja Sokos Hotels, käyttävät OpenStreetMapia taustakarttanaan.

OSM ja yhteistyö julkishallinnon kanssa

Vaikka julkishallinto tuottaa laadukkaita karttoja, käytetään joissain julkishallinnon palveluissa, kuten HSL:n Reittioppaassa ja pysäkkikartoissa pohjakarttana OpenStreetMapia. Markku Huotari HSL:ltä kertoo, että yksi suuri syy OSM:in käyttöön Reittioppaassa on sen joustavuus sekä monet layerit. Lisäksi OSM:ia saa muokattua tarvittaessa nopeasti, ja kaikkia muokkauksia ei karttaa täydentävän yhteisön ansiosta edes tarvitse tehdä itse. OSM tarjoaa tarvittaessa myös uuden kanavan datan jakamiseen ja validointiin. Miinuspuolena Huotari pitää toisaalta epävarmuutta datan laadusta. HSL tekee OSM-yhteisön kanssa yhteistyötä mm. tarjoamalla HSL:n dataa osaksi OpenStreetMapia.

Liikenneviraston ylläpitämä kansallinen tie- ja katuverkon tietojärjestelmä Digiroad tarjoaa avoimena datana tietoa Suomen katu- ja tieliikenneverkosta. Datan saa nyt käyttöönsä joko Liikenneviraston palvelusta tai Oskari-alustan kautta. Meri Lindholm Sitowise Oy:sta kertoo, että OpenStreetMapia pilotoidaan nyt Digiroad-datan yhtenä uutena julkaisukanavana. Pilotissa kokeillaan mm. joukkoliikenteen pysäkkien viemistä OSM:iin. Aiheesta järjestetään myös mapathon Paikkatietomarkkinoilla marraskuussa, ja tavoitteena on saada pysäkkidata OSM:iin tämän vuoden aikana. Haasteina työssä Lindholm mainitsee mm. tietomallien sekä geometrioiden sovittamisen.

Oman pohdintansa tuovat myös aineistojen erilaiset lisenssit. Avoimen datan lisenssi Creative Commons 4.0 sallii datan vapaan käytön missä vain, kunhan datan alkuperäinen lähde mainitaan. OpenStreetMapissa käytetty Open Database License (ODbL) -lisenssi puolestaan edellyttää mahdollisten täydennysten tai muunnosten jakamista samalla lisenssillä. Keskustelua OSM-datan hyödyntämisestä kaupungeissa sekä kaupunkien avoimen datan hyödyntämisestä OSM:issa jatketaan. Lisenssien huomioimisen lisäksi OSM:ista julkishallinnon palveluihin tuotavalle datalle tarvitaan laaduntarkistus.

Datatoiveita ja yhteistyöideoita

Mitä kaupunkien avointa tietoa voisi hyödyntää OpenStreetMapissa? Voisivatko kaupungit hyödyntää OSM-dataa? Entä mitä dataa vielä toivottaisiin avattavan ja saatavan jakoon myös OSM:in kautta? Osallistujat keskustelivat ja ideoivat OSM:in ja kaupunkien yhteistyömahdollisuuksista. Yllättävän monilla oli samantapaisia ajatuksia.

OpenStreetMapiin kaivataan tietoa mm. katujen aurauksesta, liikennemerkeistä, saavutettavuuslaskennoista sekä erilaisista alueista, kuten viher- ja suojelualueista. Myös Palvelukartan tietoja julkisista palveluista voisi lisätä OSM:iin laajemminkin. Lisäksi kaupunkien tuoreita ortokuvia voisi viedä sinne.

Datatoiveena kaupunkien suuntaan esitettiin mm. tietoa teiden kunnosta, työmaiden sijainneista sekä liikennetiedotteista, onnettomuuksista ja ruuhkista.

Eräs ajatus oli yhteensovittaa kaupunkien dataa sekä OpenStreetMapissa olevaa tietoa molempien tahojen hyväksi. OSM:issa voi olla esimerkiksi tarkemmin merkitty pyöräily- ja jalankulkuverkosto, joka perustuu todellisuudessa käytettyihin reitteihin sekä mahdollisiin epävirallisiin oikopolkuihin. Myös tilapäiset liikennejärjestelyt päivittyvät joskus OSM:iin nopeammin kun kaupunkien karttoihin.

OSM:in päivittäminen yllättävän helppoa ja koukuttavaa

Tilaisuuden lopuksi meillä oli mahdollisuus kokeilla OpenStreetMapin päivittämistä. Uteliaana avasin selaimessani OSM:in ja tein itselleni käyttäjätunnukset. En osaa paikkatietoasioita kuin pintapuolisesti, mutta josko oppisin OSM:ista edes jotain? Ensimmäisenä avautui tutoriaali, joka oli todella selkeä ja opasti hiirikädestä pitäen OSM:in perusteisiin.

Helppoudesta innostuneena surffasin lapsuudenmaisemiini ja huomasin, että vanha kouluni oli vain pisteenä kartalla. Piirsin rakennuksen ääriviivat ilmakuvan perusteella, ja niin oli OSM-maailma taas yhtä rakennusta valmiimpi. Tyytyväisenä surffasin editorinäkymässä seuraavaa editointikohdetta etsimään ja kiskoin samalla vahingossa hiirellä koulun läheisen leikkipuiston järveen. Se ei onneksi haitannut; Erno Mäkinen opasti, miten puiston saa palautettua oikealle paikalleen. Hän kertoi, että vastaavanlaisia vahinkoja sattuu aika ajoin, mutta muutoshistoriasta saa helposti palautettua karttakohteet takaisin.

Keskustelu jatkuu

“Kaupungit ovat avanneet paljon paikkatietodataa viime vuosina. Joukkoistetusti tuotetun karttatiedon merkitystä mietitään vielä kaupungeissa, mutta siitä olisi potentiaalista hyötyä sekä kaupungeille että OSM:ille”, sanoo Helsingin kaupungin paikkatietoasiantuntija Outi Hermans.

“Periaatteelliseksi kysymykseksi copyright-keskustelussa jääkin ”filosofinen pohdinta” siitä, kuka tulee jatkossa omistamaan oikeuden (eri tarkkuustasoisiin) tietoihin kohteiden maantieteellisista sijainneista. Digitaalista tietoa rakennetun ympäristön kohteista pystytään tuottamaan yhä joukkoistetummin. Valtavan laajan sekä monitasoisen ja -mittakaavaisen datan tuotantoon pystyisi osallistumaan koko julkishallinnon, yritysten, yhdistysten ja yksilöiden muodostama kokonaisuus, ja OSM tarjoaisi tälle datalle hyvän alustan.”