Teksti Petja Partanen
1Avoin hallinto, parempi kaupunki
Julkisen tiedon avaamiseen kannustaa parhaiten oma esimerkki, Pekka Sauri kertoo.
Jos haluat tietää mitä pääkaupunkiseudulla tapahtuu, seuraa Helsingin apulaiskaupunginjohtajaddf Pekka Sauria Twitterissä. Tätä mieltä ovat tuhannet seuraajat, jotka saavat reaaliaikaista tietoa joukkoliikenteen häiriöistä, Merisataman joutsenten liikkeistä, katujen pesusta ja sähkökatkoista.
Pekka Sauri kannustaa viranhaltijoita jakamaan myös raakadataa, ei pelkkää jalostettua tietoa. “Joku muu voi jalostaa datasta jotakin muuta.”
“Olen aktiivinen sosiaalisessa mediassa, kaupungin asialla. Vastailen kysymyksiin, välitän olemassa olevaa tietoa eteenpäin”, Sauri kertoo.
Sauri uskoo, että kaupunkitiedon avaamista kaikkien käyttöön vauhdittaa parhaiten oma esimerkki.
Saurin hallinnonalaan kuuluvat virastot harjoittelevat parhaillaan tiedon jakamista. Rajapinta Helsingin rakentamispalvelu Staran tuotannonohjausjärjestelmään välittää sijaintitietoa kaupungin aurauskaluston liikkeistä. Rakennusvirasto taas saa kansalaispalautetta uuden sähköisen rajapinnan kautta Metro-lehden Pitäiskö fiksata -palvelusta. Uudenlaiset tavat jakaa tietoa ilahduttavat.
“Kaupunkilaisten silmät ovat myös kaupungin silmät. Ei rakennusvirasto tiedä, että liikennemerkki on kaatunut, jos kukaan ei kerro siitä.”
Sauri harmittelee, että isoissa kaupungeissa kaupungin organisaatio ja kaupunkilaiset etääntyvät toisistaan. Tiedon avoin jakaminen on tapa tuoda kaupunkilaiset ja hallinto takaisin samaan veneeseen.
“Kaikki mahdollinen data, mitä tämä organisaatio tuottaa, pitäisi olla kaikkien käytössä. Kuka tahansa voi keksiä mitä sillä tehdään, ja hyödyntää tietoa parhaansa mukaan.”
Kehitystä ovat jarruttaneet lukuisat tietojärjestelmät ja tiedon formaattien paljous, ei halu pantata tietoa, arvioi Sauri.
“Kyllä kaikki tietävät, että jo julkisuuslaki määrää tiedon avoimeksi. Datavarantojen pitämistä suljettuna on aika vaikea perustella.”
Yhden datavaraston apulaiskaupunginjohtaja vetää taskustaan. Ehdotuksia uudeksi siltayhteydeksi Helsingin keskustasta etsittiin kansainvälisessä suunnittelukilpailussa. Valtava 32 gigatavun aineisto kulkee tuomariston puheenjohtajan mukana vielä helpoiten usb-muistitikulla, mutta palautetta ehdotuksista saatiin internetin välityksellä runsaasti.
“Minulla ei ole kovin syvällistä viisautta siltojen arviointiin”, Sauri toteaa.
Niinpä hän aloittaa tuomarityöskentelyn lukemalla 500 kansalaiskommenttia ehdotuksista.
“Yritän yhdistää tuomariston asiantuntijoiden ja kansalaisten näkemyksen.”
“Kaikki data, mitä Helsinki tuottaa, pitäisi olla kaikkien käytössä.”
Keväällä 2012 Petri Kola oli käynnistämässä Helsingin hallinnon asiakirjajärjestelmä AHJOn avaamista kaikelle kansalle. Avoin rajapinta kaupungin päätöstietoihin avattiin maaliskuussa 2013.
Ensimmäinen kerta avoimen datan workshopissa saattaa olla pitkän linjan virkamiehelle kauhistus.
“Se voi näyttää kaoottiselta”, Open Knowledge Foundation Finlandin puheenjohtaja Petri Kola myöntää.
