Paljon pyöräilevä datanavaaja miettii vastaan tuleviin ongelmiin ratkaisuja monesti avoimen datan kautta. Millainen data auttaisi ja mahdollisesti jopa houkuttelisi pyörän satulaan? Mitä pyöräilyyn liittyvää dataa on jo auki? Mitä eri avoimia aineistoja yhdistelemällä saisi luotua pyöräilijän unelmasovelluksen? Vastauksia kysymyksiin sateli 26.5.16 pidetyssä pyöräilyaiheisessa avoimen datan avokonttorissa.

Pyöräilyteema houkutteli avokonttoriin ennätysmäärän osallistujia. Viitisenkymmentä kaupunkien työntekijää, yrittäjää, tutkijaa ja pyöräilyharrastajaa keskusteli innostuneesti aiheeseen liittyvistä aineistoista, uusista sovelluksista sekä ratkaisuista arjen ongelmiin. Monet käsittelivät aihetta sekä työn että harrastuksen kautta.

Pyöräilyn hyödyt niin terveyden, tilansäästön kuin viihtyisyydenkin kannalta ovat ilmeiset. Pyöräilyaktivisti Antti Poikola nosti näitä johdantopuheenvuorossaan esiin ja kertoi hyviä esimerkkejä meiltä ja muualta. “Ihmiset valitsevat pyörän silloin, kun se on nopein ja mukavin tapa päästä paikasta toiseen”, Poikola toteaa. Samaa mieltä on Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen. Helsingin tavoitteena on edistää pyöräliikennettä mm. luomalla sille kattavat ja turvalliset olosuhteet sekä panostamalla katujen ylläpitoon ja pyöräpysäköintipaikkoihin.

Avointa pyöräilydataa

HRI:n datakatalogista sanalla “pyöräily” hakiessa saa kymmenen hakutulosta. Auki on mm. nykyisiä ja tulevia pyöräväyliä, pyöräilybarometrikyselyn vastaukset sekä Helsingin ja Vantaan pyöräilijämäärät. Eeva Kostiainen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo, että pyöräilijämäärien seurantaa tehdään koneellisesti sekä käsin laskemalla. Baanan pyöräilijämäärät ovat jo nyt nähtävissä reaaliaikaisena kaupunkisuunnitteluviraston omilla sivuilla ja esim. baanamittari.fi-sovelluksessa; avoimeksi dataksi reaaliaikaisia pyöräilijämääriä pyritään saamaan tämän vuoden aikana.

Yleisöä kiinnosti myös pyöräilijöiden nopeuden mittaaminen. Tämä ei nykyisillä induktiosilmukalla toimivilla, metallin tunnistamiseen perustuvilla laskentakoneilla ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa tätäkin voisi mitata.

Monet suoraan pyöräilyyn liittymättömätkin aineistot, kuten lumiaurojen reaaliaikaiset sijaintitiedot, liikennemeluvyöhykkeet, liikennevaloristeykset ja palauterajapinta, ovat hyvä lisä vaikka pyöräilysovellukseen. Yleisten alueiden rekisteristä löytyy pyörätelineiden sijainteja ja tietoa katujen päällysteistä, ja pääkaupunkiseudun palvelukartta tarjoaa tietoa miltei aiheesta kuin aiheesta. HRI:n ulkopuolelta pyöräilijän kannalta aivan ilmeisiä datoja ovat Ilmatieteen laitoksen sää- ja ilmanlaatutiedot.

Reitityspalvelut kannustavat pyöräilemään

Uusiin paikkoihin pyöräilevälle reittiopas on tärkeä apuväline. HSL:n nykyinenkin reittiopas auttaa pyöräilijää sujuvan reitin löytämisessä, mutta tekeillä oleva uusi reittiopas on vielä askelta toimivampi. Uudessa reittioppaassa ovat mukana myös vastikään avatut kaupunkipyöräasemat ja niiden reaaliaikainen pyörätilanne, ja kaupunkipyörät ovat reitityksessä mukana yhtenä joukkoliikennevälineenä.

Uudet kaupunkipyörät ja niihin liittyvä data kiinnostivat monia paikalla olleita. Tuukka Hastrup HSL:ltä kertoo, että pyöräasemien ja saatavuustietojen lisäksi HSL:n kehittäjäsivuilla on saatavilla historia- ja tilastotietoa pyöräasemien pyörätilanteesta sekä pyörien kokonaiskäyttömääristä. Pyörillä poljetut reititkin ovat tallessa, mutta niitä ei yksityisyydensuojan vuoksi voi avata; tosin tutkimuskäyttöön niitä voi tiedustella.

Pyöräliikenteen reititys kiinnostaa myös tutkijoita. Cecilia Bergman Maanmittauslaitokselta kertoi heidän projektistaan, jossa Sports Tracker -sovelluksella kerättyjä liikuntasuoritustietoja jalostetaan merkitykselliseksi reittitiedoksi. Lyhin reitti ei ole aina pyöräilijän kannalta optimaalisin vaihtoehto, vaan reittivalintoihin vaikuttavat monet seikat maisemista liikennevaloihin ja ylämäkiin. Bergmanin projektin tavoitteena onkin älykäs, todelliseen suosioon perustuva reititys, joka parhaimmillaan pystyisi huomioimaan lyhytaikaisetkin hidasteet, kuten työmaat. “Hyvät reitityspalvelut kannustavat ihmisiä pyöräilemään ja lisäävät turvallisuutta”, toteaa Bergman.

