Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat keränneet tilastotietoa lasten päivähoidon, lastensuojelun, aikuissosiaalityön, päihdehuollon, kehitysvammahuollon, vammaispalvelujen ja vanhuspalvelujen palveluista ja kustannuksista vuodesta 2002 alkaen. Työ alkoi alun perin vuonna 1994, jolloin pääkaupunkiseudun kunnat aloittivat yhteistyön vertailukelpoisen tiedon keräämiseksi. Turku ja Tampere liittyivät työryhmään vuonna 1996 ja Oulu vuonna 2002, jonka jälkeen työtä on tehty koko ”Kuusikon” voimin.

Vertailukelpoiselle tiedolle kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmääristä, palvelutuotteista ja kustannuksista on suuri kysyntä. Nyt kerättyjen tietojen avaaminen avoimena julkisena datana on aloitettu ja kuutosvertailujen tietoja on varhaiskasvatuspalveluiden, toimeentulotuen, kehitysvammahuollon, vammaispalvelujen ja vanhuspalvelujen osalta saatavilla myös HRI-palvelusta Excel-tiedostoina.

Kuusikko-työssä kuten kaikessa tilastotyössä keskeisessä roolissa on käsitteiden määrittely. Kuinka määritellään palvelun käyttäjä? Kerätäänkö kaikki vuoden aikana palveluja käyttäneet asiakkaat vai vaikkapa vuoden lopun poikkileikkaustieto? Vai onko järkevämpää tarkastella laskennallisia asiakkaita tai kahden vuoden keskiarvotietoa? Miten suhtautua lukuihin, joissa sama asiakas voi olla mukana useampaan kertaan? Jotkut palvelut ovat luonteeltaan anonyymejä, jolloin asiakkaan nimeä saati henkilötunnusta ei asiointitilanteessa edes kirjata.

Entä sitten suoritteet, palvelutuotteet tai asiakaskäynnit? Kuntien palvelunimikkeet ja niiden sisällöt kun vaihtelevat paljon. Haasteita luovat niin kuntien erilaiset palvelurakenteet (kustannuksia ei saada jyvitettyä mielekkäästi samoille suoritteille eivätkä kunnat tarjoa samoja palvelutuotteita) kuin vaikkapa yksittäisten työntekijöiden tavat kirjata tietoja asiakasjärjestelmään. Lopputuloksena samalla nimikkeellä tehtävä suorite voi olla täysin eri tuote, mikä näkyy myös kustannuksissa. Näille ja monille muille haasteille tulisi löytää määrittelytyön kautta ratkaisu, jotta voidaan aidosti puhua vertailukelpoisesta tiedosta.

Yksi kuutosvertailujen kiinnostavimmista tiedoista ovat kustannukset. Kustannustietoja on kuutosvertailuissa eritelty monin eri tavoin. Vertailuissa tarkastellaan yksityisen ja julkisen toiminnan osuutta sekä hoito- ja palvelumuotoja. Joidenkin palvelutuotteiden osalta kustannuksia on myös viety tarkemmalle tasolle. Erityisesti kustannustietojen vertailukelpoiseksi saaminen on vaatinut paljon työtä. Talous- ja toimintatietojen kohdentaminen kun eivät ole helppoja tehtäviä edes yhden ja saman kaupungin sisällä. Kustannustietojen tarkastelu suhteessa toimintaan on kuitenkin keskeistä, jotta pystyvään osoittamaan, minkälaisen toiminnan seurauksena kustannuksia syntyy ja kuinka paljon verrattuna johonkin muuhun.

Kaikkia tietojen vertailukelpoisuuteen liittyviä ongelmia ei Kuusikko-työssä ole pystytty poistamaan – niin kuin ei muissakaan vastaavissa tiedonkeruissa. Juuri tietojen saattaminen vertailukelpoiseksi on kuutosvertailujen ydintyötä – sitä täytyy tehdä jatkuvasti ja varauksia tietojen vertailukelpoisuudelle on nostettava koko ajan esiin. Kehitystyötä sen eteen, että tiedot olisivat yhä luotettavampia ja vertailukelpoisempi tehdään jatkuvasti. Kehitystyö vaatii jatkuvaa palautetta niin tiedon tuottajilta kuin sitä käyttäviltäkin tahoilta. Tässäkin mielessä tiedon avaaminen ja sen saattaminen yhä suuremman joukon tietoon on tärkeää.

Kirjoittajat: Hanna Ahlgren-Leinvuo ja Anssi Vartiainen Kuusikko-työryhmästä