Teksti Terhi Upola Valokuvat Olli-Pekka Orpo, Mobile World Congress 2013
Apps4Finland-kilpailu palkitsee vuosittain parhaat kännykkä- ja tietokonesovellukset, joissa on hyödynnetty suomalaista avointa dataa. Palkintoja jaetaan myös merkittävimmistä datan avauksista tai pelkästä ideasta, jonka toteutus voisi hyödyntää avointa dataa. Omat sarjansa kilpailussa on myös parhailla visualisoinneilla sekä teksti- tai videomuotoisilla dataopastuksilla, jotka helpottavat datan hyödyntämistä. Vuodesta 2009 alkaen järjestettyyn kilpailuun on osallistunut kaikkiaan 300 kilpailutyötä.
Hämeenlinna on ensimmäinen kaupunki, joka on ottanut Veropuu-visualisoinnin käyttöönsä. Veropuun harmaat juuret kuvaavat tuloja ja oranssit oksat menoja. Mitä paksumpi oksa, sitä suuremmat rahavirrat.
Keväällä 2009 startup-yrittäjä Peter Corbett vieraili Helsingissä kertomassa kotikaupunkinsa Washingtonin Apps for Democracy -kilpailusta. 20 000 dollarin palkinnot houkuttivat koodaajia rakentamaan sovelluksia, jotka hyödynsivät kaupungin vasta avaamia datavarantoja.
“Kuukauden kestänyt kilpailu tuotti 47 sovellusta, joiden arvoksi arvioidaan 2,3 miljoonaa dollaria”, kehui kilpailun isä Corbett.
“Esityksen jälkeen oli aika selvää, että vastaava kilpailu pitää järjestää Suomessakin”, muistelee vierailua isännöineen Forum Virium Helsingin kehitysjohtaja Pekka Koponen. Kilpailuideaa oli jo aiemmin pohdittu Somus -tutkimusryhmässä, joka tutki sosiaalisen median hyödyntämistä kansalaisten ja hallinnon vuorovaikutuksessa. Kilpailun vetäjäksi tuli Somuksen tutkija Antti Poikola.
Toukokuussa 2009 Apps for Democracy -nimellä lanseeratun sovelluskilpailun tavoitteena oli kehittää maksuttomia, avoimiin julkisen tiedon rajapintoihin perustuvia palveluita. “Siihen nähden että dataa oli käytössä niin vähän, kolmisenkymmentä kilpailutyötä oli positiivinen yllätys”, Koponen kertoo.
Kilpailun paras anti oli kuitenkin palkinnonjakotilaisuus Mindtrek-mediafestivaaleilla Tampereella. “Se oli todella innostava tilaisuus.”
Moni avoimesta datasta kiinnostunut tapasi ensi kertaa. Yhteisö alkoi kasvaa. “Siellä oli sellainen meininki, että tehdään vallankumousta ja tämä lähtee lentämään”, Pekka Koponen muistelee.
http://www.mindtrek.org/2009/democracy_finland
Arkkitehti Peter Tattersall keksi kuvata julkisten organisaatioiden tuloja ja menoja puu-metaforalla, kun hän teki töitä osallistavan kaupunkisuunnittelun parissa. Ajatuksena on luoda ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa, Veropuun tapauksessa budjetointiin.
Veropuu-visualisointi antaa kokonaiskuvan esimerkiksi kunnan, kaupungin tai valtion rahankäytöstä. Veropuun avulla voidaan parantaa niin kansalaisten kuin poliitikkojenkin ymmärrystä julkisen sektorin taloudesta.
Kenties suurin käytännön merkitys Veropuulla on ollut sovellusta käyttävien kuntien poliitikoille. Visualisointi auttaa nopeasti ymmärtämään menojen mittasuhteita. Kunnanvaltuustossa ei tarvitse enää vääntää kättä lillukanvarsista tuntitolkulla.
Käytännössä asiakas, esimerkiksi kunta, toimittaa Veropuuksi haluamansa datan Excel-muodossa Tattersallin firmalle Hahmota Oy:lle. Sen kehittämässä softassa data muuttuu visuaaliseksi puuksi.
Kuntien lisäksi sovellusta käyttävät esimerkiksi valtionvarainministeriö ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Tattersallin tavoitteena on tehdä softasta versio, joka tulisi taloudellisesti myös pienten kuntien ulottuville.
http://www.hahmota.com/veropuu.html
Semanttisen tiedon hakemistopalvelu DataSuomi pokkasi kilpailun pääpalkinnon. Aalto-yliopiston Semanttisen laskennan tutkimusryhmän (SeCo) kehittämä DataSuomi julkaisee ja tarjoaa tietovarantojen metatiedot käytettäväksi rajapinnan kautta toisille verkkopalveluille. Hakukoneella voi hakea verkossa julkaistuja avoimia tietovarantoja niiden semanttisten kuvailujen kuten sisällön, julkaisijan, kielen, formaatin ja lisenssiehtojen perusteella.