Paikalle saapuu sekalainen joukko ihmisiä, koodaajia, kansalaisvaikuttamisesta kiinnostuneita ja muita uteliaita. Näin lähti käyntiin esimerkiksi Helsingin asiakirjajärjestelmä AHJOn tiedon avaaminen keväällä 2012. Petri Kolan vetämässä workshopissa oli kuitenkin tekemisen meininki. Tuloksia syntyy, kun töitä tehdään yhdessä. Työn alla olleet dokumentit, vaatimusmäärittely ja hankkeen roadmap, olivat verkkotyökaluilla kenen tahansa muokattavissa. Etäosallistujat seurasivat tapaamista videoyhteyden välityksellä.
Lumipallo lähti vyörymään. Vuotta myöhemmin AHJOn datarajapinta on avoinna, ja sen päälle rakennetaan talkootyönä Open Helsinki -palvelua, jolla voi seurata kaupungin päätöksentekoa ja siitä käytävää keskustelua reaaliaikaisesti.
“Tämä on aika iso muutos julkishallinnon perinteisiin toimintatapoihin”, Kola toteaa.
Kolan oma kiinnostus avoimeen tietoon virisi 2009 käynnistyneessä Somus-tutkimusprojektissa, joka tutki kansalaisten, hallinnon ja yritysten yhteistoimintaa. Datan jakaminen osoittautui tehokkaaksi vuorovaikutuksen tavaksi.
“Datan jakaminen on yhteistoimintaa, ja hallinnon näkökulmasta se sitoo vähän resursseja. Annetaan vain data itsepalveluna, ja katsotaan mitä tapahtuu.”
Vielä suurempana hallinnon avaamisen innoittajana toimi silloinen pääministeri Matti Vanhanen, joka vastusti keskeneräisistä asioista puhumista.
“Se oli raivostuttavaa, kuinka sivuutetaan yhteiskunnassa oleva laajempi osaaminen päätöksiä tehdessä.”
Oman organisaation ulkopuolella on paljon viisautta, jonka voi tavoittaa tietoa jakamalla, Kola muistuttaa.
Esimerkiksi Apps4Finland -kilpailujen sadat osallistujat ovat todiste lahjakkuudesta, jota avoimet datavarannot ovat inspiroineet. Mutta miten lähestyä virkamiehenä avoimen tiedon soveltajia?
“Älä kutsu heitä kokoukseen, vaan jaa jokin oma tuotos, vaikkapa avointa dataa, kommentoitavaksi”, Kola neuvoo.
Helppo tapa tutustua avoimen datan yhteisöön on liittyä Finnish Open Data Ecosystem -ryhmään Facebookissa, vinkkaa Kola.
“Siellä näkee yhteisön toimintaa sisältäpäin.”
Yhteisöllisistä työtavoista kannattaa ottaa mallia myös julkishallinnossa. Kola arvelee, että monien organisaatioiden työtavat on vieläkin optimoitu paperiaikakauden maailmaan.
Digitaalisessa maailmassa tiedon jakaminen ja digitaalisten tuotosten, koodirivien, suunnitelmadokumenttien tai visualisointien työstäminen ryhmätyönä, on tehokkaampi työtapa kuin vanhat kokouskäytännöt.
“Mutta asioiden tekeminen uudella tavalla on riski. Eikä hallinnossa riskinotosta välttämättä palkita”, Kola pohtii.
- •
Teoksen tekstit on lisensoitu HRI-nimeä -lisenssillä. Teoksen uudelleenkäytön yhteydessä pitää mainita sekä tekstin kirjoittaja (Petja Partanen tai Terhi Upola) että rahoittaja (Helsinki Region Infoshare -palvelu).
“ “Oman organisaation ulkopuolella on paljon viisautta, jonka voi tavoittaa tietoa jakamalla”
2Uudista työtapasi
Jos tiedon avaamisesta haluaa hyötyä myös itselleen, edessä on työtapojen uudistaminen, avoimen datan aktiivi Petri Kola neuvoo.
3Verorutiinit tehokkaiksi
Verottajan ensimmäistä avoimen datan julkaisua, vuoden 2011 yhteisöverotietoja, on ladattu ahkerasti. Tulevaisuudessa tietojen avaaminen tehostaa verohallintoa, uskoo ylitarkastaja Johanna Kotipelto.
Viime joulun alla Verohallinnon ylitarkastaja Johanna Kotipelto ei pystynyt keskittymään juhlavalmisteluihin. ”Mietin sen sijaan, kenelle HRI:n datakatalogiin juuri lisättyä yhteisöverodataa koskevat kyselyt pitäisi verohallinnossa ohjata”, hän nauraa.
Verottaja ei ole ollut julkishallinnon datanavaustalkoiden eturintamassa – aivan ymmärrettävistä syistä.
