Helsinki Espoo Site logo Vantaa Kauniainen
Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen

Helsingin seudun rakennukset käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2002-

Helsingin seudun rakennukset käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2002 alkaen. Aineisto sisältää tietoa rakennuksista (lukumäärä, kerrosala) käyttötarkoituksen / kerrosluvun ja rakennusvuoden mukaan

Aluerajat

Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo Tuusula ja Vihti.

Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu, Uusimaa ja Suomi. Aluejako vastaa tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Vuoden 2009 alussa lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi Helsinkiä. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2007 lukuja tilastovuosien 2008- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue.

Kohdejoukko ja rajaus

Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa.

Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.

Rakennuksen tilavuus lasketaan Suomen standardoimisliiton standardin SFS 2460, RT 120.12 mukaisesti.

Luokitukset

KÄYTTÖTARKOITUS määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Rakennustilastoissa käytetyt pääryhmät ovat asuinrakennukset, liikerakennukset, toimistorakennukset, liikenteen rakennukset, hoitoalan rakennukset, kokoontumisrakennukset, opetusrakennukset, teollisuusrakennukset, varastorakennukset, palo- ja pelastustoimen rakennukset, muut rakennukset. Rakennusluokitus on esitetty Tilastokeskuksen käsikirjassa Rakennusluokitus 1994.

Kaikkia rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen rakennuskantaan. Vuoden 2000 tilastoista lähtien on rakennusten tilastointiperusteita muutettu siten, että vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot on luokiteltu asuinrakennusten luokkaan erilliset pientalot.

Rakennuskantatilastoon ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. Asuinrakennukset on jaoteltu alaryhmiin erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot alle 4 kerrosta ja asuinkerrostalot 4 + kerrosta.

RAKENNUSVUODELLA tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.

Data ja resurssit

Lisätiedot

Kategoriat
Datakokoelmat
Avainsanat
Alue
Lähde Tilastokeskus
Ylläpitäjä Helsingin kaupunginkanslia / Kaupunkitutkimus ja -tilastot
Ylläpitäjän verkkosivusto http://www.aluesarjat.fi
Julkaistu 31.01.2011
Päivitystiheys
Lisenssi Creative Commons Attribution 4.0
Viittaustapa Lähde: Helsingin seudun rakennukset käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2002-. Aineiston ylläpitäjä on Helsingin kaupunginkanslia / Kaupunkitutkimus ja -tilastot ja alkuperäinen tekijä Tilastokeskus. Aineisto on ladattu Helsinki Region Infoshare -palvelusta 24.05.2019 lisenssillä Creative Commons Attribution 4.0.

Lisenssi

Creative Commons Nimeä 4.0
CC-BY-4.0 [Open Data]

Käyttäjäarvio

(1)

Tilaa ilmoitukset muutoksista

comments powered by Disqus