HRI:n syntysanat lausuttiin syksyllä 2009, kun avoimen datan buumi oli rantautumassa Suomeen. Vuonna 2011 avattu HRI-palvelu syntyi ketterästi startup-maailman ja kunta-alan osaamista yhdistäen.

Vaikka Suomen edistyksellinen julkisuuslainsäädäntö on taannut asiakirjojen julkisuuden jo pitkään, sai tietoja 2000-luvun alkuvuosina vain erikseen pyytämällä.

Tiedon jakamisen vaikeus oli tiedostettu mittavat tietovarannot omistavissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja Asta Manninen oli saanut pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajilta toimeksiannon laatia seututietovisio vuodelle 2020. Kesällä 2009 valmistunut visiopaperi ehdotti kaupunkien julkisen tiedon avaamista maksutta yleiseen käyttöön. “Tiiviissä visiossa päädyin ehdottamaan kaupunkien yhteisen Helsinki Region Infoshare -palvelun perustamista”, nykyisin eläkepäiviään viettävä Manninen kertoo.

Vuosi 2009 oli Suomessa muutoinkin lähtölaukaus avoimen tiedon liikkeelle. Suomessa Forum Virium Helsingin kutsusta vierailleen Peter Corbettin mainospuhe Washingtonin data-avauksista ja kaupungin järjestämästä Apps for Democracy -sovelluskilpailusta innosti tekemään saman Suomessa.

Ensimmäisen Apps4Finland-kilpailun palkintojenjaossa Tampereella syksyllä 2009 kohtasi ensimmäistä kertaa moni tiedon avoimuudesta kiinnostunut. Kilpailun koordinaattori Antti Poikolan keskustelut voittajien kanssa vahvistivat aiemman havainnon: avoimen datan puute oli huutava.

Helsingin kaupungin tilastoista, arkistoista ja tutkimustoiminnasta vastaavan tietokeskuksen johtajana Asta Manninen oli ehtinyt tutustua eri puolilla maailmaa puhaltaviin avoimuuden tuuliin. Australian tilastokeskus oli tehnyt tärkeää pioneerityötä selvittäessään, miten tiedon avoimuus istuisi virallisiin tilastoihin, joita säätelee joukko erilaisia lakeja, standardeja ja erittäin tiukka yksityisyyden suoja. “Avointa dataa hyödyntävien sovellusten kehittämisessä eturivissä taas olivat USA:n kaupungit, kuten Washington, New York ja Chicago”, Manninen kertoo.

Kun kaupunginjohtajien kokous näytti vihreää valoa seututietovisiolle, laittoivat Asta Manninen sekä Forum Viriumin toimitusjohtaja Jarmo Eskelinen toimeksi. Monessa muussa maassa liikkeelle lähdettiin nollasta, kartoittamaan mitä tietoa organisaatiossa oikein on olemassa. “Helsingin kaupungin tietokeskuksen osaaminen oli maailman kärkeä. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeilla oli niilläkin erinomaiset valmiudet datan avaamiseen ja meillä oli kaupunkien johdon kannustava tuki takana. Pääsimme äkkiä liikkeelle.” Rahoitusta HRI sai alkuvaiheessa pks-kaupunkien ja Forum Viriumin lisäksi myös Sitralta ja Valtiovarainministeriöltä.

Virkamies ja startup-yrittäjä pystyttäjiksi

Tietokeskuksessa työskennellyt Pekka Vuori oli luonteva valinta palvelun pystyttäjäksi. Helsingin tilastotietokannoista vastannut virkamies oli tuottanut avointa dataa jo vuosikausia – tosin tietämättään. Pääkaupunkiseudun kunnat, HSY ja Uudenmaan liitto olivat tuottaneet jo pitkään yhtenäistä ja vertailukelpoista dataa pääkaupunkiseudun kunnista. ”Avasimme tiedot jo 90-luvulla verkkoon kaikkien vapaaseen käyttöön”, Vuori kertoo.

Tilastoista vastannut Vuori tuotti siis avointa dataa jo viime vuosituhannella, vaikka koko termi keksittiin vasta vuosia myöhemmin.