”Verotiedot ovat yleisestä asiakirjajulkisuudesta poiketen salassa pidettäviä tietoja. Laissa mainitaan erikseen, mitkä verotiedot ovat julkisia.”
Julkinen keskustelu yritysten veronmaksuhalukkuudesta sai kuitenkin vauhtia Verohallinnon datavarantojen avaamiseen. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen toiveesta tiedot vuoden 2011 yhteisöveroista julkaistiin pikavauhdilla Verohallinnon omilla verkkosivuilla heti verotuksen valmistuttua marraskuussa 2012.
”Lataustilastot todistavat, että tieto oli kiinnostavaa”, Kotipelto kertoo.
Yhteisöverodataa on ladattu tuhansia kertoja. Samalla Kotipellosta on tullut aikamoinen avoimen datan aktiivi. Syksyllä hän osallistu HRI:n järjestämälle datan avaamisen pilottikurssille, Suomessa ensimmäiselle laatuaan.
”Siellä näin, miten datan avaaminen tehdään käytännössä, SQL-tietokantapoiminnasta aina ladattavaksi csv-tiedostoksi.”
Hän alkoi myös kirjoittaa blogia verohallinnon datanavauskokemuksista. Nyt haussa on uusia kohteita, joissa verovaroin tuotettu tieto kannattaisi avata kaikkien käyttöön.
“Se on tärkeää läpinäkyvyyden parantamiseksi, mutta myös hallinnollisen taakan keventämiseksi.”
Suuri osa verottajan tiedosta on salassa pidettävää, mutta tällaisiinkin tietovarantoihin voidaan avata pääsy verotettavalle itselleen.
Kotipelto on ollut rakentamassa verottajan sähköisiä asiointipalveluja, palkka.fi- ja Verokortti verkossa -palveluja. Sähköisessä asioinnissa riittää vielä tekemistä.
“Moni tieto on olemassa, mutta sen saaminen edellyttää puhelimella soittamista, lomakkeen täyttöä tai henkilökohtaista käyntiä. “
Kotipelto toivoo, että into avata dataa leviää laajemminkin valtionhallintoon. Yhdistelemällä eri datalähteitä päästään kiinnostavien asioiden äärelle. Journalisteja kiinnostavaa tietoa on kosolti esimerkiksi kaupparekisterissä, mutta toistaiseksi maksumuurin takana.
”Kaupparekisteriin toimitetut tilinpäätökset kertovat paljon enemmän yritysten taloudellisen vastuun kannosta kuin verotuksen tilannekatsaus”, Kotipelto pohtii.
Johanna Kotipellon blogi datanavauskokemuksista: http://avaadataa.blogspot.fi/
“Lataustilastotkin todistavat että tieto oli kiinnostavaa.”
Verohallinnon historian ensimmäisen data-avauksen 300 000 riviä kertovat, paljonko suomalaiset yritykset ja yhteisöt ovat maksaneet veroja vuoden 2011 aikana.
IBM tekee työkaluja tiedon analysointiin. Kun Helsingin kaupungin rakennusviraston jätteenkuljetustilastot ja HRI-palvelun demografiset tiedot asukkaista yhdistetään, selviää mitkä tekijät vaikuttavat jätemääriin.
4Uutta liiketoimintaa
Yritykset uskovat, että datan avaaminen entistä laajemmin voisi luoda uutta bisnestä ja jopa merkittävän uuden bisnessektorin Suomeen.
•
Teoksen tekstit on lisensoitu HRI-nimeä -lisenssillä. Teoksen uudelleenkäytön yhteydessä pitää mainita sekä tekstin kirjoittaja (Petja Partanen tai Terhi Upola) että rahoittaja (Helsinki Region Infoshare -palvelu).
Kysymykset
1. Hyödyntääkö/aikooko yrityksenne hyödyntää julkisia avoimia datavarantoja toiminnassaan?
2. Aikooko yrityksenne avata omia datavarantojaan tulevaisuudessa?
3. Miten maailma muuttuu, jos kaikki julkishallinnon tietovarannot ovat avoimena raakadatana kenen tahansa saatavilla?
Pikagallup isojen yritysten teknologiajohdolle paljasti, että yritykset odottavat julkisten datanvarantojen avaamisesta uutta bisnestä. Jos suomalaiset ovat datan avaamisessa nopeita, alan yritykset saisivat kilpailuetua kansanvälisillä markkinoilla.
