”Paine julkisen rahankäytön avoimuuteen kasvaa”, arvioi HS:n taloustoimittaja Jyri Hänninen.

Yksi HRI-palvelun suosikkiaineistoista, Helsingin kaupungin ostot, on todellinen Excel-hirviö: lähes 200 000 ostotapahtumaa kolmelta viime vuodelta, yhteensä yli 8 miljardia euroa helsinkiläisten verorahoja.

Eräs aineiston ahkerista hyödyntäjistä on Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jyri Hänninen. Monen pääkaupunkiseudun rahankäyttöä käsitelleen jutun lähteenä ovat olleet HRI-verkkopalvelussa julkaistut Helsingin, Espoon ja Vantaan ostolaskudatat. Minkä jutun teossa aineistosta on ollut eniten apua?

Hänninen ei halua nimetä yksittäistä juttua. ”Tärkein asia on, että pääsemme tarkastelemaan kuntien rahankäyttöä entistä tarkemmin”, hän toteaa.

Vallankäytön vahtikoira on tyytyväinen, kun yhteisten varojen käyttöä pääsee tutkimaan kaupunkien tilinpäätöstietoja tarkemmalla tasolla. ”Laskutietojen kautta pääsee arvioimaan, onko kaikki julkinen rahankäyttö välttämätöntä ja tarpeellista.”

Pitäisikö joka kunnan laskutustiedot julkaista netissä? ”Hyvä se olisi”, Hänninen toteaa.

Hännisen mukaan paine julkisen rahankäytön avoimuuteen on kasvussa. Painetta lisäävät myös kansalaisten ja median tekemät tietopyynnöt. ”Helsingin Sanomat teki keväällä vastaavan tietopyynnön kaikille yli 100 000 asukkaan kaupungeille. Ymmärtääkseni kaikki kaupungit ovat julkaisseet vastaavat laskutiedot avoimena datana”, Hänninen kertoo.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien avoimuus saa taloustoimittajalta vilpitöntä kiitosta. ”Vietin vastikään kaksi päivää Helsingin taloushallintopalvelun tiloissa printtaamassa laskuja.”

Helsingin seutu on kerännyt paljon kansainvälistä huomiota avaamalla kuntatietoa ja päätöksentekoaan kansalaisille. Tiedon avaaminen ei ole pelkkää imagonrakennusta. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen uskoo Helsingin Sanomien haastattelussa ostotietojen avaamisen HRI:n kaltaisten datapalvelujen kautta tuovan kaupungille myös selvää säästöä. Ra­han käyt­töä ar­vioi­daan kaupungin organisaatioissa en­tis­tä tar­kem­min, kun sii­tä jou­tuu te­ke­mään sel­koa jul­ki­ses­ti. Pajusen näppituntuma haastattelussa oli, että säästöt voivat olla 1-2 prosentin luokkaa.

Pääkaupunkiseudun esimerkkiä seurataan muuallakin, veikkaa Hänninen. ”Kun mennään muutama vuosi eteenpäin, aika moni muukin taho on tietonsa avannut.”

Pääkaupunkiseutu avasi ostotietonsa

Helsinki oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen kunta, joka julkisti kaikki ostonsa avoimena datana. Kun vuoden 2014 dataan lisättiin omia kirjanpitojärjestelmiään käyttäneet merkittävät rahankäyttäjät, Rakennusvirasto HKR, Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL ja rakentamispalvelu Stara, ovat mukana kaupungin kaikki virastot ja liikelaitokset. Kuka tahansa voi tutustua, miten kaupungin miljardibudjetti on tosiasiassa käytetty.

Mukaan ovat liittyneet myös Vantaa ja Espoo, joiden ostotiedot vuodesta 2012 alkaen ovat saatavilla HRI-palvelusta. Myös Kauniainen on työstämässä ostotietojensa avaamista.

Syksyllä 2015 on oiva tilaisuus kokeilla ostodatan hyödyntämistä kolmessa eri avoimen datan sovelluksia palkitsevassa kilpailussa. Helsingin kaupunki on esittänyt haasteen Open Finland Challenge -, Smart City App Hack – ja Slush Hacks -kilpailujen osallistujille. Kaupunki palkitsee kilpailujen Helsinki-aiheisia sovelluksia.