Turvallisuus ja onnettomuuksien välttäminen on meille kaikille tärkeää. Helsingin kaupungin pelastuslaitos tekee joka päivä arvokasta työtä yli 620 000 helsinkiläisen ja kaikkien kaupungissa vierailevien turvallisuuden puolesta. Mutta voisiko arkemme olla vieläkin turvallisempaa avointa dataa hyödyntäen? Entä voisiko pelastuslaitoksen aineistoja käyttää osana jotain aivan muuhun liittyvää palvelua?

Helsinki Loves Developers avoimen datan avokonttorissa 17.11.2016 keskusteltiin ja ideoitiin, miten avoin data voisi edesauttaa kaupungin turvallisuutta ja onnettomuuksien ehkäisyä. Avokonttorissa esiteltiin pelastuslaitoksen neljä ydinprosessia ja pohdittiin yhdessä, voisivatko jo avatut tietoaineistot tai pelastuslaitoksen datan avaaminen tuoda toimintoihin lisäarvoa tai edesauttaa uudenlaisten, turvallisuutta edistävien palvelujen syntyä.

Pelastuslaitos huolehtii kaupungin turvallisuudesta

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on äärimmäisen tärkeä tehtävä huolehtia kaupungin turvallisuudesta. Noin 700 henkilön voimin toimiva pelastuslaitos arvioi onnettomuusriskejä, pyrkii ennaltaehkäisemään onnettomuuksia, varautuu hätätilanteisiin sekä pyrkii minimoimaan onnettomuuksien vaikutukset pelastustoiminnan ja ensihoidon palveluilla. Vuonna 2015 Helsingin pelastuslaitoksen suorittamia palo- ja pelastustehtäviä oli yli 8 400 ja ensihoitotehtäviä yli 54 000, valvonnallisia ja viestinnällisiä suoritteita tehtiin yli 9 700 kappaletta sekä turvallisuusviestintää ja -koulutusta annettiin yhteensä lähes 31 500 henkilölle.

Kaikissa pelastuslaitoksen neljässä ydinprosessissa, onnettomuuksien ehkäisyssä, ensihoidossa, väestönsuojelussa ja varautumisessa sekä pelastustoiminnassa tiedon saatavuus, ajantasaisuus ja kattavuus ovat äärimmäisen tärkeitä, kertoo pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala.

Onnettomuuksien ehkäisy keskittyy turvallisuusviestintään, valvontaan, onnettomuuksien tutkimiseen sekä ihmisten turvallisuusosaamisen lisäämiseen koulutusten kautta. Tutkimuksessa hyödynnetään jo Tilastokeskuksen ja tietokeskuksen aineistoja sekä kaupunkimittausosaston paikkatietoja.

Ensihoitopäällikkö Kari Porthan esitteli ensihoidon resursseja sekä toimintaa. Keskimäärin ensihoidolle tulee 165 hälytystä vuorokaudessa. Tyypillisin ensihoidon potilas on kaatunut ihminen; yllättäen eniten kaatumisia tapahtuu kesä- ja heinäkuussa, kun ihmiset ovat enemmän liikkeellä ja alkoholia nauttineita. Muita yleisimpiä potilasryhmiä ovat kotona kaatuvat vanhukset, rintakivut, myrkytykset ja päihteet.

Ensihoito on kerännyt tietoa tehtävistään kymmenisen vuotta omaan raportointijärjestelmäänsä. Järjestelmään tallentuu mm. sähköinen potilaskertomus, joka siirtyy edelleen sairaalan tietojärjestelmään. Potilastietoja ei tokikaan voi ryhtyä avaamaan, mutta ensihoidossa kertyy tietoa myös esimerkiksi kaatumisista ja onnettomuuksista. Tätä tietoa voisi käyttää palvelujen suunnittelussa ja onnettomuuksien ehkäisyssä. Ensihoito toivoo saavansa avoimena datana toimintansa suunnittelun tueksi operatiivista dataa mm. yleisötilaisuuksista, sääolosuhteista, saapuvista laivoista sekä kaupungin asukasmäärän kasvusta.