Markku Suvanto
City Account Management, Siemens
1. Yleisiin markkinatutkimuksiin, -analyyseihin ja -ennusteisiin hyödynnämme dataa paljonkin. Käytämme maankäytöllisiä aineistoja liittyen kaavoitukseen ja esim. liikenteenohjaukseen.
2. Kyllä, esimerkiksi kaupunkitutkimukseen liittyvää dataa. Uskomme, että siitä voi olla hyötyä esim. kaupungille päätöksenteossa ja suunnittelussa, yleisessä tutkimuksessa, kehittäjille applikaatiosovellusten muodossa ja laajalle yleisölle tiedonlähteenä.
3. Positiivinen työllistävä vaikutus. Applikaatiokehittäjät voisivat muodostaa datasta erilaisia palveluja ja sovelluksia.
Tuija Aalto
Strategiapäällikkö, Yle
1. Avoimia tietolähteitä käytetään osana journalistista kerrontaa esimerkiksi uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmissa. Tulevaisuudessa Yleisradio näkee tietojen avaamisen seurauksena mahdollisuuksia tarjota uusia palveluja.
2. Yle ryhtyy avaamaan sisältöjään, ohjelmointirajapintojaan ja dataa verkossa. Ylen tavoitteena on, että vuonna 2015 Ylen ohjelmointirajapinnat (API:t) ovat kumppaneiden ja kehittäjien käytettävissä monipuolisesti. Tavoitteena on tarjota vastinetta verorahoille.
3. Kansalaisten tiedonsaanti heitä koskevista ja kiinnostavista asioista voi monipuolistua, mikäli myös esimerkiksi kansalaisjärjestöt ja intressiryhmät onnistuvat avoimen tiedon avulla kehittämään viestintäänsä vaikuttavammaksi.
Antti Ritvos
CTO, Tieto Oyj
1. Julkiset avoimet datavarannot ovat mielenkiintoisia asiakkaillemme toteutettavien ratkaisujen ja tuotteiden synnyttämisessä. Haluamme osallistua sujuvamman yhteiskunnan kehittämiseen.
2. Mikäli asiakkaamme päättävät avata hallussamme olevia datavarantojaan, avustamme siinä. Samalla saattaisi syntyä mahdollisuuksia yhdistää useiden asiakkaiden tietoja mielekkäällä tavalla.
3. Jos kaikki julkishallinnon tietovarannot olisivat avoimena raakadatana saatavilla, syntyisi Suomeen todennäköisesti uusia IT-alan kasvuyrityksiä. Näin on aiemmin tapahtunut USA:ssa. Mikäli Suomi toimisi muita eurooppalaisia maita nopeammin, syntyisi etulyöntiasema, joka mahdollistaisi kansainvälisen kasvun.
Ville Peltola
innovaatiojohtaja, IBM
1. Teemme tätä globaalisti koko ajan ja tulemme tekemään jatkossakin.
2. Todennäköisesti emme, koska meillä itsellämme ei ole mielenkiintoista dataa avattavaksi. Meidän asiakkailla kyllä olisi, ja toivottavasti voimme auttaa heitä avaamaan datavarantojaan.
3. Se varmasti kiihdyttäisi esimerkiksi innovointia niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Roope Takala
Head of Innovation Programs, Nokia
1. Kyllä. Nokian karttapalvelut käyttävät useita julkisia datalähteitä, mm. joukkoliikenteen reittikarttoja, aikatauluja sekä liikennetiheysmittauksia osana loppukäyttäjille suunnattuja kokonaispalveluja.
2. Nokia tarjoaa omia karttavarantojaan jo nyt avoimesti ulkopuolisten kehittäjien käyttöön. Osa datasta on ilmaista.
3. Parhaassa tapauksessa avoin data voi synnyttää uuden informaatioinnovaatiosektorin Suomen yrityskenttään.
Julkisten tietovarantojen avaaminen on hallituksen kärkihankkeita kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Avaamalla julkisia tietovarantoja jatkokäyttöä varten tähdätään myös kansalaisyhteiskunnan toimivuuden ja demokratian edistämiseen sekä julkishallinnon tuottavuuteen....Kehyskaudella tietovarantojen avaamista jatketaan tilastoaineistoilla, yritystiedoilla, liikenne- ja viestintädatalla sekä lentokenttähavainnoilla.”
Valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2014-17.