Kuvittele meneväsi autolla sairaalaan katsomaan mummoasi. Mummolla on paljon asiaa. Vanhassa maailmassa juoksisit lisäämässä rahaa parkkimittariin tai jättäisit pysäköinnin maksamatta. Mutta jos käyttäisit Parkman-parkkimaksusovellusta, voisit tehdä sen yhdellä napin painalluksella kännykästä.
Edellä kuvattu tilanne on paras asiakaspalaute, jonka Matias Lindroos on saanut keksimästään Parkman-mobiilisovelluksesta. Autoilija pystyy maksamaan pysäköinnistä sovelluksen avulla yhtä nappia painamalla, sillä sovellus tietää katupysäköinnin hinnan sijainnin perusteella. Gps-paikkatietojen lisäksi sovellus hyödyntää kaupunkien pysäköintikartan tietoa maksuvyöhykkeistä. Pysäköinninvalvojat näkevät reaaliaikaisen maksutilanteen päätelaitteiltaan.
Sovellus syntyi pari vuotta sitten, kun Lindroosille itselleen tuli tarve maksaa pysäköinnistä, mutta silloiset, tekstiviesteihin perustuvat kännykkäsovellukset tuntuivat kankeilta. Samaan aikaan yleistyivät älypuhelimet, jotka oli varustettu gps-paikantimilla.
Sovellus toimi aluksi vain Helsingissä, mutta on tällä hetkellä käytössä jo 11 kaupungissa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Lindroosin yritys Neligrate kumppaneineen kartoittaa jatkuvasti mahdollisuuksia laajentaa moniin muihinkin maihin ja kaupunkeihin. Tavoitteena on saada 100 000 käyttäjän raja rikki tämän vuoden aikana.
Parkman-sovellus voisi Lindroosin laskujen mukaan säästää Helsingissä jopa 2,5 miljoonaa euroa vuodessa lähinnä parkkimittareiden ylläpitokuluissa. Laskelma on tehty olettaen, että jonain päivänä kaikki pysäköinti voitaisiin maksaa mobiililaitteilla.
Eduskuntavaalien 2011 alla Pär Österlund ystävineen alkoi miettiä lounaspöydässä, miten tunteella ihmiset oikeastaan äänestävätkään.
”Kaikkien pitäisi saada kotiin kuitti siitä, mihin valtio heidän verorahansa oikein käyttää”, oli keskustelun lopputulos.
Ei syntynyt kotiin lähetettävää kuittia, vaan verkkosovellus. Oman palkkansa siihen syöttämällä saa tietää, miten paljon esimerkiksi kansanedustajat tai vaikka sotilaallinen maanpuolustus juuri sinun maksamistasi veroista nielee.
Sovelluksessa hyödynnetty avoin data on valtionvarainministeriön julkaisemat budjetit, jotka on päivitetty sovellukseen vuosittain. Lisäksi on hyödynnetty muun muassa Tilastokeskuksen ja Eurostatin tietoja asumiskulujen ja säästöjen arviointiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoja alkoholin kulutuksesta sekä erilaisia Liikenteen turvallisuusviraston ja Tullin julkaisemia tietoja.
Pär Österlundin kanssa sovelluksen toteuttivat Kari Silvennoinen ja Jon Haglund. http://www.verokuitti.fi/
Ilkka Pirttimaa kehitti BlindSquare-sovelluksensa takaperoisessa järjestyksessä: hän ei miettinyt ensin käyttäjää vaan sitä, mitä olemassa olevasta avoimesta datasta ja uusista kännykän ominaisuuksista voisi kehittää. Pirttimaa keksi yhdistää Foursquaren ja Open Street Mapin paikkatietoja kännykän puhesynteesimahdollisuuksiin ennen kuin oli tavannut yhtään näkövammaista.
Aluksi Pirttimaa tutustui näkövammaisten arkeen heidän blogiensa kautta. Nykyään sovelluksella on parisenkymmentä näkövammaista beta-version testaajaa ympäri maailmaa.
