Teksti Terhi Upola
Helsinki Region Infoshare -datakatalogissa on jo yli 1000 data-aineistoa kekseliäiden koodaajien hyödynnettäväksi. Sovelluskehittäjien suosikkiaineistoja ovat liikkumiseen liittyvät datavarannot.
Kun iPhone tuli Suomeen vuonna 2008, Markus Halttunen päätti toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa, GPS:n ja HSL:n reittioppaan yhdistämisen. Alkuun ohjelma toimi ilman virallista julkista rajapintaa, mikä teki sen kehittämisestä vaikeaa. Tilanne helpottui, kun HSL päätti avata rajapinnan kaikille seuraavana vuonna.
Sen jälkeen datasta on syntynyt kymmeniä muitakin sovelluksia. Niin paljon, että MikroPC-lehti valitsi HSL:n jakaman avoimen aikataulutiedon sekä sen pohjalta syntyneet palvelut vuoden 2011 ilmiöksi.
Halttunen on ajatellut jo pitkään, että ReittiGPS:ssä on nyt kaikki tarvittavat ominaisuudet. Mutta aina kun useammalta käyttäjältä tulee samanlainen palaute tai kehitysehdotus, hän pohtii uuden ominaisuuden lisäämistä.
”Kaikkia toiveita ei voi kuitenkaan automaattisesti toteuttaa, sillä lisäominaisuudet eivät saa tehdä peruskäytöstä monimutkaisempaa.”
ReittiGPS on Halttuselle harrastusprojekti, vaikka ohjelman suosio onkin ylittänyt hänen odotuksensa.
Maanmittauslaitos julkaisi toissavuonna dataa, joka pääsi heti käyttöön pitkässä suomalaisessa elokuvassa. Alkuvuodesta 2013 ensi-iltansa saanut Kaappari kertoo Suomen ainoasta lentokonekaappauksesta vuonna 1978.
”Olimme juuri miettimässä, miten toteutamme elokuvan ilmakuvat, kun saimme tiedon maanmittauslaitoksen datan avaamisesta. Pohdimme Nasan materiaaleja, jotka olivat kuitenkin tolkuttoman hintaisia, tai jopa sitä, että olisimme itse menneet ottamaan valokuvia ilmasta”, kertoo luova johtaja Ville Vaajakallio Fake Graphicista. Yritys on valmistanut ilmakuvat elokuvan tuottaneelle Solar Filmsille.
Ilmakuvien luomiseen tietokoneella on käytetty maanmittauslaitoksen ottamia ilmakuvia, dataa korkeuskäyristä numeerisessa muodossa sekä infrapunakuvia, jotka kertovat metsän, pellon ja järvien sijainnista.
”Ilman tätä dataa kuvat olisivat olleet vähemmän todentuntuisia tai vaihtoehtoisesti niiden tekemiseen olisi mennyt merkittävästi enemmän aikaa”, Vaajakallio arvioi.
Samalla kun ilmakuvat leffaa varten syntyivät, syntyi myös yleiskäyttöisempi ”maisemageneraattori”, jonka avulla firma pystyy nopeasti luomaan maisemakuvaa mistä tahansa päin Suomea vastaaviin käyttötarkoituksiin. Ilman maanmittauslaitoksen dataa jokainen vastaava työ pitäisi tehdä erikseen viikkoja vievänä käsityönä.
”Nyt kehitämme systeemiä entistä monipuolisemmaksi”, Vaajakallio kertoo.
Suunnitelmissa on käyttää dataa myös tieverkoista.
Datan maksuttomuus oli projektissa merkityksellistä, koska suomalaiselokuvia tehdään pienellä budjetilla. Toisekseen ilmakuvien tekijät eivät etukäteen tienneet, voiko dataa olleenkaan hyödyntää kuvien tekemisessä.
”Meillä oli muutama innostunut kaveri, joilla oli idea ja halu kokeilla. Varsinkin kun data oli ilmaista, kannatti edes alkaa tutkia, voisiko tämä reitti toimia”, Vaajakallio sanoo.
Teoksen tekstit on lisensoitu HRI-nimeä -lisenssillä. Teoksen uudelleenkäytön yhteydessä pitää mainita sekä tekstin kirjoittaja (Petja Partanen tai Terhi Upola) että rahoittaja (Helsinki Region Infoshare -palvelu).