Työparikseen palvelun pystytykseen Pekka Vuori sai Forum Viriumissa työskennelleen Ville Melonin, joka oli aiemmin työskennellyt teknologia-alan startup-yrityksissä.
”Minun vastuullani oli sisältöpuoli. Tunsin data-aineistot, vein niitä tietokantaan ja olin mukana käyttöliittymän suunnittelussa”, Vuori kertoo.

Ville Meloni taas vastasi siitä, että projekti eteni aikataulussa. Juuri ennen vuodenvaihdetta 2011 kaksikko sai pystyyn verkkopalvelun alpha-version sisäiseen kehityskäyttöön. Muutamassa kuukaudessa oli saatu paljon aikaan, suunniteltu tietomalli sekä rakennettu tietokanta ja käyttöliittymä. Palvelua pystytettiin ketterän kehityksen opein. ”Villen panos oli ihan huikea. Minulla oli pitkä kokemus kuntapuolelta, mutta sellaista projektiosaamista en ollut aikaisemmin nähnyt”, Vuori kertoo.

Projektipäälliköt esittelivät HRI:n datasisältöjä ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle palvelun virallisessa julkistustilaisuudessa Helsingin kaupungintalolla maaliskuussa 2011. Verkkoon ilmestynyt maan ensimmäinen avoimen datan katalogi toi sadat pääkaupunkiseutua koskevat datasetit maksutta kenen tahansa saataville.

Helsingin seudun esimerkki julkisen tiedon avaamisesta sai pian seuraajia, kun Tampere ja Jyväskylä avasivat omat avoimen datan sivustonsa. Maan hallitus julkisti 2011 periaatepäätöksen julkishallinnon digiaineistoista: pääsääntö on, että julkishallinnon tietoaineistojen tulee olla avoimesti ja maksutta saatavilla.

Suomi nousi eturiviin

Vuonna 2012 avoin data lähti Suomessa huimaan nousukiitoon. Maailman suurin avoimen tiedon tapahtuma Open Knowledge Festival kokosi Helsinkiin yli tuhat kävijää sadasta eri maasta. Antti Poikola ja muut avoimen datan aktiivit perustivat Open Knowledge Finlandin, joka kokosi suomalaiset avoimen tiedon harrastajat ja asiantuntijat yhteen. OKF on osa maailman suurinta avoimen tiedon yhteisöä, Open Knowledge Foundationia.

Avoin data nousi puheenaiheeksi. Tietotekniikan liitto valitsi vuoden 2012 tietotekniikkavaikuttajaksi maanmittauslaitoksen Antti Rainion, joka on tunnettu avoimen datan puolestapuhuja.

Suomi ja eritoten Helsingin seutu sai roppakaupalla kansainvälistä huomiota. Asta Manniselle ja Ville Melonille sateli kutsuja eurooppalaisiin kaupunkeihin ja kansainvälisiin konferensseihin kertomaan HRI-palvelusta. “Me olimme ihan pää pyörällä kaikesta huomiosta”, Manninen kertoo.

HRI on käynnistänyt lumipalloefektin, joka on näkynyt esimerkiksi Helsingin kaupunkistrategiassa. Matka maailman toimivimmaksi kaupungiksi ei onnistu ilman tukevaa digitaalista perustaa. Maailman parasta digikaupunkia rakennetaan avaamalla rajapintoja kaupungin tietojärjestelmiin. Ne mahdollistavat tiedon sujuvan siirtelyn järjestelmien välillä ja julkisen datan avaamisen kaikkien käyttöön.

Yksi HRI:n menestyskonsepteista on ollut kaupunkien työntekijöille järjestetyt datanavauskoulutukset. “Hyvä toimintamalli on myös hyvien käytäntöjen jakaminen. Esimerkiksi HRI:n koulutusaineistoja on hyödyntänyt moni muukin, ja verkkosivuilla julkaistut artikkelit ja ohjeet ovat lisänneet ymmärrystä avoimesta datasta”, kertoo HRI:n projektipäällikkö Hami Kekkonen.

Lue myös: Pekka Vuori: “HRI-palvelu syntyi ketterästi startup-maailman ja kunta-alan osaamista yhdistäen”