Lisää bisnestä avoimeen dataan

Millä keinoin pääkaupunkiseudun avoimen datan palvelun HRI:n kannattaa edistää avoimen datan hyödyntämistä? Tätä pohti kesän 2014 ajan tutkija Senja Svahn.

Valokuva.
Verkostotalouden tutkija Senja Svahn ideoi HRI-palvelun kehitysideoita.

Liiketoimintaverkostojen asiantuntija Senja Svahn kahlasi läpi avointa dataa käsitteleviä raportteja ja kansainvälisiä vertailuja sekä haastatteli alan toimijoita. Tavoitteena oli tuottaa uusia ideoita siitä, miten HRI-palvelu voisi edistää avoimen datan hyödyntämistä.

”HRI voisi verkostoitua yrittäjien suuntaan ja tuoda bisnesnäkökulmaa rohkeasti esiin”, Svahn ehdottaa.

Avoimen datan maailmaan sukeltaneen tutkijan havainto oli, että nykyinen avoimen datan verkosto kaipaisi joukkoonsa kipeästi bisnesorientoituneita ihmisiä.

”Monet avoimen datan sovellukset herättivät miettimään, onkohan bisnespuolta mietitty ja voisiko liiketoiminnasta tehdä kannattavampaa.”

Svahn kuvaa alan toimijan arkkityyppiä insinöörihenkiseksi kaveriksi, jonka mielenkiinto kohdistuu usein kapeaan osa-alueeseen.

”Alalla on tarvetta kokonaisvaltaisemmalle ja bisnesorientoituneemmalle asenteelle”, Svahn summaa.

Liikenteessä avoin data hyödyttää sekä julkisen liikenteen käyttäjiä, työntekijöitä sekä taloutta monin eri tavoin.
Helsingin seutu on edelläkävijä joukkoliikenteen aikataulu- ja reittitiedon avaajana. Hyödyt joukkoliikennetiedon avaamisesta ovat kiistattomat. Kuva: Kansainvälinen joukkoliikenneliitto UITP.

Tutkijan suositus HRI:lle on lisätä viestintää, järjestää avoimen tiedon tietoiskuja ja kiertää seminaareissa puhumassa. Tärkeä kohderyhmä ovat startup-yrittäjät. Heille tutustuminen avoimeen tietoon voisi synnyttää konkreettisia bisnesideoita ja uusia, avoimen tiedon päälle rakennettuja tuotteita.

Porkkanoita tiedon avaajille

Entä millä keinoin aktivoida tiedon tuottajia, pääkaupunkiseudun virkamieskuntaa, avaamaan tietovarantojaan?

”Heille tarvitaan porkkanoita, tiedon avaamisesta pitää saada jotain takaisin. Minua tutkijana motivoi esimerkiksi se, että jos avaan tutkimusdataani, voin saada muilta tutkijoilta analyyseja, jotka vahvistavat tai kyseenalaistavat omia hypoteesejani”, Svahn sanoo.

Samaan hengenvetoon hän myöntää, ettei suomalainen tiedemaailma ole mikään avoimuuden tyyssija.

”Esimerkiksi USA:ssa tutkimustiedon jakaminen on paljon yleisempää.”

Svahn viimeistelee parhaillaan aiheesta tutkimusartikkelia, joka ilmestyy Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsinki Quarterly -lehdessä sekä HRI:n sivuilla joulukuussa 2014.

Selvityksen tekijä Senja Svahn on Aalto-yliopiston dosentti. Hän on työskennellyt professorina Vaasan yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa sekä Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden laitoksella.