Varautuminen ja väestönsuojelu on pelastuslaitoksen ehkä vähiten tunnettu toiminto, kertoo varautumispäällikkö Andreas Schneider. Se laatii valmiuslainsäädännön mukaiset Helsingin suojelusuunnitelmat sekä vastaa ihmisten varoittamisesta. Schneider toteaa, että he käyttävät enemmän avointa dataa kuin pystyvät itse yleisen turvallisuuden turvaamisen vuoksi avaamaan. Osa tähän alueeseen liittyvistä aineistoista, kuten väestönsuojat ja väestöhälyttimet, onkin jo avattu palvelukartan kautta. Lisäksi voisi avata vielä ainakin pelastusalueet, väestöhälyttimien katvealueet sekä väestönsuojien kertymäalueet.

Pelastuslaitoksen näkyvimmälle osalle, niille punaisille autoille eli pelastustoimelle tulee tuhansia pelastustehtäviä vuodessa. Pelastustehtävien lisäksi pelastustoimessa tehdään turvallisuusauditointeja, joissa kartoitetaan, kuinka organisaatiot hallitsevat omia riskejään sekä kehitetään riskienhallintaa.

Pelastustoimi ja onnettomuuksien ehkäisy liittyvätkin toisiinsa läheisesti – pelastustoimesta kertyy dataa onnettomuuksien ehkäisyn tutkimuksiin. Valtaosaa tästä datasta ei voida avata yksityisyydensuojan, yrityssalaisuuksien tai kansallisen turvallisuuden takaamisen vuoksi. Jos joistain tiedoista poistaisi yksilöivät tiedot, niistä voisi syntyä riskien yleisyyden ja vaikuttavuuden tieto, jota voisi mahdollisesti avatakin.

Turvallisuuteen liittyviä projekteja

Turvallisuuteen liittyvää dataa ei ole vielä juurikaan avattu. Esimerkiksi Helsingin turvallisuustutkimuksen 2015 vastauksia ei yksityisyydensuojan vuoksi voitu ainakaan nyt avata, mutta HRI:n kumppanikoodari Henri Kotkanen esitteli tekemäänsä karttavisualisointia kyselyn vastauksista. Kartalle aggregoituna vastaukset ovat kaikkien tarkasteltavissa.

SmartLab Vantaan toiminnanjohtaja Matti Luhtala puolestaan esitteli heidän Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä tekemäänsä projektia, jonka tavoitteena on suunnitella ja rakentaa palvelu ennakoivan pelastustyön tilannekuvan parantamiseksi. Projektissa tutkitaan, miten eri datalähteitä, kuten MyDataa, avointa dataa ja IoT-dataa, yhdistelemällä pelastuskontekstin tilannekuvaa voidaan kehittää. Tuloksena toivotaan saatavan uudenlaista ymmärrystä ennakoivan pelastustyön palveluista, niihin kytkeytyvistä prosesseista, työskentelykäytännöistä sekä työtä tukevista teknologioista.

Avoin data pelastuslaitoksella?

Avokonttorin toisella puoliskolla keskusteltiin pöytäkunnittain, mitä dataa pelastuslaitos voisi avata ja mistä datasta olisi hyötyä sen ydinprosesseissa.

Onnettomuuksien ehkäisy

Onnettomuuksien ehkäisyn osalta pelastuslaitos pohtii, miten esimerkiksi palotarkastajien keräämiä tietoja ja niiden muotoa voisi kehittää ja määrämittaistaa ja sen myötä vertailla eri kohteita keskenään – mahdollisesti myös kansallisella tasolla. Myös esimerkiksi ensihoitotehtävien sijainneista saa dataa parempien riskianalyysien pohjaksi. Tätä tietoa käytetäänkin jo jonkin verran.

Pöydässä keskusteltiin myös yksilön vaikutuksesta onnettomuuksien ehkäisyyn: yksittäinen ihminen on se arvaamaton tekijä, joka aiheuttaa onnettomuuksia. Mietittiin, millaisia opetusvälineitä pystyttäisiin nykytiedoilla tekemään ja sitä kautta parantamaan ymmärrystä riskeistä. Esimerkiksi laajennetun todellisuuden sovellukset sekä kuva-analyysi olisivat hyviä välineitä tähän. Lisäksi joukkoistamalla voitaisiin kerätä enemmän dataa ja saada sitä kautta parempaa tilannekuvaa, mitä kaduilla ja kaupungilla tapahtuu ja missä on tilastoissa näkymättömiä riskitekijöitä. Palotarkastuksiin ja valvontaan liittyvää dataa olisi mahdollista avata, kunhan se aggregoidaan riittävän yleiselle tasolle.