Globaalien datalähteidensä ansiosta sovellus on käytettävissä kaikkialla, ja käyttäjiä onkin jo yli 50 maassa. Foursquaren ja Open Street Mapin lisäksi sovellus hyödyntää Helsingissä kaupungin palvelukarttaa ja HSL:n poikkeusliikennetiedotteita. Palvelukartan kautta sovellus saa tietoa vaikkapa kirjastojen esteettömyydestä. Pikkuhiljaa paikallista julkista dataa aletaan käyttää muuallakin Helsingin esimerkkiä seuraten.
Beta-testaajilta ja muilta BlindSquaren käyttäjiltä Pirttimaa on saanut niin paljon ideoita palvelunsa kehittämiseen, että siihen on tullut palautteen perusteella yli 50 uutta ominaisuutta puolessa vuodessa. Käyttäjät ovat valinneet myös sovelluksen nimen.
Sovelluksen avulla näkövammaiset ovat saaneet apua muuallakin kuin kadulla suunnistamiseen, esimerkiksi oikean luokan löytämiseen kampusalueella tai sopivien vesiliukumäkien bongaamiseen vesipuistossa. Näköjään BlindSquaren hyödyntämää Foursquarea käytetään myös uinnin lomassa.
Ehkä vaikuttavimman palautteen Pirttimaa sai kanadalaiskäyttäjältä, joka kertoi voivansa lähteä yksin jonnekin ”ensimmäistä kertaa 64 vuoteen”.
”Kaikkien pitäisi saada kotiin kuitti siitä, mihin valtio heidän verorahansa oikein käyttää”, oli keskustelun lopputulos.
Helmikuussa 2013 Ilkka Pirttimaa pokkasi BlindSquare -sovelluksellaan parhaan terveyssovelluksen Global Mobile Awards-palkinnon Mobile World Congress 2013 -tapahtumassa Barcelonassa.
Teoksen tekstit on lisensoitu HRI-nimeä -lisenssillä. Teoksen uudelleenkäytön yhteydessä pitää mainita sekä tekstin kirjoittaja (Petja Partanen tai Terhi Upola) että rahoittaja (Helsinki Region Infoshare -palvelu).
140 kilpailutyötä, 4 kilpailusarjaa: Idea-, Sovellus-, Visualisointi- ja Datan avaus -sarja. “Kilpailun menestys on osoitus avoimen datan etenemisestä Suomessa sekä sovelluskehittäjien että dataa avaavien viranomaisten piirissä”, tuomariston puheenjohtajana toiminut Jyrki J.J. Kasvi totesi palkinnonjaossa.
Vuosi 2011 oli läpimurtovuosi: ennätykselliset 140 kilpailutyötä ja palkinnonjakotilaisuus Vanhalla ylioppilastalolla ääriään myöten täynnä.
http://apps4finland.fi/tapahtumat/paatostilaisuus-2012/gaala-ja-voittajat-2011/
120 kilpailutyötä, 5 kilpailusarjaa: Sovellus-, Idea, Datan avaus- Visualisointi-, sekä Dataopassarjat. Kilpailutyöt käsittelivät muun muassa energiankulutuksen ja ilmanlaadun seurantaa, liikkumista kaupungissa ja luonnossa sekä kunnallisvaaleja. Ylivoimainen yleisön suosikki on suunnistuskarttoja Maanmittauslaitoksen avoimesta maastotiedosta tekevä Karttapullautin.
“Avoimesta datasta on tulossa osa valtion organisaatioiden perustoimintoja. Olemme tehneet täyskäännöksen ja siirtyneet tietojen panttaajan roolista uuteen lähestymistapaan, missä julkisen sektorin tietoaineistoja tarjotaan aktiivisesti kaikkien käyttöön. Apps4Finland-kilpailu tekee tärkeää uudisraivaajan työtä, joka avaa jokaisen silmät avoimen datan hyödyistä”, asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru totesi palkintojenjakotilaisuudessa.
http://apps4finland.fi/kilpailutyot/kilpailutyot-2012/voittajat/
Avoimen datan ajatukset etenivät 2012 myös valtionhallinnossa. “Vuodessa on tapahtunut dramaattisen paljon. Valtiovarainministeriö sanoo että dataa pitää avata, ministerit puhuvat siitä, valtionhallinto kartoittaa avattavia datavarantoja”, StadiTV:n haastattelema HRI:n projektipäällikkö Ville Meloni iloitsee.
1. Suomi.fi -palvelusta löytyvät esimerkiksi Suomen Pankin ylläpitämät Euribor-korot ja valuuttakurssit ajantasaisina datasyötteinä.
2. Parkman-sovellus muistaa auton sijainnin ja opastaa omistajan takaisin sen luo.
3. Verokuitti.fi –sovelluksen avulla saa tietää mihin palkasta otettavat verot menevät.