Helsingin seudun tulomuuttajat koulutusasteen ja sukupuolen mukaan

Helsingin seudun tulomuuttajat koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuodesta 2005 alkaen. Aineisto sisältää kuntien välisen muuton (lähtömuutto, tulomuutto) sekä myös maahan ja maasta muuttaneet koulutusasteen ja sukupuolen mukaan.

Aluerajat

Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Summatasoina taulukossa on pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu ja Suomi. Lisäksi taulukossa on summataso Uusimaa, joka kattaa Helsingin seudun lisäksi kunnat Askola, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa (1.1.2010 yhdistyneet Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää, Liljendal), Myrskylä, Nummi-Pusula, Porvoo, Pulkkila, Raasepori ja Siuntio.

Aluejaottelu vastaa tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Näin ollen yhdistyneiden kuntien väliset muutot on siirretty sisäisiin muuttoihin. Vuoden 2009 alussa lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi Helsinkiä. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2001-2007 väestönmuutoksia tilastovuosien 2008- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue.

Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue.

Kohdejoukko ja rajaus

Väestörekisterikeskus (VRK) kerää keskitetysti kaikki väestönmuutoksia – syntymää, kuolemaa, avioliiton solmimista ja avioeroa sekä muuttoliikettä – koskevat ilmoitukset. Väestörekisterikeskus saa muutosilmoitukset väestörekisterin pitäjiltä, maistraateilta, tuomioistuimilta ym. Väestörekisterikeskus käsittelee ja tarkistaa aineiston sekä päivittää väestötietojärjestelmänsä (jota 1.11.1993 asti kutsuttiin väestön keskusrekisteriksi). Väestörekisterikeskus lähettää viikoittain, järjestelmän päivityksen jälkeen, väestönmuutostiedot konekielisessä muodossa Tilastokeskukselle, missä tiedot muokataan tilastollista käyttöä varten ja tulostetaan tilastotaulukoiksi.

Muutoiksi luetaan vakituiset asuinpaikan vaihdokset. Alueelle tapahtuvasta muutosta käytetään nimitystä tulomuutto ja alueelta pois suuntautuvaa muuttoa kutsutaan lähtömuutoksi.

Taulukko soveltuu kuntakohtaiseen aikasarjatarkasteluun. Kuntien vertailu keskenään ei ole mielekästä ikäjakaumatietojen puuttuessa.

Luokitukset

KOULUTUSASTE luokitellaan kolmeen tasoon: ei perusasteen jälkeistä tutkintoa tai tutkinto tuntematon, keskiaste ja korkea-aste. Koulutusaste on taulukossa tilastovuoden lopun ajankohdan tilanteen mukainen. Koulutusaste on tilastossa vain vuosilta 2005-2007.

Tietojenkeruumenetelmät

Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta. Henkilön, joka vaihtaa kotipaikkaa, on lain mukaan viimeistään viikon kuluttua muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä muuttoilmoitus, joka toimitetaan uuden asuinpaikan maistraatille. Muutto ilmoitetaan lomakkeessa joko vakituiseksi tai tilapäiseksi. Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen vai vakituinen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle katsotaan vakituisiksi muutoiksi (kotikuntalaki 201/1994).

Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Koulutukseksi katsotaan kaikki sellainen perusasteen jälkeinen loppuun suoritettu koulutus, jonka kesto on vähintään 400 tuntia. Aikuiskoulutusta, kuten työnantajan järjestämää koulutusta, järjestöjen ja yhdistysten antamaa koulutusta, kielikursseja, kirjeopetusta tms., ei lueta koulutukseksi. Koulutusastejaottelu noudattaa koulujärjestelmän rakennetta, jossa koulutus etenee vuosijaksoittain alemmilta koulutuksen asteilta ylemmille. Mitä pidemmästä koulutuksesta on kysymys, sitä korkeampi on koulutusaste. Kultakin henkilöltä on otettu huomioon vain yksi koulutus, joka on korkein suoritettu tutkinto tai samanasteisista tutkinnoista viimeksi suoritettu tutkinto. Poikkeuksena ovat ne tapaukset, jolloin henkilö on suorittanut ylioppilastutkinnon ja jonkin ammatillisen tutkinnon. Tällöin koulutus määräytyy ammatillisen tutkinnon mukaan.

Huom! Maahanmuuttajien koulutustasotilastoinnissa on alipeittoa. Väestön koulutustasotilastot sisältävät ne ulkomailla suoritetut tutkinnot, joista saadaan tietoja eri rekistereistä mm. opetushallitukselta, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta sekä työministeriön työnhakijarekisteristä. Ulkomailla suoritetuista ja Suomessa rekisteröidyistä tutkinnoista suurin osa on korkea-asteen tutkintoja. Tutkintotiedot ovat vain niillä henkilöillä, joilla on suomalainen henkilötunnus. Näistä syistä johtuen monien ulkomaalaisten tutkintotiedot puuttuvat tutkintorekisteristä, ja ulkomaalaistaustaisten koulutustilannetta tarkasteltaessa täytyykin muistaa tämä puute tilastoissa.