Yleiskaava on kaupungin maankäytön ja liikenteen järjestämisen yleispiirteinen suunnitelma. Helsingin uusi yleiskaava (2016) kattaa koko kaupungin lukuun ottamatta Östersundomia. Yleiskaava laaditaan Helsingissä noin kymmenen vuoden välein.
Yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun tiiviiksi kaupungiksi, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne. Esimerkiksi Malmi, Itäkeskus, Herttoniemi ja Kannelmäki voivat kasvaa uusiksi keskustoiksi, joissa on monipuolisesti asumista, palveluja ja työpaikkoja.
Uusi yleiskaava luo edellytykset kantakaupungin laajentamiseen muun muassa kaupunkibulevardeiksi muutettavien Vihdintien ja Tuusulanväylän varsille. Yleiskaavan mukainen Helsinki on edelleen vihreä kaupunki, jonka vahvuuksia ovat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt.
Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus kumosivat yleiskaavasta joitain osia. Kumotut merkinnät koskevat muun muassa Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän kaupunkibulevardeja sekä alueita Viikintien ympäristössä, Tuomarinkylässä, Pornaistenniemessä, Vartiosaaressa, Ramsinniemessä ja Ilmalassa. Näillä alueilla jää voimaan vuoden 2002 yleiskaava. Alueet on kuvattu yleiskaavakartassa.
Yleiskaava 2016 sai lainvoiman 5.12.2018. Helsingissä on voimassa lisäksi maanalainen yleiskaava (hyväksytty 2011) sekä joukko osayleiskaavoja.
Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kunnan- tai kaupunginvaltuusto.
Aineistojen esikatselu kartta.hel.fi -palvelussa:
Koordinaatisto(t):
- ETRS-GK25 (EPSG:3879). Ylläpitokoordinaatisto. Aineisto voidaan projektoida myös muihin koordinaatistoihin. Muut mahdolliset koordinaatistot löytyvät rajapintapalvelun GetCapabilities-dokumentista.
Rajapintapalvelujen osoitteet:
- WMS-rajapinta: https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wms
- WFS-rajapinta: https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs
Julkaistut tasot:
WMS:
- Yleiskaava_2016
- Yleiskaava2016_100m_ruudut
- Yleiskaava2016_vesialue
- Yleiskaava2016_liikenneverkko
WFS:
- Yleiskaava2016_100m_ruudut
- Yleiskaava2016_vesialue
- Yleiskaava2016_liikenneverkko
Yleiskaava 2016 ruutumuodossa
Aineisto käsittää yleiskaavan käyttötarkoitusalueet 100 metrin ruutuina sekä kaavakartan vesialueet.
- Tasonimi (WFS-rajapinta): Yleiskaava2016_100m_ruudut
- Lisätietoja
Ominaisuustiedot:
- id (int): Kohteen yksilöivä tunniste. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- geom (GeometryPropertyType): Kohteen geometria. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- kayttark (string): Ruudun pääasiallinen käyttötarkoituskoodi.
- kayttark_selite (string): Ruudun käyttötarkoituskoodin selite.
- datanomistaja (string): Datan omistajaorganisaatio.
- paivitetty_tietopalveluun (string): Päivä, jolloin aineisto on päivitetty.
Yleiskaavan 2016 vesialue
Yleiskaavan 2016 kaavakartan vesialue polygonina.
- Tasonimi (WFS-rajapinta): Yleiskaava2016_vesialue
- Lisätietoja
Ominaisuustiedot:
- id (int): Kohteen yksilöivä tunniste. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- geom (GeometryPropertyType): Kohteen geometria. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- kayttark (string): Ruudun pääasiallinen käyttötarkoituskoodi.
- kayttark_selite (string): Ruudun käyttötarkoituskoodin selite.
- datanomistaja (string): Datan omistajaorganisaatio.
- paivitetty_tietopalveluun (string): Päivä, jolloin aineisto on päivitetty.
Yleiskaavan 2016 liikenneverkko ja viheryhteydet
Yleiskaavan (2016) kaavakartan liikenneverkko sekä viheryhteydet viiva-aineistona. Liikenneverkko koostuu baanaverkosta, kaupunkibulevardeista, metroradasta, rautateistä, raideliikenteen runkoyhteyksistä, pikaraitioteistä, pääkaduista ja valtakunnallisesti tai seudullisesti tärkeistä teistä ja kaduista.
- Tasonimi (WFS-rajapinta): Yleiskaava2016_liikenneverkko
- Lisätietoja
Ominaisuustiedot:
- id (int). Kohteen yksilöivä tunniste. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- geom (GeometryPropertyType): Kohteen geometria. Luotettava, kattavasti olemassa oleva tieto.
- kohdetyyppi (string): Kohteen tyyppi eli liikennelajin tyyppi (esim. rautatie) tai viheryhteys.
- selite_fi (string): Kohdetyypin selite suomeksi.
- selite_se (string): Kohdetyypin selite ruotsiksi.
- datanomistaja (string): Datan omistajaorganisaatio.
- paivitetty_tietopalveluun (string): Päivä, jolloin aineisto on päivitetty.
Historia
Ensimmäisen Helsinkiä koskevan maankäytön yleissuunnitelman laati asemakaava-arkkitehti Bertel Jung vuonna 1911. Helsingin seuraava yleiskaavatasoinen suunnitelma oli Eliel Saarisen ja Bertel Jungin yhteistyönä laatima Pro Helsingfors -suunnitelma vuodelta 1918. Vuonna 1932 hyväksyttiin "yleisasemakaava", joka oli yleiskaavatasoinen suunnitelma.
Nykyisenkaltainen yleiskaavoitus sai alkunsa vuoden 1960 yleiskaavasta, joka oli sotien jälkeen ensimmäinen koko kaupungin kattanut yleiskaava. Sen valmistelu aloitettiin vuonna 1953. Seuraava yleiskaavaehdotus julkistettiin huhtikuussa 1970 ja sitä täydennettiin vuonna 1976 hyväksytyllä kantakaupungin osayleiskaavalla. 1970-luvun vilkkaan yleiskaavoitusjakson jälkeen Helsingin yleiskaavoituksessa oli tauko.
Vuoden 1992 yleiskaavalla on ollut kauaskantoiset vaikutukset Helsingin kaupunkirakenteeseen. Tuolloin esitettiin mm. uuden sataman rakentamista Vuosaareen. Vuonna 1992 laadittiin myös ensimmäisen kerran maankäytön kehityskuva. Vuoden 2002 yleiskaava piti sisällään esimerkiksi satamilta vapautuvia alueita: Kruunuvuorenrannan, Kalasataman ja Jätkäsaaren. Se tarjosikin merkittävän kaupunkirakentamisen potentiaalin. Uuden yleiskaavan laatiminen aloitettiin vuonna 2012.