Reititystä ja pyöräilyn matka-aikoja tutkitaan myös Helsingin yliopistossa. Maantieteiden laitoksella tehdyssä pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisissa ei ole erikseen pyöräilyä, vaan sitä on tähän saakka mallinnettu nelinkertaiseksi nopeutettuna kävelynä oletuksella, että pyöräilijät kulkevat samoja reittejä kuin jalankulkijat. Opiskeilija Ainokaisa Tarnanen on nyt tekemässä graduaan pyöräilyn matka-ajoista. Gradun tavoitteena on löytää realistisempi paikkatietomalli pyöräilyn optimaalisten reittien ja matka-aikojen laskentaan sekä selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat pyöräilyreittien valintaan ja pyöräilynopeuksiin.

Sovelluksia sujuvampaan pyöräilyyn

Osallistujien sovellusideoissa ykköseksi nousivat erilaiset reittioppaat. Oppaita voisi rikastaa reaaliaikaisilla säätiedoilla, tien kuntotiedoilla ja talvisin aurausdatalla. Reittioppaan apua tarvitaankin eniten talvisaikaan, kun tutun reitin kunto vaihtelee huimasti lumisateiden ja aurauksen myötä. Myös palautteenanto suoraan sovelluksen kautta tai reitteihin liittyvän datan kerääminen (hienot maisemat, sekava risteys) joukkoistetusti kiinnostavat. Turvallisuutta lisäisi sovellus, joka kertoisi reitin pyöräilijän kuulokkeisiin ja toimisi ääniohjauksella.

Teemu Niskanen kertoi kehitteillä olevasta Cyclepath-palvelustaan, joka tarjoaa paitsi reititystä, myös nähtävyyksiä, kahvipaikkoja ja muita pyöräilijää kiinnostavia kohteita. Samalla pyöräilijän käyttämät reitit tallentuvat alustaan ja niitä käytetään reitityksen pohjana. Sovelluksen kautta kerätystä anonymisoidusta datasta voisi olla hyöytyä myös kaupungeille – aineisto toimisi hyvänä pohjana pyöräilyverkostosuunnittelulle.

Erityisesti talvipyöräilyyn liittyvälle datalle tarvetta

Datatoiveista keskustellessa pääpaino oli talvipyöräilyyn liittyvässä datassa. Talvisin matka-ajat vaihtelevat suuresti lumitilanteen mukaan, ja moni on valmis polkemaan pidemmän matkan, jos tiedossa on vastikään aurattu reitti. Avokonttoriin osallistuneet toivoivat kaikki pääkaupunkiseudun lumiaurat kattavaa aurausrajapintaa sekä katujen talvihoitoluokitusten avaamista. Talvikunnossapidon osalta myös suolaukset kiinnostivat – pyöräänsä varjellakseen monet karttavat suolattuja teitä.

Talvihoitoon liittyvien datojen lisäksi kaivataan topologisesti ehjää pyörätieverkostoaineistoa, jossa olisi aiempaa enemmän katujen ominaisuustietoja, kuten kadun leveys, päällystetyyppi, kaltevuus sekä jalankulun ja pyöräliikenteen erottelu. Tällaista aineistoa ei pyöräilykoordinaattori Reetta Keisasen mukaan ole vielä olemassa, mutta tarve sille kasvaa, kun tulevaisuudessa pyöräliikenteelle tehdään yhä enemmän omia väyliä.

Myös pyöräilyn matka-aikatiedoille, joita Tarnanen selvittää gradussaan, olisi jo käyttöä. Lisäksi tarvetta olisi sähköpyörien latauspisteiden sekä pyöräpysäköintipaikkojen sijaintitiedoille.

Yksi kaupunkisuunnitteluviraston tämän vuoden tavoitteista on saada auki reaaliaikainen tieto pyöräilijämääristä. ”Tutkimme mahdollisuutta avata pyöräliikenteen laskentojen tulokset reaaliaikaisina. Avokonttorissa saimme hyödyllistä tietoa tehdyistä ja meneillään olevista tutkimuksista, joita voidaan hyödyntää liikennesuunnittelussa. Tämän lisäksi saimme uusia kontakteja ja tärkeää tietoa tulevista datan käyttömahdollisuuksista”, kertovat Reetta Keisanen ja Eeva Kostiainen.

Tutustu esitysmateriaaleihin

• HRI: Mikä ihmeen avoin data?
• Antti Poikola: Fillarikommunismin alkeet
• Reetta Keisanen: Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot
• Eeva Kostiainen: Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot
• Tuukka Hastrup: Pyöräily ja kaupunkipyörät reittioppaan rajapinnoissa
• Suvi Rytkönen-Halonen: Vantaa avaa pyörälaskentatulokset käyttöön
• Riikka Kallio: Sujuvuutta ja tehokkuutta pyöräliikenteen suunnitteluun – avuksi avoin data?
• Lennart Långström: Pyöräily Kauniaisissa
• Teemu Niskanen: Cyclepath
• Cecilia Bergman: Kohti älykästä reititystä pyöräliikenteessä
• Ainokaisa Tarnanen: Pyöräilyn matka-aikojen ja reittivalintojen paikkatietopohjainen mallinnus pääkaupunkiseudulla