Ensihoito

Ensihoidon osalta nousi esiin monia datatarpeita resurssien kohdentamiseen ja riskienhallinan kehittämiseen liittyen. Nyt esimerkiksi tiedot saapuvista laivoista ja massatapahtumista kerätään pelastuslaitoksella manuaalisesti eri lähteistä. Tämäntapaisten tietojen saaminen yhdestä lähteestä yhtenäisessä muodossa ja automaattisesti helpottaisi varautumista.

Myöskään liikennetietoja ei saada vielä käyttökelpoisessa muodossa; esimerkiksi ruuhkista ei ole saatavissa reaaliaikaista tietoa. Rakennusten osalta tarvitaan tarkempaa tietoa esimerkiksi porraskäytävien sijainneista. Tässä voisi auttaa piakkoin julkaistava Helsingin 3D-kaupunkimalli.

Väestönsuojelu ja varautuminen

Väestönsuojelua ja varautumista pohtineessa pöydässä ideoitiin sovellusta, jolla kuntalainen pystyisi miettimään oman turvallisuutensa kehittämistä, kuten missä on lähin sairaala tai väestönsuoja. Siinä voisi olla myös suurempaa tilannekuvaa lähiympäristöstä: mitä tapahtuu lähettyvillä, onko terveysasemalla vapaita aikoja tai lähettyvillä liikenneruuhkia tai -onnettomuuksia. Suuremman vahingon sattuessa siitä voisi saada tietoa, mistä saa ruokaa ja vettä, onko väestönsuoja auki, mistä sinne mennään ja onko siellä kapasiteettia.

Myös tässä ryhmässä keskusteltiin datan keräämisestä joukkoistamalla. Onnistuisiko se jopa Twitterissä sopivalla hashtagilla, vai tulisiko siihen olla oma työkalunsa? Voisiko jo olemassa olevaa 112-sovellusta rikastaa jollain datalla?

Pelastustoiminta

Pelastustoiminnan osalta todettiin, että miltei kaikkea avointa tietoa voisi hyödyntää toiminnan kehittämiseksi – ongelmana on ennemminkin, miten yhdistää tietoja fiksusti toimivaksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuuteen voisi yhdistää ainakin reaaliaikaista liikennetietoa sekä muita olosuhdetietoja, rakennettuun ympäristöön liittyviä tietoja sekä sosiaalisesta mediasta saatua lisäinformaatiota.

Yksityisyydensuoja rajoittaa pelastustoimintaankin liittyvän datan avaamista. Melko helposti voisi avata kuitenkin hälytyksiin liittyviä tietoja sekä luonnononnettomuusdataa. Pelastustoiminnan datoja voisi käyttää esimerkiksi viranomaisten keskinäisessä toiminnassa sekä operatiivisen tilannekuvan tuottamisessa.

Työ jatkuu joulukuussa

Pelastuslaitoksen Taisto Hakala on tyytyväinen avokonttorin antiin ja kiittelee osallistujia hyvästä keskustelusta ja mahtavista ideoista. Hän näkee avoimen tiedon tulevaisuudessa tärkeäksi osaksi pelastuslaitoksen toiminnan kehittämistä ja haluaa lähteä keräämään ja avaamaan tietoa standardimmassa muodossa. Esimerkiksi onnettomuustietokantaa jatkokehittäessä voitaisiin huomioida myös tietojen avaaminen. Hakala olisikin kiinnostunut järjestämään avokonttorin tapaisen tapahtuman ensi vuonna kansallisella tasolla vaikka turvallisuusmessujen yhteydessä.

Hakala toteaa, että pelastuslaitoksenkin datavarannoissa on julkisempia alueita, joilla on hyvä lähteä kokeilemaan datan avaamista. HRI ja pelastuslaitos tapaavat seuraavan kerran joulukuussa. Silloin pohditaan avokonttorista saatujen ideoiden perusteella, mitkä ovat pelastuslaitoksen ensimmäiset konkreettiset askeleet avoimen datan saralla. “Meillä on halu päästä HRI:n kyytiin matkalle kohti älykkäämpää tulevaisuutta”, toteaa Hakala.